Naiset, jotka kinuavat miehiltään rahaa shoppailuun ja muuhun turhaan. Eikö hävetä?
Tai siis ihan sukupuolesta riippumatta ihmiset, jotka pyytävät seurustelukumppaniaan rahoittamaan turhuuksiaan. Mitä mieltä olette tällaisesta toiminnasta?
Tunnen pari naista, jotka tasaisin väliajoin kinuavat mieheltään kenkiä, koruja, vaatteita yms. Naisilla itsellään on molemmilla matalapalkkainen osa-aikatyö, miehistä toinen on yrittäjä ja toinen duunari. Miehet eivät erityisen rikkailta vaikuta, mutta paljon enemmän tienaavat kuin tyttöystävänsä.
Minusta on vain tosi outoa että pyytää kumppania ostamaan itselleen jotain vain huvikseen. Tämä johtunee siitä, en itse ole koskaan pyytänyt muita ihmisiä ostamaan minulle mitään, vaan minua on joko avustettu pyytämättä (vanhemmat lähinnä) tai olen tienannut itse omat rahani. Minut on ehkä kasvatettu siihen, että rahat pitää tienata itse, eikä maksattaa elämäntyyliään muilla. Ei siis tulisi mieleenkään kinuta rahaa johonkin trendivaatteisiin ja meikkeihin.
Toki lahjojen ostaminen läheisilleen on kivaa, ja hyvähän se on jos haluaa toista ilahduttaa. Myös jos itse tienaisin tuplat mieheeni nähden, niin varmaan kompensoisin tuloerojamme esim. maksamalla enemmän bensoista, ruuasta yms. Olisihan se hölmöä, että ei voisi vaikka käydä pariskuntana ravintolassa, koska toisella ei ole tarpeeksi rahaa maksaa omia ruokiaan.
Kuitenkaan sellaista "kulta voisitko ostaa nää ihanat tekoturkinkorkokengät mulle ihan vaan kun ne on niin ihanat" anelemista en oikein ymmärrä, itselläni ei ylpeys antaisi myöten. Ei se toisen ihmisen velvollisuus ole rahoittaa minulle korkeampaa elämisen tasoa, johon omilla ansioillani pääsen. Siispä en pyytäisi ketään ostelemaan minulle mitään, mihin itselläni ei ole varaa. Ellei siis kyse ole jostain välttämättömyyksistä kuten ruoka, mutta tällaiset asiat läheiseni varmaan hankkisivat minulle pyytämättäkin, jos kerta olisivat siihen kykeneviä.
Kellään muulla mielipiteitä aiheesta? Onko teille yhdentekevää tällainen rahan ja tavaroiden kinuaminen, ärsyttääkö se tai teettekö itse niin?
Kommentit (39)
Meillä on kaikki yhteistä. Alun perin mieheni muutti minun omistamaani asuntoon. Seuraavan asunnon omistimme yhdessä. Anteeksi vaan mutta tuntuu, että sinulla vähän päässä viiraa. Kateus vai mikä nyt saa sinut arvostelemaan muiden aivan normaaleja raha-asioita. Silloin kun minä olen mennyt naimisiin oli kai sellainen laki olemassa, että on velvollisuus huolehtia kykynsä mukaan puolisosta ja lapsista ja myös puolison lapsista. Se mikä on normaalia perheen taloudellisen tilanteen huomioon ottaen, voi toisen köyhemmän mielestä olla turhuutta. Mutta kuten edellinen jo sanoi olisi naurettavaa asua eri hotellissa ja lentää halvemmalla lentoyhtiöllä kuin puolisonsa. Kai sinä jos olet aikuinen, ymmärrät, että toisilla on tuloista tai omaisuudesta johtuen mahdollisuus elää vähän huolettomammin kuin sinulla. Ei mikään laki kiellä elättämästä omaa perhettään tai edes aikuisia lapsiaan tai lapsenlapsiaan. Voi, Voi !
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei vain olisi pokkaa lähteä pyytämään mitään tuollaista mieheltäni. Ostakoon sitten lahjaksi, jos haluaa.
Ap
Mistä miehesi tietäisi ostaa sinulle esim. kuntosalikortin, jos et puhu asiasta? Jos taas puhut niin paljon, että hän saa tuollaisen ajatuksen, niin voihan olla, että hän kokee sinun kinunneen sitä. Meinaan, että outoa olisi, jos mainitsisit vain kerran, että kuntosali olisi kiva, ja hän sen perusteella menisi kausikortin ostamaan.
Kaikki naisethan eivät ole samanlaisia. Stereotyyppisesti voi ajatella, että kaikki haluavat kauneushoitoja, mutta se ei ole totta.
Ei prostituutiossa ole mitään hävettävää. Naiset haluavat usein myös tietää onko pimpsallaan millainen arvo ja paljonko sillä voi saada rahaa ja materiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minun tarvitse aviomieheltäni mitään "kinuta" , hän maksaa kaiken mitä haluan vapaa-ehtoisesti. Jos haluan uudet kengät tai laukun tms. hän ostaa ne. Samoin kynsihuollot, kampaajan, kuntosalin. En ymmärrä, miksi joku nainen joutuu "kinuamaan" itsestäänselvyyksiä. Oma mieheni haluaa, että näytän hyvältä ja hän on valmis panostamaan asiaan.
Hyi. Minä tuntisin itseni maksulliseksi naiseksi.
Sellainen käytännössä olisitkin.
Ei hävetä, koska Suomessa ei naisilla ole mahdollista opiskella ja rahoittaa itse omaa elämäänsä.
"Ennen maa repee kun h***a häpee.."
Menkää lompakkoloiset töihin! Vastenmielistä luettavaa koko ketju. Itsenäiset ja tasa-arvoiset naiset mankuu ukoilta rahaa..
Juu,vastikkeeksi akat vaihtaa auton renkaat,korjaa pyykkikoneen tms.
Siinä tasa-arvo toteutuu 😂
Pyydän,ei hävetä tippaakaan. Eikös ole jännää kun ihmiset ovat erilaisia,sinulla on sinun ajatusmaailmasi ja arvosi-minulla omani. Kasva ja elä vähän niin ymmärrät :)
Meillä on yhteinen yksi tili, jonne rahat menevät. Keväällä 4 kk mies sai vain 150 e asumistukea, joten tottakai kun avopari ollaan niin elätin kummatkin, toki myös pari peliä ja muuta mukavaa tuli vain miehelle ostettua (en itse pelaa).
Kesällä taas hän oli töissä ja minä kotona opintotuen varassa ja roolit olivat toisin päin, kait mies vaikka mitä minun höpöhöpö-hommia maksoi.
Mä kinuan korkeintaan lomamatkoja. Onnistuu yleensä paremmin, jos saan ensin tytön innostumaan ja sitten yritetään saada yhdessä mies messiin. Kaiken tarpeellisen ostan kyselemättä Rouva-Visalla.
Pariskunnan väliset raha-asiat eivät kuulu muille. Osoittaa aikamoista törkeyttä arvostella muiden tapaa elää. Ilmeisesti kuitenkin muiden ihmisten rahat kelpaavat shoppailuun kaikenlaisten tukien muodossa. Se on huomattavasti enemmän häpeällistä kuin että käytetään yhteisen talouden rahoja. Vain Suomessa ihmiset jopa ylpeilevät sillä että eivät pyydä rahaa puolisolta vaan elävät mieluummin yhteiskunnan tukemina.
Enemmän mutta hävettää se, että rahoja käytetään "turhuuteen". Että maapallon rajallisia resursseja käytetään ja vielä toisen rahoilla - tai siis että joku antaa rahansa saastuttamisen ja riiston välineeksi...
Raha tulee työstä. Siis vielä enemmän mutkia suoriksi : työskentelet ainoan elinkelpoisen asuinpaikkasi likaamiseksi!
Olen kyllä sitä mieltä, että ihmisellä saa olla tavaroita. Mutta sitten toinen pää on shoppailu ja turha kulutus.
En todellakaan kehtais pyytää miestäni ostamaan mulle mitään "turhuuksia". Voisin harkita asiaa jos hän olisi miljonääri, mutta tavismieheltäni en ala kinuamaan mitään. En itseasiassa edes ANTAISI mieheni ostella mulle tavaraa ja vaatetta jatkuvalla syötöllä, jos hän yrittäisi niin tehdä. Eikö noilla shoppailevilla ja kinuavilla naisilla ole mitään omanarvontuntoa? Hehän ovat kuin pieniä lapsia, joita pitää elättää ja jotka haluavat "uusimmat lelut". Naurettavaa. Mut on kasvatettu pienestä pitäen niin, että oon saanut hyvän suuruista kuukausirahaa, josta olen itse ostanut vaatteet ym. On siis opetettu rahan arvo ja kulutuskäyttäytyminen jo pienenä.
Myös vaatteet on välttämättömyys. Olen itse joskus pyytänyt mieheltä, voidaanko ostaa esim. kengät, jos on sattunut sopivan näköiset tulemaan kauppareissulla vastaan. En tosin ringu mitään ylimääräistä ja vaikka minulla on miehen korttiin rinnakkaiskortti, en oikeastaan koskaan käytä sitä. En tunne ketään kuka kinuaisi mieheltään huvikseen kenkiä, laukkuja tms.
Pääasiassa maksan itse. Mitään turhuuksia en koskaan pyydä, hävettää välillä kun ite tulee osteltua esim. vaatteita kun vaan ihastun niihin. Mies ei koskaan ostais itelleenkään mitään ylimääräistä. Ärsyttää joskus jos joudun pyytää rahaa bensaan tai johonkin kodin pakolliseen laskuun, hullua mutta totta :)
Kauheen pitkä juttu mokomasta! Yhteiset rahat, yhteiset kengät. Mies oppii parissa vuodessa korkkareihin!!
Kuulostaa pelottavan paljon mun elämältä.