Pakko myöntää, että koira merkitsee minulle enemmän kuin vaimo tai lapset
Meille tuli koiranpentu pari vuotta sitten vaimon ja tyttären vaatimuksesta. Heidän kiinnostuksensa kuitenkin lopahti nopeasti ja koirasta huolehtiminen jäi minulle. Olen nyt niin kiintynyt koiraan, että siitä on tullut minulle läheisin ja rakkain perheenjäsen.
Olen ilmeisesti aina ollut koiraihminen sitä tiedostamatta.
Toki pidän vaimostani ja olen kiinnostunut lasteni tekemisistä ja toivon heille kaikkea hyvää, mutta samanlaista sidettä kuin koiraan minulla ei ole heihin.
Pienen koiran pyyteettömässä sitoutumisessa ja kaiken uhraavassa kiintymyksessä on jotain suurta ja hienoa. Koiran hyvinvoinnista huolehtiminen ja lojaalisuus sitä kohtaan on tehtävä, joka syrjäyttää kaiken muun, jopa muun perheeni.
Onko muita jotka ajattelevat ja tuntevat samoin ja ymmärtävät mistä puhun?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Koirat näytävät palvovan ihmistä ja se tuntuu viehättävän tietyn tyyppisiä ihmisiä.
Lukaisepa aloittaja ylen uutisista artikkeli, missä kerrotaan miten koulutetaan metsästyskoiria. Siellä on täytetty karhu, jota koira luulee oikeaksi. Koiranomistajat tuovat koiriaan koulutettavaksi ja kuvittelevat että koira puolustaa isäntäänsä henkensä uhalla. Kouluttaja kertoi että kyllä ilmeet ovat venähtäneet, kun koira puikkii pakoon ja hylkää epäröimättä koko isäntäperheensä "karhun" armoille. Yksikään koira ei ole jäänyt puolustamaan isäntäänsä tai emäntäänsä henkensä uhalla. Ei edes perheen lapsia.
Kyllä. Olen kissaihminen.
Meillä on kanssa koira, joka kasvattajan mukaan on sellainen joka pelastaa ihmisen jäämällä karhun suuhun. Heh, koira pelkää jopa toisia koiria piiloutumalla selän taakse turvaan.
Koirat on ihania! Mulla kyllä aviomies menee vielä niiden edelle, entinen kumppani ei olis sihteen aikana mennyt.
Koirat on mulle myös rakkaampia kuin monet läheisetkin ihmiset.
Ehkä et ole perhe-tyyppiä, moni mies ei kai ole.
Kaveripiiriin kuuluu useampi mies, joka ei millään muotoa ole ollut innoissaan isäksi tulosta, siihen on lähinnä suostuttu.
Vierailija kirjoitti:
Kirkkohäihin vielä menee hetki, rekisteröinti ehkä seuraavalla hallituskaudella.
Näin tulee aivan varmasti tapahtumaan kunhan vihreät ja vasemmisto pääsevät toteuttamaan itseään.
Samalla myös insesti sallitaan ja pedofilia jota vihreät ovat aiemminkin yrittäneet saada laillistetuksi.
LSD laillistetaan ja tulee myyntiin maitokauppoihin, että kansa saadaan alentumaan samalle tasolle heidän kanssa.
ihminen, joka rakastaa koiraansa enemmän kuin kommunikaation ja tekemisiin kykenevää läheistä ihmistä, on mielestäni jotenkin vinksahtanut luonne, tai ihminen, jolla ei nyt kaikki muumit ole ihan laaksossa, tai kykenemätön rakastamaan ihmisiä vaan puhumatonta elukkaa, jota voi vain silitellä ja viedä kuselle sekä paskolle ulos hihnan päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä tiedän mistä aloittaja puhuu, mutta kannattaisi miettiä asiaa pitemmälle. Et avaa sydäntäsi täysin perheellesi, jos koira herättää sinussa noin vahvan reaktion. Oletko ajautunut ulkokaarteeseen ja nyt koiran myötä yksinäisyytesi lieveni ja löysit elämään uuden mielen ja tarkoituksen?
On toki positiivista, että suuntaat kaihosi koiraan etkä uuteen naiseen. Mutta kannattaisi ehkä miettiä, mitä voisit itse tehdä, jotta pääsisit elämään täysipainoisesti hyväksyttynä ja rakastaen. Väisteletkö henkisesti ihmisiä? Aika moni meistä tekee niin, ja pieni pettymys on elämän perussävel. Silloin ei edes usko voivansa tai ansaitsevansa tulla nähdyksi ja kuulluksi ihan kokonaan.
Jouduin itse kriisiin ja päädyin kertomaan paineistani ja tarpeistani töissä, kun en pysynyt enää kasassa. En uskonut, että minua voisi kukaan ymmärtää. Samoin jouduin avautumaan ystävälle. Hämmästyin ehkä eniten sitä, miten paljon hämmästyin siitä, että he pitivät piilottelemiani tunteita itsestään selvänä siinä tilanteessa olevalle ihmiselle. Nyt on kevyempi hengittää, ja ihmiset ympärilläni pitävät minusta enemmän ja rentoudun itsekin.
Koira voi auttaa sinua lähentymään muita ihmisiä, jos annat sen tapahtua. Sydän täyttyy uusista tunteista, joita sitten tottuu kokemaan ja pystyy jakamaan muillekin.
Ei minulla ole mitään ongelmia ihmiskontakteissa, kriisejä tai "ulkokaarteita". En ole yksinäinen tai hyljeksitty, vaan hyvin menestynyt ammatinharjoittaja, joka on aktiivinen harrastuksissa ja yhdistyselämässä.
Perheeni arvostaa ja rakastaa minua ihan vilpittömästi. Lapset jopa pikkuisen ihailevat minua kaiken sen vuoksi, mitä olen saavuttanut elämässäni.
Minulle vaan yksinkertaisesti koira merkitsee enemmän kuin perhe, tai paremmin ehkä on aivan toisella tasolla tärkeä kuin perheeni, juuri koska koira tarvitsee minua 100%:sti.
Lapsesi tarvitsee sinua 100%. Annat koirasi uuteen kotiin ja se on sopeutunut sinne alle kuukaudessa. Se ei siellä kaipaa tai muista sinua. Kuka tahansa voi hoitaa koirasi ja se on onnellinen ja tyytyväinen jos vain saa liikunnan, ruuan ja aktiviteettien suhteen tarpeensa tyydytettyä. Olet lapsillesi ainutkertainen isä, jota kukaan ei voi korvata.
Nimenomaan. Oletko tullut ajatelleeksi, että täytät stereotyyppisen perheensisäisen etäisän tunnusmerkit? Pädetään maailmalla, rakastetaan tarpeellisuuden tunnetta. Samalla unohtuu, että tosiaan ne, jotka joutuvat osoittamaan sinulle pärjäävänsä ilmankin, tekevät niin koska heillä on niin syvä hätä tavoittamattomuudestasi, että he joutuvat muokkaamaan koko olemassaolon tapansa niin, etteivät muistaisi asiaa.
Ihailun ja ihailunkaipuun innokas vuorovaikutus on vain yksi tapa kätkeä rakkaudettomuudentunne.
Kirkkohäihin vielä menee hetki, rekisteröinti ehkä seuraavalla hallituskaudella.