Ensimmäistä kertaa hautajaisiin ja olen aivan hukassa etikettien ja käytänteiden kanssa. Auttakaa!
Lähisukulaisen hautajaiset tulossa. Emme ole koskaan olleet hautajaisissa eikä ole mitään käsitystä pukeutumisen tai kukkien yms. suhteen. Yritin googlettaa mutta vastauksissa on melkoinen kirjo kaikenlaista erilaista näkemystä.
Millainen kukka pitää olla ja lasketaanko se arkulle vai miten? Entä adressi? Luetaanko se ääneen ja onko perheillä jotenkin yhteisiä ne?
Mitä miehelle päälle? Hänellä on vain hillitty liituraitapuku, ei valkoista paitaa vaan sinisiä ja harmaita. Mikä neuvoksi? Entä pitääkö olla huivi tai jokin taskuliina? Entä ulkotakki? Musta kraka löytyy.
Minulla on musta hihaton mekko ja bleiseri, ne varmaan käyvät? Entä kengät ulkona? Nilkkurit, saappaat? Tulee tosi kallis kakku tästä kaiken surun keskellä jos pitää miehelle ostaa uusi puku kaikkine juttuineen :(
Miten hautajaisissa ollaan? Sanotaanko kaikille "otan osaa" vai mitä? Olen ihan ulapalla ja edelleen ihan täysin shokissa. Auttakaa kiltit.
Kommentit (106)
Ap, koska sinulla on oma perhe, mene arkulle miehesi kanssa kaksin. Miehesi istuu vieressäsi, hän on osa perhettänne. Yksittäinen ruusu on tässä tapauksessa liian vähän, mutta nätti sidottu kukkakimppu käy. Luet runon siinä arkulla miehesi kanssa vierekkäin seisten. Jos et halua lukea runoa, voit sanoa "rakkaan ukin muistoa kunnioittaen, kaikesta kiittäen Tiina ja Olli" ja sitten asetat kimpun siihen ja jäätte hetkeksi seisomaan arkkua katsoen.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Istuuko minun mieheni vieressäni siis vaikka ei ole verisukua? Kyseessä on siis minun isoisäni hautajaiset. Ja menemmekö me kaksin sitten lukemaan runon ja viemään kukan vai äitini ja isäni kanssa? Lapsi on hoidossa hautajaisten ajan.
Olin ajatellut jotain yksittäistä ruusua kukaksi mutta se ei siis sovi? Ja miten jos kukassa ei ole sitä nauhaa niin luetaanko kortista runo? Mihin se kortti sitten menee? Anteeksi kun kyselen ihan tyhmiä mutta en tosiaan tiedä näistä mitään.
Hautajaisissa miehesi istuu vieressäsi. Hänhän ja sinä olette yhtä. Voitte mennä äitisi ja isäsi kanssa tai omana perheenä, molemmatkin on mahdollisia. Jos viet/viette vanhempiesi kanssa kukkavihkon, voit vielä yksin tai miehesi kanssa käydä lukemassa yksittäisen ruusun kanssa nimen.
Ja noihin neuvoihin. En luottaisi missään tapauksessa, että liituraitapuku käy ainakaan näkemättä, että se on todella hillitty. Liituraitapuku oli kasaripankkiirien prameileva asuste ja edelleen liituraita tekee siitä asusta vähän eri tavalla juhlallisen. Miehelle mustat housut ja bleiseri ei ole paljoa vaadittu ja niille löytyy helposti muuta käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Istuuko minun mieheni vieressäni siis vaikka ei ole verisukua? Kyseessä on siis minun isoisäni hautajaiset. Ja menemmekö me kaksin sitten lukemaan runon ja viemään kukan vai äitini ja isäni kanssa? Lapsi on hoidossa hautajaisten ajan.
Olin ajatellut jotain yksittäistä ruusua kukaksi mutta se ei siis sovi? Ja miten jos kukassa ei ole sitä nauhaa niin luetaanko kortista runo? Mihin se kortti sitten menee? Anteeksi kun kyselen ihan tyhmiä mutta en tosiaan tiedä näistä mitään.
Totta kai miehesi istuu sinun vieressäsi. Voitte mennä arkulle kaksin, vanhempiesi kanssa, tai mahdollisten sisarustesi kanssa. Aikuisena ihmisenä, jolla on jo omakin perhe, en itse menisi enää vanhempieni kanssa.
Muistakaa nyt hyvät ihmiset näissä perhe asioissa että kun ihminen menee naimisiin niin heistä muodostuu ensisijainen perhe. Eli vainajan vanhemmat, sisarukset, kumppani ja lapset istuvat etupenkissä perheineen. Mutta esim lastenlapset kun ovat menneet naimisiin he istuvat etupenkin taakse. Mikäli vainaja on oma mies niin etupenkissä istuu vainajan mies tai vaimo ja lapset. Jos tilaa heidän jälkeensä on niin vainajan vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Istuuko minun mieheni vieressäni siis vaikka ei ole verisukua? Kyseessä on siis minun isoisäni hautajaiset. Ja menemmekö me kaksin sitten lukemaan runon ja viemään kukan vai äitini ja isäni kanssa? Lapsi on hoidossa hautajaisten ajan.
Olin ajatellut jotain yksittäistä ruusua kukaksi mutta se ei siis sovi? Ja miten jos kukassa ei ole sitä nauhaa niin luetaanko kortista runo? Mihin se kortti sitten menee? Anteeksi kun kyselen ihan tyhmiä mutta en tosiaan tiedä näistä mitään.
Miehesi istuu vieressäsi. Te menette viemään oman kukkanne vainajan sisarusten jälkeen. Ei tarvitse olla runoa tai mitään, voit keksiä omasta päästäsi jotain arvokasta ja kunnioittavaa.
Aikuisella ehkä parempi olla kukkavihko, lapset laittavat yksittäisiä ruusuja haudalle. Mutta mikäänhän ei estä yhtä ruusua laittamasta. Jotkut toivovat vain yhtä ruusua tai kukkalaitteiden sijaan rahaa johonkin vainajalle tärkeään asiaan.
Kukkia tilatessa myyjälle ilmoitetaan, haluaako nauhan vai kortin. Nauhan tekstaavat siellä, menee muutama päivä. Minusta on tyylikkäämpi. Kortin jos valitset, tekstaa itse värssy. Nauhat/kortit jäävät haudalle.
Kannattaa seurata miten muut toimii.
Hyvin se menee.
Ja istumapaikatkin on määrätty myös kahvitilaisuudessa.
En missään nimessä laittaisi liituraitapukua hautajaisiin, enkä värillistä kauluspaitaa. Mielestäni kannattaisi nyt kerralla ostaa miehelle hautajaisiin sopiva tumma puku kaikkine asusteineen, niille tulee varmasti käyttöä myöhemminkin, jos nyt olette menossa ensimmäistä kertaa ikinä hautajaisiin. Kravatin pitäisi olla mattapintainen ja musta, kauluspaidan valkoinen ja valkoinen taskuliina, mustat pukukengät.
Dressmanilta saa perus mustan puvun välillä satasella... Ja muualtakin tarjouksesta.
Miehellä kannattaa olla yksi musta puku kaapissa, aina tulee hautajaisia...
Ei tarvii hermoilla puvuista sitten.
Valkoinen paita ja musta kravaatti. Puheliemt ja paksut lompakot jätetään jonnekin muualle kuin taskuun pullottaa...
Tumma puku käy moneen muuhunkin... Värikkäillä paudoilla yms vaikka häissä...
"Millainen kukka pitää olla ja lasketaanko se arkulle vai miten? Entä adressi? Luetaanko se ääneen ja onko perheillä jotenkin yhteisiä ne?" Kukkalaite voi olla minkävärinen tahansa. Lasketaan kirkossa arkun viereen ja samalla luetaan ääneen kukkalaitteen kortin sanat. Voi olla pieni muistoruno, joku henkilökohtaisempi virke tai sitten ihan vain tyyliin: "Hilleville, muistoasi kunnioittaen, Kaisa, Venla ja Pettteri". Olette hetken hiljaa siinä arkun äärellä, jätätte kukkalaitteen sinne ja sitten menette takaisin istumaan. Kirkkoseremoniassa on virsiä ja pappi pitää puhetta. Kun seremonia on ohi, kukkalaitteet käydään hakemassa arkun viereltä ja arkku viedään haudalle. Siellä lauletaan ja arkku kukitetaan päältä. Tällöin ei enää lausuta muistosanoja. Adressit luetaan yleensä muistotilaisuudessa, joku/jotkut vieraista lukevat ne. Adressit ovat yleensä postitettuja osanottoja sellaisilta perheiltä tai läheisiltä, jotka eivät ole mukana hautajaisissa. Muistotilaisuus seuraa haudan lepoon siunaamista. Tarjotaan yleensä ruokaa ja kahvit, luetaan adressit, pidetään puheita, joskus on mukana musiikkia.
"Mitä miehelle päälle? Hänellä on vain hillitty liituraitapuku, ei valkoista paitaa vaan sinisiä ja harmaita. Mikä neuvoksi? Entä pitääkö olla huivi tai jokin taskuliina? Entä ulkotakki? Musta kraka löytyy.
Minulla on musta hihaton mekko ja bleiseri, ne varmaan käyvät? Entä kengät ulkona? Nilkkurit, saappaat? Tulee tosi kallis kakku tästä kaiken surun keskellä jos pitää miehelle ostaa uusi puku kaikkine juttuineen :("
Tummaa päälle molemmille. Kengiksi käyvät nilkkurit ja saappaat kunhan eivät ole mitään urheilutyylisiä. Esim. nahkasaappaat ovat hyvät. Musta hihaton mekko käy, jos pidät bleiserin päälläsi ja mekon helman pitäisi mielellään ulottua vähintään polviin asti. Korut mielellään hillittyjä. Helmet ja pienet hopeakorut käyvät parhaiten virallisen etiketin mukaan tai sitten ilman koruja. Vihkisormukset toki saavat olla sormessa. Hautajaisissa on tarkoitus näyttää ankealta, eli ei tarvitse kantaa huolta ankean näköisestä mustasta ulkoasusta.
"Miten hautajaisissa ollaan? Sanotaanko kaikille "otan osaa" vai mitä? Olen ihan ulapalla ja edelleen ihan täysin shokissa. Auttakaa kiltit." Ollaan kunnioittavasti. Sanot vainajan perheelle "otan osaa" kirkossa tai muistotilaisuudessa. Ehdottomasti kaikille sureville perheenjäsenille. Jos et tunne koko perhettä, näet kyllä, ketkä istuvat kirkossa omaisten paikalla ja itkevät paljon. Osallistuin itse viime talvena hautajaisiin lähiomaisena ja koin hieman loukkaavana sen, että yksi pariskunta otti osaa vain osalle vainajan perhettä, ei edes kätellyt koko surevaa lähiomaisperhettä. Hautajaiset eivät ole oikea paikka ihmisten arvottamiseen oman maun mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää tuo liian tiukoista pukukoodeista valittaminen. Juhlaan pukeudutaan juhlan arvokkuuden vaatimalla tavalla. Ennen ei tullut kyseeseenkään että hautajaisiin mentiin miten sattuu pukeutuneena vaan miehillä oli aina tummat puvut ja naisilla polviin asti mekko.
Mua ärsyttää tämä nykyajan liberaali pukeutuminen missä ajatellaan ettei se nyt just oo silleen. Hautajaisissa näkee lutkapukuja ja miehillä prameita liituraitoja. Häissä sortseja ja farkkuja, valmistujaisissa bilemekkoja ja ties mitä housuja. Itse olen kohta 30 ja ei tulisi mieleenkään pukeutua miten sattuu.
No nimenomaan. Minkä ihmeen takia edes osallistua tilaisuuteen jossa on pukukoodi, jos pukukoodit häiritsee? Muissa kuin hautajaisissa niihin ilmoittaudutaan tai ilmoitetaan, ettei tulla.
Hautaustoimisto osaa neuvoa parhaiten, kun nämä käytänteet vähän vaihtelevat eri paikkakunnilla.
Pappi ei ole mikään seremoniamestari, joten siellä on sitten mentävä asianmukaisesti ilman eri komentoja. Kukkalaitteet lasketaan tietyssä järjestyksessä ja helpottaa jos laskette yhdessä vanhempiesi kanssa, mutta tähänkin vaikuttavat sisarusten määrä yms.
Meillä esim. kukkakauppa toimittaa kukat kirkkoon, missä ne odottavat laskujärjestyksessä penkillä, joten omaa vuoroaan ei tarvitse miettiä, kunhan käy ennen hautajaisia tarkastamassa, missä kukkalaite on.
Mutta sitten onkin kiva, kun joku tunkee väliin, kun tuo itse kukat tullessaan.
Vaatteilla ei kukaan sure, mutta hillittyä ja siistiä. Ja lämmintä. Haudalla on aina kylmä.
Hautajaisissa keskiössä on vainajan muistelu ja hänelle läheisimpien ihmisten surun kunnioitus. Ydinidea ei ole mennä näyttämään itseään. Pukeutumiskoodit ovat varsinkin kirkollisissa juhlatilaisuuksissa löystyneet ja se on minusta hyvä, koska se siirtää painopistettä kulloinkin käsillä olevaan asiaan, eikä ihmisten toistensa kyttäämiseen, että saadaan juoruilun aihetta "näitteks te kun silläkin oli päällä sitä ja sitä". Rajansa toki kaikella eli jos vaikka nainen menisi hautajaisiin kirkkaanpunaisessa bilemekossa, se varmasti loukkaisi omaisia.
Minusta kuvaamasi vaatekerrat ovat molempien osalta ihan ok, kunhan tosiaan miehelle hankit sen valkoisen paidan. Nyt kun on jo talvi, laittakaa lämpimästi päälle (hyvät mustat ulkokengät!), kirkkojen lämpötila vaihtelee, tilaisuus voi kestää, jos surijoita on paljon ja haudalla on aina kylmä, oli kesä tai talvi. Hautausmaan kävelytiet eivät välttämättä ole aurattuja, joten piikkikoroilla tai liukulakereilla ei kannata lumisohjoon lähteä liukastelemaan.
Muutoin oletkin jo saanut ihan hyviä neuvoja. Kirkossa osanotto läheisimmille, istumajärjestys niin, että lähin perhe lähimmäs vainajaa, loppu onkin sitten vähän arpomista, eikä niin nöpönuukaa. Ainoa tilanne, jossa joudutte olemaan esillä on, kun sinä sukulaisena luet kukkavihon nauhan tai kortin tekstin. Siinäkin voi mennä tilanteen mukaan, itse esimerkiksi kerran luin puolisoni puolesta, kun hän ei läheisen ja rakkaan sukulaisensa hautajaisissa kyennyt ja kaikki ymmärsivät asian.
Pappi ja suntio ovat tilanteessa hillittyjä tilannejohtajia ja neuvovat suurin piirtein, mitä milloinkin tapahtuu. Ainakin niissä hautajaisissa, missä minä olen ollut mennään aika lailla tilanteen mukaan ja sitä herkästi seuraten. Kävi kerran esimerkiksi niin, että miespuolisia kantajia ei ollut tarpeeksi, jolloin yhdeksi kantajaksi meni vainajan tytär. Ei sitä ole missään kielletty, miesten vaan pitää asettua arkun nurkkiin, koska he vahvempina silloin ikään kuin ohjaavat "laivaa".
Muistotilaisuudessa ruokaillaan ja juodaan kahvit. Jossain vaiheessa lähiperheen jäsen lukee adressit, joista tosiaan sinun ei paikallaolijana tarvitse huolehtia. Katsellaan valokuvia, pidetään puheita jos pidetään, se on hyvin yksilöllistä ja tapauskohtaista.
Mutta tosiaan vainaja on se pääasia. Tsemppiä ja vinkki nenäliinoista on myös tarpeellinen.
Kiitos tuhannesti! Olette kultaakin kalliimpia tällaisella hetkellä!
Eli siis järjestys kukan/runon kanssa on vainajan lapset, sitten sisarukset ja sitten lasten lapset, näinkö? Ja kakkosriville istutaan, miehen kanssa mennään kaksin ja luetaan rivi tai pari jotain kunnioittavaa, sitten katseiden ja hiljentymisen kautta takaisin penkkiin. Sitten tilaisuus ohi. Mitä sitten tapahtuu? Viedään arkku siinä kohtaa hautaan? Mitä haudalla tapahtuu?
Laitan päälleni pelkkää mustaa, ei mitään bilevaatetta todellakaan. Polvipituinen ja bleiserin kanssa pitkähihainen asu. Mites hiukset? Laitetaanko pienelle niskanutturalle vai miten?
Sitten mies. Eli musta puku, kengät, kravatti. Eikö vaaleanharmaa paita käy? Entä se taskuliina, onko pakollinen?
Tässä on tosiaan paljon rahaa menossa vaikka se on toki sivuseikka rakkaan ihmisen poismenon rinnalla. Kuitenkin matkat, työpoissaolot, uudet vaatteet ja kukkalaite (paljonko sellaiset maksaa?) tekevät varmasti useita satoja euroja, lähemmäs tonnia varmaan (puku 200, paita50, takki 100, kukkalaite 100, matkat ja työpoissaolo 300-400). Olen äitiyslomalla ja tulot muutenkin tällä hetkellä melko tarkkaan mitoitetut eli nyt pitää punnita, mihin kaikkeen on syytä panostaa. Haluan kuitenkin, että olemme kunnioittavasti pukeutuneet.
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa nyt hyvät ihmiset näissä perhe asioissa että kun ihminen menee naimisiin niin heistä muodostuu ensisijainen perhe. Eli vainajan vanhemmat, sisarukset, kumppani ja lapset istuvat etupenkissä perheineen. Mutta esim lastenlapset kun ovat menneet naimisiin he istuvat etupenkin taakse. Mikäli vainaja on oma mies niin etupenkissä istuu vainajan mies tai vaimo ja lapset. Jos tilaa heidän jälkeensä on niin vainajan vanhemmat.
Tämä kyllä riippuu tapauksesta. Sanoisin, että iäkkään vainajan tapauksessa monesti lapsenlapset voivat olla lähempiä kuin sisarus. Lapsenlapset puolisoineen voivat hyvin myös olla eturivillä yhdessä vanhempiensa kanssa, varsinkin jos lapset näin itse toivovat. Ja luonnollisesti myös silloin, jos jälkipolvia on vainajalla vähän. Yksi lapsi ei välttämättä silloin tarvitse koko penkkiriviä.
Hautajaisten yhtenevän tumman asun tarkoitus on suru ja se, ettei siellä erottauduta toinen toistaan hienommilla asuilla. Asut on sivuseikka silloin, kun ne ovat yhteneväisen surevat. Liituraidan tarkoitus on päinvastainen. Tuossa ei ole tarkoitus kiinnittää muiden surevien omaisten tai vieraiden huomiota tyylikkäällä tai tyylittömälläkään pukeutumisellaan.
Kukkien laskemisjärjestys vaihtelee vainajan iän mukana.
Kun on kysymyksessä vanhus, olen yleisimmin nähnyt tämän järjestyksen: (mahdollinen) leski, vainajan lapset puolisoineen (perhekunnittain), vainajan aikuiset lapsenlapset puolisoineen (alaikäiset lapsenlapset vanhempiensa kanssa).
Vasta tämän jälkeen vainajan sisarukset puolisoineen/perheineen. Sitten kaukaisemmat sukulaiset, sitten ystävät ja lopuksi ns. tuttavat, harrastuskaverit, mahdolliset yhdistysten edustajat jne.
Mutta jokainen menettelee tietysti halunsa mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tuhannesti! Olette kultaakin kalliimpia tällaisella hetkellä!
Eli siis järjestys kukan/runon kanssa on vainajan lapset, sitten sisarukset ja sitten lasten lapset, näinkö? Ja kakkosriville istutaan, miehen kanssa mennään kaksin ja luetaan rivi tai pari jotain kunnioittavaa, sitten katseiden ja hiljentymisen kautta takaisin penkkiin. Sitten tilaisuus ohi. Mitä sitten tapahtuu? Viedään arkku siinä kohtaa hautaan? Mitä haudalla tapahtuu?
Laitan päälleni pelkkää mustaa, ei mitään bilevaatetta todellakaan. Polvipituinen ja bleiserin kanssa pitkähihainen asu. Mites hiukset? Laitetaanko pienelle niskanutturalle vai miten?
Sitten mies. Eli musta puku, kengät, kravatti. Eikö vaaleanharmaa paita käy? Entä se taskuliina, onko pakollinen?
Tässä on tosiaan paljon rahaa menossa vaikka se on toki sivuseikka rakkaan ihmisen poismenon rinnalla. Kuitenkin matkat, työpoissaolot, uudet vaatteet ja kukkalaite (paljonko sellaiset maksaa?) tekevät varmasti useita satoja euroja, lähemmäs tonnia varmaan (puku 200, paita50, takki 100, kukkalaite 100, matkat ja työpoissaolo 300-400). Olen äitiyslomalla ja tulot muutenkin tällä hetkellä melko tarkkaan mitoitetut eli nyt pitää punnita, mihin kaikkeen on syytä panostaa. Haluan kuitenkin, että olemme kunnioittavasti pukeutuneet.
Jos tekee liian tiukkaa rahallisesti, niin entä jos menisit ilman miestäsi?
Nyt kun mies hommaa sen mustan puvun, niin sitten on valmiina kaapissa. Valkoinen paita. Aina kannattaa olla hautajaisvaatteet valmiina, hautajaiset voivat olla lyhyelläkin varoitusajalla. Parhaimmillaan olen ollut hautajaisissa viiden päivän kuluttua vainajan kuolemasta.
Kun olette kukkanne laskeneet arkulle, ja hiljentyneet arkun ääreen, niin kevyt nyökkäys arkkua kohti ja sitten käännös lähimpiin omaisiin ja samaten nyökkäys omaisille. Teillä nyt vissiin lähin omainen on sinun oma vanhempasi, päätä mitä teet. Rankka päivä tulossa, voimia jaksamiseen.
Jos lapset ovat naimisissa he eivät istu vanhempiensa vieressä etupenkissä. Etupenkissä istuu vainajan vanhemmat, sisarukset ja lapset ja lapsien pienet lapset.