Lapsi vs. uskonto
Mitä mieltä siitä...
että eräs erittäin vahvasti uskossa oleva ystäväni, pienen lapsen yksinhuoltaja vastasi hetkeäkään miettimättä kysymykseen " JOS sinun pitäisi valita uskonnon ja lapsesi välillä, kumman valitsisit?" Vastaus: Uskonnon
Eli siis olisi valmis luopumaan lapsestaan ennemmin kuin uskonnostaan/Jumalastaan...
Itseni on hyvin vaikea kahden lapsen äitinä ymmärtää tuota, vaikka uskonkin jumalaan.
Kommentit (25)
Jos minua tarkoitit, kun puhuit hurskastelijoista, niin voin vakuuttaa, etten ole sen hurskaampi kuin kukaan muukaan. Minulla ei ole mitään syytä epäillä sinunkaan uskoasi.
Mutta minulle nämä uskon asiat ovat niin tärkeitä, että olisin oikeasti valmis kuolemaan uskoni tähden. Ei niin, että hyvänä päivänä uskonj a huonona en. tätä en sano osoittaakseni hurskauteni, vaan näin uskon.
josefiina4:
" tässä onkin kyse onko sinulle niin luja luottamus Jeesukseen että ei voi kieltää vaikka kuolisit kohta.
Matteuksen evankeliumi:
10:33 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.niin Jumala näkee sydämeen jos valehtelet että sinua ei ammuta vaikka. silloin sinä kiellät pelkäät kuolemaa, et usko Jeesukseen todella.
"
Kuolema on eri asia kuin kidutus. Kuolema on kidutuksen keskellä helpotus. Tarkasti organisoidut kidutukset voivat kestää päiviä ja pahimmassa tapauksessa lääkäri seuraa kidustusta, niin ettei kidutettava vahingossa pääsee kuolemaan vaan kärsii mahdollisimman pitkään. Uhri todennäköisesti toivoo kuolemaa, mutta hänen ei anneta kuolla. Ei kukaan voi etukäteen tietää, kuinka tällaisessa tilanteessa toimii. Osa tulee hulluksi jne.
Saatikka tilanne jossa omien lasten henkeä uhataan tai paljon pahemmassa tilanteessa heitä kidutetaan eikä anneta kuolla. Jos uskovainen ihminen pystyisi silloin lopettamaan tämän kauheuden valehtelemalla uskostaan, mutta ei tee sitä, on mielestäni kristinusko kääntynyt sairaaksi irvikuvakseen. Ei todellakaan kunnioitettavaksi asiaksi!
elisheva:
" Ei niin, että hyvänä päivänä uskonj a huonona en. tätä en sano osoittaakseni hurskauteni, vaan näin uskon.
"
Kun eihän tässä ole kyse uskon menetyksestä! Sitähän olen yrittänyt edellisissä viesteissäni vääntää rautalangasta. Kidutettava ihminenhän edelleen USKOO SYDÄMESSÄÄN!
On mielestäni ihan eri asia kuolla itse oman uskontonsa vuoksi, kuin antaa läheisten (lasten ja kenen tahansa muun) kuolla omien mielipiteiden vuoksi.
Mihin hävisi kristittyjen RAKASTAVA Jumala? Vai onko kidutettujen ihmisten hädissään valehtelema Jumalan kieltäminen se synneistä suurin, jota ei yhtäkkiä annetakkaan anteeksi? Käsittämätöntä kristinuskon tulkintaa mielestäni osalla kristityistä.
tässä onkin kyse onko sinulle niin luja luottamus Jeesukseen että ei voi kieltää vaikka kuolisit kohta.
Matteuksen evankeliumi:
10:33 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.
niin Jumala näkee sydämeen jos valehtelet että sinua ei ammuta vaikka. silloin sinä kiellät pelkäät kuolemaa, et usko Jeesukseen todella.