Lue keskustelun säännöt.
Tampereella amiksen kaksoistutkintoon pyrkivillä pitää olla ysiluokan torkassa ruotsi vähintään 7
04.11.2016 |
Moni jättää ruotsin turhana vähemmälle, mutta sitten jää esimerkiksi mahdollisuus kaksoistutkintoon pois. Vähintään seiska vaaditaan myös muistaakseni matikassa, enkussa ja äikässä.
Mut jos ruotsi ei yllä seiskaan, ei auta, vaikka muista aineista olisi kympit.
Vanhemmille järjestetyssä jatko-opintoillassa tuli vanhemmilta kriittistä palautetta asiasta, mutta perusteltiin sillä, että noilla pärjää yo-kokeessa.
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sitten? Jos on jo yläasteella ruotsi kutonen niin ei tosiaan kummoinen opiskelija ole. Ihan oikein.
Ruotsi ei enää ole pakollinen kirjoitettava. Pitäs varmaan jonkun käydä kertomassa tämä siellä Tampereellakin.
Matematiikka, äidinkieli ja yksi vieras kieli ovat kai pakollisia edelleen, joten niistä on ihan perusteltua vaatia samaa tasoa kuin lukioon pyrkiviltä. Mikäs se numeroraja onkaan Tampereen lukioihin?
Totta sekin, että kaksoistutkintoon on yleisesti korkeampi keskiarvovaatimus kuin vastaavalle amislinjalle tai tavalliseen lukioon. Toisaalta monissa ammattikouluissa voi yleisaineet opiskella lukiotasoisina (käytännössä ehkä paikallisessa lukiossa) ja osallistua ylioppilaskirjoituksiin ilman varsinaista kaksoistutkintoakin.
Sanaa torkka käytetään yleisesti Tampereella ja Turussakin. Onko se sana jossain vieras? Todistus siis. Otsikko on tehtävä lyhyesti, että mahtuu.
Ette sitten arvanneet asianyhteydestä?
Amiksen sähkölle ei ole Tampereella asiaa jos enkku, matikka ja fysiikka on alle 8 ja muutenkin KA pitää olla 8.X (8.2-8.5 välillä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai kaksoistutkintoon pitää olla paremmat arvosanat kuin pelkkään amikseen - sehän on itsestäänselvyys. Mikä tässä on ongelma? Kyllä kutosen ruotsi on jo sen verran heikko, että varmaan tulee ongelmia jos lukioruotsia pitää opiskella.
Kommentoin ketjua lukion opettajana. Keskiarvovaatimukset eivät ole mielivaltaisia vaan niillä pyritään antamaan viesti siitä, millaisella osaamisella pärjää lukio-opinnoissa. Vaikka ruotsi ei olekaan pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa nykyään, kahden tutkinnon opiskelijat yleensä joutuvat sen valitsemaan, sillä heillä ei ole mahdollisuutta valita tilalle jotain reaaliainetta. Kahden tutkinnon opinnoissa kun ei yleensä tarjota reaaliaineiden kursseja. Lisäksi vaikka ruotsi ei ole pakollinen yo-aine, lukion oppimäärään kuuluu kuitenkin viisi pakollista ruotsin kurssia. Nämä on läpäistävä, mikäli haluaa tutkintotodistuksen. Ei auta, vaikka kaikki muut aineet olisivat kymppejä, todistusta ei saa, jos jotakin ainetta ei ole suoritettu hyväksyttävästi. Alke seiska peruskoulun päättöarvioinnissa on sellainen arvosana, että on oikeasti todella vaikea selvitä lukiotasoisista kursseista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanaa torkka käytetään yleisesti Tampereella ja Turussakin. Onko se sana jossain vieras? Todistus siis. Otsikko on tehtävä lyhyesti, että mahtuu.
Ette sitten arvanneet asianyhteydestä?
Nimenomaan olen tamperelainen enkä ole ikinä sanaa kuullut. Totta kai voin arvata mitä se tarkoittaa, mutta koskaan en ole nähnyt/kuullut käytettävän...734
Ihan fiksu päätös koululta, koska muuten tulee vaan liikaa keskeytyksiä. Tuossa tutkinnossa on nopea tahti ja lukio-opinnot suoritetaan aikuislukiossa (jossa on nopea tahti!), eli pitää olla oppimiskykyinen ja jo näyttänyt, että ruotsi taipuu. Omalla luokallani aikoinaan vaan 2 valmistui sekä merkonomiksi että ylioppilaaksi ja syyn oli matikka ja ruotsi, jotka eivät menneet monilla jakeluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka jollain pojalla voi hyvin olla turhana pidetty ruotsi 6 ja sitten ei pääse kaksoistutkintoon.
Mikä tämän ns. kaksoistutkinnon ajatus oikeasti ylipäätään on?
Jos opiskelijalla on jatko-opinnot ajatuksissa, niin miksi hän haluaa opiskella lukion ohella ammattiin, johon ei alunperinkään ole oikeasti aikomassa työllistyä (koska on menossa jatko-opintoihin opiskelemaan korkeampaa tutkintoa).
Jos opiskelijalla on selvä käsitys, että haluaa työskennellä jossain ammatissa niin miksi henkilö haluaa opiskella lukio-opintoja ammattiopintojen lisäksi? Eihän sillä lukion käymisellä ole mitään virkaa, jos ei ole menossa jatko-opintoihin vaan aikoo opiskella tiettyyn ammattiin. Työkokemuksen hankkiminen on paljon hyödyllisempää lukion käymisen sijasta.
Etenkin ammattikoulun ns. käsityöaloilla "kuilu" lukioon on sen verran suuri, että en oikein käsitä miten sama henkilö voisi olla molemmissa "oikeassa paikassa". Ehkä jossain merkonomiosastolla homma saattaa jotenkin toimiakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän ns. kaksoistutkinnon ajatus oikeasti ylipäätään on?
Jos opiskelijalla on jatko-opinnot ajatuksissa, niin miksi hän haluaa opiskella lukion ohella ammattiin, johon ei alunperinkään ole oikeasti aikomassa työllistyä (koska on menossa jatko-opintoihin opiskelemaan korkeampaa tutkintoa).
Jos opiskelijalla on selvä käsitys, että haluaa työskennellä jossain ammatissa niin miksi henkilö haluaa opiskella lukio-opintoja ammattiopintojen lisäksi? Eihän sillä lukion käymisellä ole mitään virkaa, jos ei ole menossa jatko-opintoihin vaan aikoo opiskella tiettyyn ammattiin. Työkokemuksen hankkiminen on paljon hyödyllisempää lukion käymisen sijasta.
Etenkin ammattikoulun ns. käsityöaloilla "kuilu" lukioon on sen verran suuri, että en oikein käsitä miten sama henkilö voisi olla molemmissa "oikeassa paikassa". Ehkä jossain merkonomiosastolla homma saattaa jotenkin toimiakin?
Tekee ihan hyvää sille (diplomi)insinöörille tietää oman alansa käytännön asennuksista, ettei tee kalliita suunnittelumokia tai naurettavia suunnitelmia joita joudutaan korjaamaan lennosta työmaalla ja jälkidokumentoinnissa korjaamaan alkuperäiset vastaamaan toteutettua. Sekin on meinaan ihan turhaa työtä jonka voisi välttää etukäteen jos ymmärtää miten asiat oikeasti tehdään. Vaikka ei varsinaisesti itsr tekisikään sitä asennustyötä.
T: Lukio-tekuinssi-DI-sähköarska (tässä järjestyksessä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän ns. kaksoistutkinnon ajatus oikeasti ylipäätään on?
Jos opiskelijalla on jatko-opinnot ajatuksissa, niin miksi hän haluaa opiskella lukion ohella ammattiin, johon ei alunperinkään ole oikeasti aikomassa työllistyä (koska on menossa jatko-opintoihin opiskelemaan korkeampaa tutkintoa).
Jos opiskelijalla on selvä käsitys, että haluaa työskennellä jossain ammatissa niin miksi henkilö haluaa opiskella lukio-opintoja ammattiopintojen lisäksi? Eihän sillä lukion käymisellä ole mitään virkaa, jos ei ole menossa jatko-opintoihin vaan aikoo opiskella tiettyyn ammattiin. Työkokemuksen hankkiminen on paljon hyödyllisempää lukion käymisen sijasta.
Etenkin ammattikoulun ns. käsityöaloilla "kuilu" lukioon on sen verran suuri, että en oikein käsitä miten sama henkilö voisi olla molemmissa "oikeassa paikassa". Ehkä jossain merkonomiosastolla homma saattaa jotenkin toimiakin?
Tekee ihan hyvää sille (diplomi)insinöörille tietää oman alansa käytännön asennuksista, ettei tee kalliita suunnittelumokia tai naurettavia suunnitelmia joita joudutaan korjaamaan lennosta työmaalla ja jälkidokumentoinnissa korjaamaan alkuperäiset vastaamaan toteutettua. Sekin on meinaan ihan turhaa työtä jonka voisi välttää etukäteen jos ymmärtää miten asiat oikeasti tehdään. Vaikka ei varsinaisesti itsr tekisikään sitä asennustyötä.
T: Lukio-tekuinssi-DI-sähköarska (tässä järjestyksessä)
Eikö insinööreillä muka ole mitään työharjoittelua nykyisin? ihan suoraan koulun penkiltäkö sitä tullaan työelämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämän ns. kaksoistutkinnon ajatus oikeasti ylipäätään on?
Jos opiskelijalla on jatko-opinnot ajatuksissa, niin miksi hän haluaa opiskella lukion ohella ammattiin, johon ei alunperinkään ole oikeasti aikomassa työllistyä (koska on menossa jatko-opintoihin opiskelemaan korkeampaa tutkintoa).
Jos opiskelijalla on selvä käsitys, että haluaa työskennellä jossain ammatissa niin miksi henkilö haluaa opiskella lukio-opintoja ammattiopintojen lisäksi? Eihän sillä lukion käymisellä ole mitään virkaa, jos ei ole menossa jatko-opintoihin vaan aikoo opiskella tiettyyn ammattiin. Työkokemuksen hankkiminen on paljon hyödyllisempää lukion käymisen sijasta.
Etenkin ammattikoulun ns. käsityöaloilla "kuilu" lukioon on sen verran suuri, että en oikein käsitä miten sama henkilö voisi olla molemmissa "oikeassa paikassa". Ehkä jossain merkonomiosastolla homma saattaa jotenkin toimiakin?
Tekee ihan hyvää sille (diplomi)insinöörille tietää oman alansa käytännön asennuksista, ettei tee kalliita suunnittelumokia tai naurettavia suunnitelmia joita joudutaan korjaamaan lennosta työmaalla ja jälkidokumentoinnissa korjaamaan alkuperäiset vastaamaan toteutettua. Sekin on meinaan ihan turhaa työtä jonka voisi välttää etukäteen jos ymmärtää miten asiat oikeasti tehdään. Vaikka ei varsinaisesti itsr tekisikään sitä asennustyötä.
T: Lukio-tekuinssi-DI-sähköarska (tässä järjestyksessä)
Eikö insinööreillä muka ole mitään työharjoittelua nykyisin? ihan suoraan koulun penkiltäkö sitä tullaan työelämään?
Sähkö/tietoliikennealalta: Harvemmin niissä inssi-harjoitteluissa joutuu ns likaisiin hommiin tekemään esim kaapelien asennus/jatko/liitostöitä, telekaapeliliittimiä puristamaan, hitsaamaan valokuitua tms. Jos nyt keskuksen joutuu avaamaan ja tekemään käyttöönottomittauksia, niin se "likaisinta". Tai jopa katsovat arskan vieressä tollaisen-mokkulan-noin-arska-laittaa-mutten-mä-itse-osaisi. Muuten ollaan cädin ääressä tai laskeskellaan. Eikä puhettakaan tolppaan kiipeämisestä tai ulkoilmaan lähtemisestä kun se ei nyt kuulu tulevalle (diplomi)insinöörille.
Ja teekkareilla joskus tämä oli 10 viikkoa jos sitäkään, insseillä 24 viikkoa.
Meillä on edelleen velvollisuus käyttää ruotsia, joten ei auta nurina.
Siinä on tasan 2 vaihtoehtoa, joko pyrkiä kumoamaan pakkoruotsi tai sitten vain suostua sen ehtoihin ja opiskella sitä ruotsia.
Se tulee vastaan ihan jokaisessa korkeakoulussakin ja valitettavasti tiedän minäkin sellaisia tapauksia joilla valmistuminen kaatui siihen ruotsinkielen osaamattomuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Mikä vee on torkka?
Jos et asiayhteydestä osaa tuota päätellä, ei paljon kannata kaksoistutkinnosta haaveilla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on edelleen velvollisuus käyttää ruotsia, joten ei auta nurina.
Siinä on tasan 2 vaihtoehtoa, joko pyrkiä kumoamaan pakkoruotsi tai sitten vain suostua sen ehtoihin ja opiskella sitä ruotsia.
Se tulee vastaan ihan jokaisessa korkeakoulussakin ja valitettavasti tiedän minäkin sellaisia tapauksia joilla valmistuminen kaatui siihen ruotsinkielen osaamattomuuteen.
...paitsi että kadiksessa (MPKK) se kynäillään suoritetuksi jos kadetilla on ylitsepääsemättömiä ongelmia suorittamisen kanssa ja valmistuminen on jokseenkin ruotsin virkamiestutkinnosta kiinni.
Aika huvittavaa että kaikista "eniten" valtion omassa oppilaitoksessa ollaan valmiita luistamaan tuosta eikä katsota olevan välttämätön valmistumiselle.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi ei enää ole pakollinen kirjoitettava. Pitäs varmaan jonkun käydä kertomassa tämä siellä Tampereellakin.
Matematiikka, äidinkieli ja yksi vieras kieli ovat kai pakollisia edelleen, joten niistä on ihan perusteltua vaatia samaa tasoa kuin lukioon pyrkiviltä. Mikäs se numeroraja onkaan Tampereen lukioihin?
Totta sekin, että kaksoistutkintoon on yleisesti korkeampi keskiarvovaatimus kuin vastaavalle amislinjalle tai tavalliseen lukioon. Toisaalta monissa ammattikouluissa voi yleisaineet opiskella lukiotasoisina (käytännössä ehkä paikallisessa lukiossa) ja osallistua ylioppilaskirjoituksiin ilman varsinaista kaksoistutkintoakin.
Argh
Äidinkieli on AINOA pakollinen.
Sen lisäksi on pakka valita 3 ryhmästä
Matematiikka-toinen kotimainen kieli-vieras kieli-reaali
Näistä 1 täytyy olla ns pitkä eli joko pitkä matematiikka tai A-kieli (englanti, ruotsi tai vaikkapa venäjä)
Kaksoistutkinto on aika haastava joten on ihan perusteltua että siellä vaaditaan myös edes kohtalaista koulumenestystä. Niiden jotka eivät oikeasti ole jaksaneet lukea tai tehdä läksyjään ei kannata kuvitella että se lukiovuoden opiskelu tulisi jatkossakaan maistumaan.
Ruåtsi on nyt niin helppo kieli, että kyllä siitä pitäis selvitä.
Torkassa??