Lue keskustelun säännöt.
Onko muita äitejä joita PERHEKERHOT eivät kiinnosta??
09.03.2006 |
En tunne itseäni lukuun ottamatta ketään ja siksi kyselen mielenkiinnosta.
Minulla on aika pienet lapset, kolmas tulossa kesällä, enkä jaksa yhtään kiinnostua niistä.
Kaikki kulmakunnan kotiäidit ovat jo aamuyhdeksän aikaan yhdessä menossa niihin kerhoihin. Muutenkin on paljon alle 2-vuotiaiden harrasteita ja sitten kautta rantain kysellään/ihmetellään kun jotain ei oikein jaksa innostaa.
Mä en halua näiltä kotiäitivuosilta sitä että mun on oltava aina tiettyyn aikaan aamusta jossain kerhossa yhdessä kaikkien muiden kanssa. Meillä ei herätä 6-7:n välillä aamulla vaan myöhemmin, enkä jaksa ottaa stressiä siitä että pitäisi vielä jonnekin kahvittelutuokioon ehtiä.
Tapaan kyllä muita äitejä säännöllisen epäsäännöllisesti ja ihan kiva niin. Se ei sido mihinkään tiettyyn aikataulutukseen eikä siihen että olisi oltava osa jotain tiettyä ' äitiryhmää' . Voi jutella kenen kans milloinkin ja aikatauluttaa oman päivänsä vapaasti.
Kommentit (28)
vaikka äitiä ei huvita,niin lapset tykkää. eli mentävä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ei vaan kiinnosta. Sitten surkuttelevat että lapsilta puuttuu sosiaalinen elämä. Sitähän ei puistoissa eikä muissa aktiviteeteissa ole? Kerhot tekevät autuaaksi.
Kaikki naisetkaan ei ole laumaeläimiä. Eivätkä koe tarvetta verkostoitua.
En siis jaksa innostua mistään kuppikuntakerhoista, on kiva vaan olla ja tavata yhtä äitiä lapsineen kerralla.
kun en jaksanut lapsen kanssa kaksin kotona, nyt varmaan tokan synnyttyä ei käydä vaan osaan nauttia vauva-ja pikkulapsi ajasta kotonakin
Samat syyt kuin sinullakin, eli en jaksa lähteä niin aikaisin liikkeelle.
Ja toisaalta tapaan muita äitejä ja ystäviäni niin usein, että en kaipaa sen enempää seuraa. Lapsillakin on leikkiseuraa riittävästi ilman kerhoilua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
ei kuule iske muakaan tipaakaan,mutta niin vaan joka viikko mennään kolmena aamuna kerhoileen.
vaikka äitiä ei huvita,niin lapset tykkää. eli mentävä on.
Mutta kaksivuotias on arka ja muihin lapsiin tottumaton. Hänen takiaan käyn kerhossa, että oppisi ja tottuisi olemaan muidenkin lasten seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan suurin osa alle 2-vuotiaista ei kuitenkaan vaadi sitä kerhoa. Äidit haluaa niin.
lapset ovat nyt sen ikäisiä ettei onneksi tarvitse käydä kerhoissa.Esikoinen on eskarissa ja keskimmäinen on kerhossa.kuopus on vasta 9kk.En jaksa ä-lomalla tiukkoja aikatauluja,teen just sitä mitä huvittaa.Kolmannen lapsen myötä ei muutenkaan jaksa kiinnostaa enää vauvajutut,enkä kaipaa itse enää vertaista seuraa niinkuin aikoinaan esikoisen aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vesirokot, oksennustaudit, rotaripulit jne. Syys-talviaikaan ei monta tervettä viikkoa ole. En viitsi ihan pientä vielä viedä sinne, kun ei seuraa osaa kaivata.
t. eräs jonka esikoinen sairasteli koko vauva-ajan. Ei ollut herkkua ei.
Onko se enemmän lasten vai äitien huvia?
t. yks asiaan perehtymätön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoinen täytti 3 vuotta ja olen ajatellut ilmoittaa hänet johonkin kerhoon. Nyt vasta olen huomannut hänen kaipaavan lapsiseuraa. Muuten on riittänyt nämä satunnaiset kohtaamiset muiden lasten kanssa. Tässäkin ihan turha stressinaihe äideillä. Kyllä ne lapset kerkiävät seurustella ikätovereiden kanssa viimeistään sitten, kun kouluun menevät. Me ainakin yritämme nauttia rauhallisesta perhe-elämästä, kiire tulkoot myöhemmin!
Eikä koskaan ole kiinnostanut. Onnekseni tuttavapiirini kuuluu paljon perheitä, joilla on saman ikäisiä lapsia kuin itselläni.
Nuorimman synnyttyä, meille tuputettiin vähän väkisin noita perhekerhoja ja neuvolan naiselle ei millään meinannut mennä perille, ettei mulla ole tarvetta hengailla missään kuppikunnissa sen varjolla, että verkostuisin muiden äitien kanssa. Isommat kävi silloin jo kerhoissa ja kaverikontakteja oli sillä saralla ihan riittämiin. Nuorimman kanssa en mitään vertaistukea/seuraa kaivannut, vaan oli oikein mukava vauvavuosi, kun ei tarvinnut vertailla omaa ja muiden lasten kehitystä. (Lähinnä kuuntelemaan, että miten etevä " meidän prinsessa" on.)
Enkä muuten vieläkään menisi mihinkään perhekerhoon, vaikka työkseni nykyään vedän sellaista. =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi lapset on oppinu leikkimään muiden lasten kanssa ihan puistossakin.
Esikoinen kun syntyi ei kellään ystävälläni ollut vielä lapsia. Menin perhekerhoon ja tutustuin moneen äitiin. Muutaman kuukauden jälkeen oli kiva mennä kun siellä oli tutut. Muuten ei olisikaan tullut ketään nähtyä arkena päiväsaikaan kun kaikki vanhat ystäväni opiskeli tai oli töissä. Onhan se vähän kuppikuntaista se touhu, mutta kunhan pääsee sinne insidejoukkoon, niin hauskaa kuitenkin :-)
Olen yrittänyt muutaman kerran esim avointa päiväkotia, mutta se on ollut tosi tylsää. Lapsella ollut ihan mukavaa, mutta hänellä on mukavaa monessa muussakin aktiviteetissa. Itse kannatan monimuotoisuutta ja lapsen ottamista mukaan omaan elämään. En ymmärrä miksi pakottaisin itseni ja lapseni perhekerhoon vain koska lapset tykkäävät. Kyllä sitä sosiaalisuutta tulee normaalien kontaktienkin kautta.
Turha sinne on väkisin vääntäytyä vaan siksi että suuri enemmistö niin tekee. Jos itseä ei huvita.
Tällainen lävistetty, tatuoitu, metallistimamma tunsi olevansa todellinen friikki. Enkä minäkään nauttinut niistä vaippa/ruoka/" tänääncittarissakuriksiahalvalla" /" meidän jessica-petteri osaa jo sitätätätuota" -keskusteluista.
Tulipahan kokeiltua.
Ihan todella iso miinus on nuo aikaiset alkamisajat. Tosin paikallinen srk:n perhekerho alkaa vasta 10.30 mikä aikana on ihan ok, ja joskus ajattelin että sinne nyt tänä vuonna lähtisin silloin tällöin... mutta eipä ole tullut käytyä.
Ehkä se johtuu kuitenkin eniten siitä, että haluan ihmissuhteilleni muutakin pohjaa kuin että meille on se yhteistä että olemme äitejä. Esikoisen vauva-aikana kävimme muskarissa. Asun kotikaupungissani ja minulla on täällä laaja ystäväpiiri, johon kuuluu myöskin lapsiperheitä. Olen ollut kotona neljä vuotta, 2 lasta, ja aina on monta äitiä äitiyslomalla tai muuten vaan lapsineen saatavilla.
Jos asuisin vieraammassa kaupungissa jossa minulla olisi vähän tai ei lainkaan ystäviä, niin menisin ihan varmasti kaikkiin kerhoihin ja perhoihin.
Ex-naapurinikin ihmetteli miksen käy kerhossa, koska HÄNKIN käy......