Olen rakastunut psykologiini

Pitääkö vaihtaa terapeuttia? Tujotan vaan hänen kuviaan.. 

Se on aivan normaalia. Puhu aiheesta hänen kanssaan ja miettikää onko parempi jatkaa jonkun toisen terapeutin kanssa vai pärjäättekö.

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö vaihtaa terapeuttia? Tujotan vaan hänen kuviaan.. 

Pitäisikö myös vaihtaa väkivaltainen mies helvettiin...

Mistä tällainen psykologi löytyy, tai siis löytyi?? Minä haluan kans sinne. Katos vauvapalstalainen, vauvapalstalainen. :D

Miten tämä voi olla normaalia? Käytän tunteja aikaa kun mietin, etten vaan näytä liian laitetulta vaan söpön sievältä, mietin mitä minulla oli viimeksi päällä yms. Luen hänen kirjoittamiaan artikkeleja ja selaan hänen fb-kuviaan aina kun mahdollista. En ole pitkään aikaan tuntenut näin. Myös hän on kommenteissaan mennyt vähän epäammattimaiseen suuntaan. 

Ap 

Ota pää pepusta, nosta pää pystyyn ja kehittele parempi provo. Kyllä se siitä.

Ei se ole niin vaarallista vaikka oletkin ihastunut. Saatpahan vähän vertailupohjaa miten mukavia miehiä on olemassa ( vrt. oma miehesi ) ja iloa päivääsi :)

Helsingistä yksityiseltä klinikalta jossa meillä on työterveys, en nyt viitsi enempää paljastaa :D Hänellä on ihan samat arvot ja avarakatseisuus ja uteliaisuus maailmaa kohtaan kuin minulla. Tuntuu, että hänkin tykkää minusta, ainakin ihmisenä.

Ap 

Projisio?

Pyrin kuitenkin kertomaan hänelle kaikkea ilman suodatinta. Mietin vain voiko hän huomata ihastukseni? Onko tällainen yleistä kun terapeutti on vastakkaista sukupuolta (tai sitä sukupuolta mistä on itse kiinnostunut..). Hän on myös ensimmäinen ihminen jolle olen tätä parisuhdetta kunnolla avannut.

Ap  

Ihan normaalia. Kerro vaan psykologillesi, hän ymmärtää varmasti ja osaa suhtautua asiaan. Et ole ensimmäinen hänen potilaistaan, joka on ihastunut terapian aikana häneen. Kyseessä voi olla esim. transferanssi.

Ap, tuo on aika tyypillistäkin. Kun oma mieli on hauras - ja varsinkin jos ongelmia on oman puolison kanssa - helposti takertuu ihmiseen, joka tuntuu olevan samalla aaltopituudella ja kiinnostunut sinusta. VOI olla myös niin kutsuttu transferenssia, googleta aiheesta lisää.

Kumminkin se aaltopituudella olo ja kiinnostus on hänelle työtä ja rahalla ostettua. Muista se.

Sinuna todennäköisesti vaihtaisin psykiatria. Kannattaa kertoa suoraan hänelle, mistä kiikastaa, niin osaa miettiä sinulle sopivimman jatkajan. Ei kuulosta siltä, että sinun kannattaa nyt jatkaa hänen kanssaan, kun ripustautuminen häneen haittaa henkistä prosessointiasi ja irtipääsyä väkivaltaisesta miehestä.

En jotenkaan kehtaisi kertoa. Kuuluuko myös hymyily ja aito nauru terapiaan? Ja se, kuinka hän sanoo, että ajatukseni jättämisestä ovat oikeita. Tujottaa vakavasti ja käskee kuuntelemaan itseäni. Jotenkin aika suoraakin sanoo, että pitäisi jättää mies. Kysyi haluanko kahvia, kertoo pitävänsä tummasta kahvista, kertoo kuinka on samaa mieltä SSRI-lääkkeistä, miten niitä tuputetaan liikaa.. Kertooko ne aina näin avoimesti myös omia juttujaan?

 Olen ehkä tehnyt hänen haaveilemisesta pakopaikkani.. En jotenkaan haluaisi vaihtaa häntä, kun hänen näkemisestään on tullut viikkoni kohokohta.. 

Ap 

Eikö miehesi olisi myös terapian tarpeessa,tuo lienee normaalia että ihastuu terapeuttiinsa,hän kuuntelee ymmärtää ja neuvoo sinua tukien.itse ihastuin itseäni 15v vanhempaan sairaanhoitajaan,mieheen siis käytyäni hänellä juttelemassa 5 v ajan,kertaakaan ei ole tullut mieleenikään sanoa sitä ääneen,hän on kehunut muotojani,rintojani ja jopa ahteria kun sanoin että huono itsetunto kun lihoin masennuslääkkeistä 20kg.toki miettinyt mihin se vois johtaa kun kertoisin tunteistani mutten ole valmis etenemään tai rohkaisemaan häntä yhtään oon järkeillyt että hänestä tuli tuki ja turva minulle heikolla hetkellä,lisäksi en voisi mitenkään tehdä sitä miehelleni enkä kyllä siinäkään mielessä että hänkin on onnellisesti naimisissa.fantasioinnista en tunne syyllisyyttä.mieti seurauksia ennenkuin teet päätöksen kerrotko tunteistasi

Käyttäjä2995 kirjoitti:

Eikö miehesi olisi myös terapian tarpeessa,tuo lienee normaalia että ihastuu terapeuttiinsa,hän kuuntelee ymmärtää ja neuvoo sinua tukien.itse ihastuin itseäni 15v vanhempaan sairaanhoitajaan,mieheen siis käytyäni hänellä juttelemassa 5 v ajan,kertaakaan ei ole tullut mieleenikään sanoa sitä ääneen,hän on kehunut muotojani,rintojani ja jopa ahteria kun sanoin että huono itsetunto kun lihoin masennuslääkkeistä 20kg.toki miettinyt mihin se vois johtaa kun kertoisin tunteistani mutten ole valmis etenemään tai rohkaisemaan häntä yhtään oon järkeillyt että hänestä tuli tuki ja turva minulle heikolla hetkellä,lisäksi en voisi mitenkään tehdä sitä miehelleni enkä kyllä siinäkään mielessä että hänkin on onnellisesti naimisissa.fantasioinnista en tunne syyllisyyttä.mieti seurauksia ennenkuin teet päätöksen kerrotko tunteistasi

Ihastuin myös hoitavaan tahoon, mutta en mitenkään näyttänyt sitä hänelle missään vaiheessa. Joten aika normaalia varmaankin on. Hoitosuhde on jo päättynyt, mutta lämmöllä edelleen muistelen ja joskus jopa fantasioin :D

Ap, et sinä häntä tunne. Et siten myöskään voi tietää, nauraako hän viran puolesta vai aidosti. Sitä paitsi minä ainakin nauran miespuolisten työkaverien, naapurien, asiakkaiden hauskoille jutuille tämän tästä mitenkään ilman ihastumista, saati rakastumista.

Totta kai hän kehottaa sinua kuuntelemaan itseäsi sen suhteen, eroatko vai et! Mitäpä muutakaan luulet hänen voivan sinulle sanoa?

Sitä paitsi, jos miehesi oikeasti on sinua kohtaan väkivaltainen, olisi aika hullua kehottaa sinua pysymään liitossa ja sinnittelemään. 

Mun tuntemistani ihmisistä yli puolet juo tummaa kahvia ja psykologit/psykiatrit tuntee kyllä tutkimustulokset, jotka on kriittivisä SSRI-lääkkeitä kohtaan. Tuossa ei ollut mitään henkilökohtaisia paljastuksia, ap hyvä.

En yritä nyt vittuilla tai olla julma. Sanon vaan, että tulkintasi on täsmälleen oikea: kuvittelet liikoja, ja olet tehnyt hänen haaveilemisesta pakopaikkasi.

Ja ymmärrän senkin, että tuon kertominen ottaa koville. Mutta nosta silti kissa pöydälle! Paranemisellesi tuskin on hyväksi se, että asioiden ruotimisen sijasta keskityt ihastumiseesi.

12

Se helpottaa ku tajuat, että kyse on normaalista jutusta mitä tapahtuu. Etkä sä seb terapeutin arvoista kauheasti oikeasti tiedä. Se vaan antaa tilaa sun ajatuksille ja on kiinnostunut niistä, ehkä se tuntuu siltä et se o samaa mieltö, mutta se ei vielä ole sama asia.

No sitten olen lukenut hänen artikkelejaan, ja ne ovat aivan kuin omia ajatuksiani! Jo ennen terapiaa kirjoitin vastaavia havaintoja blogiini. Jotenkin koen sellaista sielun sisaruutta.. En haluaisi vaihtaa häntä. Mutta nyt luin tuosta transferenssista, ja tuntuisi sopivan oireisiini. Isääni olen aina ihastellut, ja myös puolisoani rakastan edelleen ihan hirveästi. Ei hän mikään raivoväkivaltainen ole, enemmän sellaista tukistamista ja henkistä yliotetta, jonka jotenkin tunnen ansainneeni. Eli aiheesta aina tukistaa tms. Tämäkin on vähentynyt. Ennen sitä oli joka viikko, nyt ehkä kerran kuukaudessa, jos sitäkään.

Ap 

Sama ripustautuminenhan tuossa vaikuttais jatkuvan kuin siinä epäkelvossa suhteessasikin ja tulkitset asioita itsellesi parhain päin mutta et ihan objektiivisesti. Puhuppas sille auki nämäkin asiat. Tuskin on ekaa kertaa pappia kyydissä. Kysehän on auttamistyöstä ja siinä yhteydessä nämä eivät ole harvinaisia juttuja vaikka asiakkaalle sellaisina ainutkertaisuuksina näyttäytyisivätkin.

Niin. Pitää ehkä puhua, voisiko tämä tunne mennä kuitenkin itsestään ohi, jos yritän järjellä käsitellä asian? En siis ole oikeasti ihastunut häneen, vaan se ikään kuin toimii tämän kaiken purkamisen apuna. Käsittääkseni Freud tuli siihen tulokseen, ettei terapeuttia välttämättä tarvisi vaihtaa, vaan transferenssista voisi olla jopa apua? Kun ihan kenelle tahansa en olisi edes alkanut puhumaan. Tuntuu aika työläältä alkaa selittää kaikki uudelle terapeutille, ja mitä jos kemiat ei edes kohtaa.. Jotenkin nautin tästä ihastumisesta ihan hirveästi, ja fantasioin myös.. 

Ap