Miksi niin monet 2-vuotiaat on vielä tuppisuita?

Hohhoij

Olet pelottava, lapset ei uskalla puhua sinulle.

Onko harvassa? Millä perusteella ajattelet näin? Mun molemmilla lapsilla puhe on kehittynyt melko aikaisin, etenkin esikoisella. Nyt vasta kuopuksen kanssa tajuan, miten hyvin esikoinen puhuikaan 2-vuotiaana! Kuopuksella on puhe tosin hieman epäselvää kielijänteen takia. Useimmat kaverienkin lapset ovat puhuneet hyvin 2-vuotiaana.

No ei ne nyt sentään harvassa ole sellaiset 2-vuotiaat, jotka puhuu kunnolla. On kyllä tosin totta, että puheen kehityksen pulmat on lisääntyneet viime vuosikymmeninä, eikä syytä tiedetä. Mutta tämä jo ennen älylaitteita.

T. Puheterapeutti

Lapsi oppii kyllä puhumaan, jos hänen kanssaan käytetään kieltä monipuolisesti. Luetaan kirjoja, selitetään tehtävät asiat jne. Itse puhua pälpätin jo vauvaikäiselle ääneen tyyliin: "Nyt vaihdetaan vaippa, sitten mennään syömään" jne. Kaikki lapseni oppivatkin puhumaan ennätysnuorena. Kun vanhempi seurustelee ahkerasti kännykän kanssa tai istuu tietokoneen ääressä, ei se ainakaan edistä lapsen kommunikointikykyä. Yksi lapsistani oppi lukemaan/kirjoittamaan 5-vuotiaana, kun näytin hänelle pahvilapuille kirjoitettuja sanoja ja sanoin samalla sanan ääneen.

Nykypenskat on niin nössöjä ettei ne uskalla puhua mitään. Toljottavat vain.

Varhaislapsuuden huonot vuorovaikutussuhteet vanhempiin on syynä.

Miksi meidän lapsi alkoi puhumaan 3v ikäisenä, mutta ei ole paljon hiljaa ollutkaan sen jälkeen ja puhuu todella selvästi ja omaa erittäin monipuolisen sanavaraston.

Puhuitko lapselle? Itse osasin laulaa ennen kuin puhua tai kävellä, koska äitini lauloi lapsille. Omalle lapselleni puhuin ja lauloin heti hänen synnyttyään ja hän oppi puhumaan kokonaisia lauseita alle 2-vuotiaana.

Toisaalta joskus puhe jää liikkumisen jalkoihin eli lapsella on niin kiire liikkumaan että puhe alkaa myöhemmin.

Meillä nyt tasan 2v. Ei osaa kertoa mitään juttuja vielä. Välillä koittaa höpöttää mutta ihan hepreaa se on. Osaa paljon sanoja, sanoo esim "haluu maitoo, sattu sormeen" . Mutta lauseita ei vielä muodosta tuon kummemmin. Lauletaan ja kerron mitä tapahtuu jne. Hoidossa lauletaan ja leikitään jne.. Tuskin tuo tuollaiseksi jää ☺️

Meillä 1,5-vuotias esikoinen puhui jo parin kolmen sanan lauseita taukoamatta, selvästi. 2 vuotta juuri täyttänyt kuopus vasta aloittelee pulinaa, äänteet ihan miten sattuu, mutta yrittää silti puhua "lauseita". Muutama kuukausi sitten ei puhunut vielä mitään. Pitää vaan uskoa, että kyllä ne oppii.

Meillä 3 lasta. Vanhin 5v5kk lukee pitkiä satuja, kirjoittaa omia tarinoita ja puhe on ollut jo 2v. iässä selkeää (pitkiä lauseita). Oppi myös R:n tuolloin.

Toinen lapsi on 4v1kk ja lukee nyt pieniä lauseita ja kirjoittaa helppoja sanoja. On todella todella puhelias, juttelee pitkiä tarinointeja päivästä. Ei äännevirheitä enää vuoteen. Hänkin puhui pitkiä lauseita jo 2v-synttäreidensä tienoilla ja alusta asti niin, että vieraatkin ovat hyvin ymmärtäneet.

Kuopus on nyt 1v.11kk ja puhuu 4-5 sanan lauseita. S vähän suhise ja R puuttuu. Puhetta on tullut nyt n. vuoden päivät, pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Tuntee myös suurimman osan kirjaimista. Juttelee lähes taukoamatta itsekseen, "leikkilukee" nukeille ja puhe on selkeää lukuunottamatta puuttuvia kirjaimia. Kiinnostunut myös lukemisesta, ihailee isompiaan.

Meillä on luettu aina paljon. Siis lukuisia kirjoja päivässä ja melkeinpä aina kun lapsi on sitä pyytänyt. Lapset ovat saaneet kaikki palautetta erinomaisesta sanavarastosta ja puheen selkeydestä. Pelaavat, leikkivät, lukevat jne., mutta tabletteja eivät käytä lainkaan. Vanhin varmaan saa lähiaikoina kokeilla sitäkin, mutta ei ole ollut yhtään kiinnostunut asiasta niin on jäänyt. Telkkarista katsovat Pikku Kakkosta, eipä juuri muuta.

Enpä sitten tiedä mistä johtuu, että ovat kaikki näissä kielellisissä asioissa varhaisia. Ovat myös kaikki kohtalaisen vilkkaita, sosiaalisia ja kukaan ei ole ujostellut. Eli ovat aina nauttineet myös vieraiden kanssa kommunikoinnista. Tuleehan siinä sitä puheharjoituskin tietysti huomaamatta ohessa paljon kun puhua pälpättää aamusta iltaan kodin lisäksi myös muualla.

Me emme miehen kanssa ole erityisen aikaisin alkaneet puhua, mutta kumpikin olemme koulussa pärjänneet äidinkielessä hyvin (L äikästä molemmilla) ja pidämme myös lukemisesta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi meidän lapsi alkoi puhumaan 3v ikäisenä, mutta ei ole paljon hiljaa ollutkaan sen jälkeen ja puhuu todella selvästi ja omaa erittäin monipuolisen sanavaraston.

Sama täällä, lapsi oppi puhumaan vasta 3-vuotiaana ja kävi puheterapiassa. Eka nuorehko puheterapeutti täysi 0, mutta toinen sitäkin parempi, aivan mahtava yli 50-vuotias nainen.  Nyt lapsi on lukiossa luokkansa paras ja opettajat kehuu nimenomaan keskustelutaitoa, artikulaatiota ja retoriikkaa.

Meillä on pojalla puheenkehityksen viivettä, nyt 4 v ja ei vieläkään tuota puhetta kunnolla ja puheen ymmärryksessä on myös viivettä. On omalla tavalla raskasta, kun ei pysty kunnolla kommunikoimaan oman lapsensa kanssa helposti/kunnolla ja itseäni myös syytän joskus, kuin myös mies. Todella loukkaavaa silti kun nykyään tosi paljon osoitellaan heti vanhempaa syyttävällä sormella, jos jotain häikkää ilmenee. Vaikka ei tälle mitään syytä ole löytynyt. Miehellä myös lapsena ollut puheen kehityksessä ongelmaa, eli ehkä on perinnöllistä...

Sitten on meidän kuopustyttö, 1,5 vuotta ikää ja puhuu jo selviä neljän sanan lauseita. Siis jopa paremmin kuin isoveljensä. Elämä on ihmeellistä, yksilöllisyys on ihmeellistä...

Mitä tulee yleisyyteen, omassa lähipiirissä muiden lapsilla on puhe tullut ihan normaalisti. Vertaistukea ei ole siinä mielessä.

Mä opin laulamaan ensin, 2-vuotiaana osasin ulkoa monet lastenlaulut, puhe tuli vähän hitaammin kuvioihin mukaan.

Kysyin 1,5v neuvolassa terkkarilta, että pitäisikö huolestua kun lapsi sanoo vain isi, äiti ja kakka. Kuulemma jollei vielä kolmivuotiaana puhu juuri enempää, niin mietitään jatkoa. Nyt melkein 2-vuotiaana osaa sanoa ärrän ja ässän, osaa monta sanaa mutta ei vielä puhu kaksisanaisia lauseita. 

Ja millään ipadeilla ei ole tekemistä tämän asian kanssa, ollaan oltu miehen kanssa tosi tarkkana ettei lapsen nähden juututa puhelimeen tai koneelle.

Nykyään on niin helppo vetää se iPad-kortti jos puhe viivästyy. Onhan lapsilla 20-vuotta sitten ollut myös puheen viivästymistä.  Toki on varmasti vanhempia jotka oikeasti, eivät paljon puhu lapselle tai laula jne, antavat puhelimen /tabletin käteen. En kuitenkaan usko, että niitä monta tuntia tablettia tuijottavia lapsia on ihan hirveästi verrattuna ihan normaalisti leikkiviin lapsiin. 

Meillä taas yksi lapsistamme puhua pälpätti taukoamatta,oppi perhepäivähoidossa aakkoset tasan 2v kun hänen 4 v siskonsa oppi ne tältä kaksi vuotiaalta sitten,nyt kun tyttö on 9 v,edelleen välkky,saa kokeista 9 jatkuvasti vaikkei lue kokeisiin,muistaa hyvin kun on läksynsä lukenut.tämä tuolloin 4v tyttö sai add diagnoosin ja lääkityksen alettua koenumerot nousi 6 9!meillä 7 lasta ja kaikki on alkaneet puhua 1 v sanoja ja 1,5v lauseita.

Eiköhän päällisin syy ole tähän suomalaisten aivan käsittämätön epäsosiaalisuus ja se, että kasvatetaan pelkäämään toisia ihmisiä ja sosiaalista kanssakäymistä ja tähän kaikkeen kasvattaminen alkaa jo vauvaiästä asti.

Tästä on keskusteltu AV:lla aikaisemminkin:

http://www.vauva.fi/keskustelu/629604/ketju/suomalaiset_ovat_hirveita_e…

http://www.vauva.fi/keskustelu/1628599/ketju/suomalaiset_kasvattavat_la…

http://www.vauva.fi/keskustelu/2602405/miksi_suomalaiset_ovat_niin_hemm…

Riippuu paljon myös luonne-eroista. Mä puhuin monipuolisia lauseita 1v 8kk kun mun pari vuotta nuorempi sisko ei halunnut/osannut puhua juuri mitään vielä 3-vuotiaanakaan. Enemmän taisi olla kyse hänen taipumuksestaan elää päänsä sisällä, ei halunnut ottaa kontaktia muihin. Älykkyydessään ei ole mitään vikaa.