Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut pienten lasten äidit eivät huolehdi yhtään ulkonäöstään kun taas toiset samassa tilanteessa olevat huolehtii?
03.11.2016 |
Mäkin tiedän yhden äidin, jolla on 2 alle 6-vuotiasta lasta ja ihmettelen aina, kun hänen kampauksensa on joku sliippanuttura tai letti. Hiukset maantien väriset. Eikä yhtään käytä meikkiä. Vähän ulkonäköä kohentamalla hänkin olisi todella söpön näköinen.
Muutamat muut mun tuntemat äidit taas, vaikka heillä on kolmekin pientä lasta ovat aina niin siistin ja huolitellun näköisiä aina kun heitä näkee.
Mikä siinä on, että toiset pienten lasten äidit jaksavat huolehtia itsestäänkin pienten lasten syntymän jälkeen kun taas toiset ovat sitä"hälläväliä, miltä itse näytän, kunhan lapset on nätisti puettuja ja söpöjä"-tyyppiä?
Kommentit (58)
Koska en jaksa. Koska välttelen turhia kemikaaleja. Koska en jaksa pestä kasvoja iltaisin niin perusteellisesti kuin se meikkaamisen jälkeen vaatisi. Koska ihoni voi paremmin. Koska ennemmin käyttäisin meikkaamiseen ja kähertämoseen kuluvan ajan johonkin muuhun ITSELLENI enemmän mielihyvää tuottavaan tekemiseen. Mutta sitä aikaa ei ole. Onhan näitä syitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on lähipiirissä yksi äärimmäisen laitettu pienten lasten äiti. Lapsiin ei kiinnostus sitte riitäkään. Istuttaa yksivuotiaan syöttötuoliin ja istuu itse metrin päähän räpläämään puhelinta. Muksu syö mitä syö yksin ja käytös on adhd, kontaktia vaikea saada.
Enemmän mua ihmetyttää äidit, jotka ovat niin turhamaisia, että eivät pysty edes raskausaikaa olemaan värjäämättä hiuksia ja vauva-aikaa ilman hirveitä pakkelikerroksia. Kiva vauvalle olla kemikaalipöllyssä ja vielä kivempi sitten aikuisena mahdollisesti kärsiä lapsettomuudesta, mitä nämä kemikaalit aiheuttaa. Oma ulkonäkö vs oman lapsen terveys, ei pitäs olla vaikea valinta.
Et todellakaan ole ainut, oma kumppanikin tätä ihmettele. Hänen arkipukeutumiseen kuuluu kravatti, joten ymmärrän miksi vaikea käsittää kun "kaunis nuori nainen ei jaksa panostaa". Toki jos on jotain menoa tykkään laittautua, vähintäänkin kevyesti meikata. Arkena en kuitenkaan jaksa taikka halua. Ihan riittävän hyvälle näytän meikittä collareissa.[/quote]
Mä olisin huolissani jos mun kumppani jaksaisi ihmetellä miksi joku toinen muija ei viiti/jaksa/halua panostaa laittautumalla,,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos äiti jaksaa laittaa tukkansa sliippanutturalle tai letille, sehän on jo aika hyvin! :D Mulla oli perheen pikkulapsiaikoina ihan vaan suttunuttura. Ja on kylä itseasiassa edelleen, en jaksa laittaa tukkaa sen kummemmin. x)
Kotona en meikannut koskaan lasten ollessa pieniä - enkä meikkaa kotona edelleenkään, en näe siihen mitään tarvetta. Töihin meikkaan, se on on mulle aamurutiineissa osa työrooliin ja -moodiin siirtymistä. Ihan kevyt meikki siis kuitenkin.
Paljon on niitäkin ihmisiä jotka ei meikkaa koskaan ollenkaan, saattaahan se sun tuntema äiti olla semmoinenkin? Ja kyllä mä ainakin itse ajattelen että hiekkalaatikon reunalla on ihan sosiaalisesti hyväksyttävää olla meikeittä. :) Enemmän ihmettelisin äippylin vahvaa meikkiä, irtoripsiä jne - vaikka eihän niissäkään varsinaisesti mitään pahaa ole.
Mä olen nähnyt tämän mun esimerkkiäidin kyllä meikattunakin. Siitä tiedän, että hän olisi meikattuna ja huoliteltuna söpön näköinen. Nyt vaan lasten tulon jälkeen tuo ulkonäöstä huolehtiminen on vähentynyt rutkasti. Ero on kuin yöllä ja päivällä. Ap
Mene kysymään siltä esimerkkiäidiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuluu suomalaiseen kulttuuriin, mitä rähjäisempi sen parempi;). Mulla on 3 lasta suht pienillä ikäeroilla (nyt jo koululaisia kaikki), eikä ikinä ollut ongelmia laittautumisen kanssa. Kävin säännöllisesti kampaajalla ja meikkasin kevyesti, tuli itsellekin kiva olo kun jaksoi pitää huolta itsestään. Kävin perhekerhoissa ja suurinosa äideistä oli tyyliin marimekon raitapaidoissa ja verkkareissa. Kyllä se huvitti, tietty jokainen tyylillään. Täytyy myöntää, etten itsekään haluaisi miestä joka ei yhtään välittäis ulkonäöstään ja kulkis rähjäisenä...
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt samaa. Mutta yhden asian olen huomioinut ja tämän jo vuosien ajan: jos äiti on kovin tälläytynyt, tyyliin tosi paljon meikkiä ja silleen tyrkynoloiset kireät seksikkäät ikäänkuin biletysvaatteet yllään, en ole koskaan vielä nähnyt sellaisen äidin puhuvan lapselleen ystävällisesti eli joko ei sanota mitään ja ollaan kovin mutrusuuna tai vastaillaan tympääntyneenä ja mahdollisimman lyhyesti. Miksei tälläytynyt äiti voi silti olla lapselleen kiva? En ymmärrä. Eihän yksi sulje toista mitenkään pois, mutta oudosti vaan tuntuu sulkevan. Miksi ihmeessä?
Et ole selvästi törmännyt minuun. Tyrkyistä vaatteista tosin voidaan olla kahta mieltä (olen gootti, joten pukeutuminen on sen mukaista). Mutta meikki yleensä aika vahva ja kenkinä jalantappokengät.
Mutta, menen aina leikkeihin mukaan jos lapset pyytävät. Olen varmaan ollut useampaankin kertaan aika näky kun potkaisen korkkarit jalasta ja painun muksujen kanssa juoksemaan, tekemään hiekkakakkuja yms. sellaisissa vermeissä, joissa monet taitavat mennä lähinnä baariin. Tämä lähinnä keväällä/kesällä/syksyllä. Talvella minut näkee pilkkihaalareissa meikkittömänä.
Nykyään meikkaaminen itselläni on kuitenkin aika kausiluontoista. Välillä huvittaa ja välillä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisella äidillä on erinlaiset voimavarat ja mielenkiinnon kohteet,jotkut haluaa keskittyä vain lapsiinsa ja ei edes halua meikata,toiset tykkää huolehtia omastakin ulkonäöstään.loppujen lopuksi se on jokaisen oma asia.
Vierailija kirjoitti:
Et todellakaan ole ainut, oma kumppanikin tätä ihmettele. Hänen arkipukeutumiseen kuuluu kravatti, joten ymmärrän miksi vaikea käsittää kun "kaunis nuori nainen ei jaksa panostaa". Toki jos on jotain menoa tykkään laittautua, vähintäänkin kevyesti meikata. Arkena en kuitenkaan jaksa taikka halua. Ihan riittävän hyvälle näytän meikittä collareissa.
Mä olisin huolissani jos mun kumppani jaksaisi ihmetellä miksi joku toinen muija ei viiti/jaksa/halua panostaa laittautumalla,,
Minuun ne ihmettelyt tuolloin kohdensi, mutta varmasti yleisestikkin ajattelee näin. Harvemmin nimittäin jaksan mitenkään erityisen siistille näyttää. Pyrkimyksenä kuitenkin hänen seurassaan liikkuessa näyttää etten ihan ojasta ole herännyt. Arvostan häntä, joten ihan hyvin voin uhrata sen 5 minuuttia laittautumiselle. Neljän seinän sisällä saan sitten näyttää niin homssuiselle tai vaikka kulkea alasti jos huvittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska olen jo nelikymppinen ja ruttuinen, ei se ripsiväri tätä naamaa pelasta! ja koska yöt valvon atoopikkolapsen kanssa ja päivät tappelen adhd-lapsen kanssa.... hyvä kun jaksaa suihkussä käydä !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et todellakaan ole ainut, oma kumppanikin tätä ihmettele. Hänen arkipukeutumiseen kuuluu kravatti, joten ymmärrän miksi vaikea käsittää kun "kaunis nuori nainen ei jaksa panostaa". Toki jos on jotain menoa tykkään laittautua, vähintäänkin kevyesti meikata. Arkena en kuitenkaan jaksa taikka halua. Ihan riittävän hyvälle näytän meikittä collareissa.
Mä olisin huolissani jos mun kumppani jaksaisi ihmetellä miksi joku toinen muija ei viiti/jaksa/halua panostaa laittautumalla,,
Minuun ne ihmettelyt tuolloin kohdensi, mutta varmasti yleisestikkin ajattelee näin. Harvemmin nimittäin jaksan mitenkään erityisen siistille näyttää. Pyrkimyksenä kuitenkin hänen seurassaan liikkuessa näyttää etten ihan ojasta ole herännyt. Arvostan häntä, joten ihan hyvin voin uhrata sen 5 minuuttia laittautumiselle. Neljän seinän sisällä saan sitten näyttää niin homssuiselle tai vaikka kulkea alasti jos huvittaa.
Mainittakoon vielä, että ennen meikkasin ja muutenkin laittauduin päivittäin. Kärsin todekla huonosta itsetunnosta enkä pitänyt ulkonäöstäni meikittä. Edelleen tykkään sillointällöin laittautua kunnolla, mutta harvoin jaksan. Muutenkin tehnyt hyvää itsetunnolle kun normi ei ole se pakkeloitu naama ja meikittömyys näytä jotenkin oudolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettei ukko joka välissä vonkaisi seksiä johon sillä riittää energiaa kun minä hoidan kodin, koliikkivauvan ja opiskeluni. Menkööt huoriin tai vetäköön tumppuun. Minä tahdon nukkua. Kymmenen vuoden päästä uus ukko, hyväpalkkainen työ ja huoliteltu olemus.
Kuulostat kauhealta vaimolta ja äidiltä.
Vierailija kirjoitti:
koska olen jo nelikymppinen ja ruttuinen, ei se ripsiväri tätä naamaa pelasta! ja koska yöt valvon atoopikkolapsen kanssa ja päivät tappelen adhd-lapsen kanssa.... hyvä kun jaksaa suihkussä käydä !
Siinä on pukattu taas helmigeenejä maailmalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lähden vauvan kanssa vaunulenkille ja samalla käyn ruokakaupassa, niin en valitettavasti viitsi alkaa tälläytymään.
Töihin yms. tietysti sitten asiallisesti laitettuna.
Mä en ymmärrä miksi naapurin akka on niin räjähtäneen näköinen, eikä se ole äiti. Toinen velamaho naapurista taas on ihan viimeisen päälle.. Mikähän siinä on???
Mä en ymmärrä mitä itseisarvoa sillä on, että näyttää söpölle. Minusta hyvä käytös ja ystävällisyys on paljon tärkeämpiä arvoja kuin ripsarilla ja puuterilla aikaansaatu ulkoinen söpöys.
No Suomessa ei tarvitse laittautua ja täällä se on helposti negatiivista, esimerkiksi nainen on huoramainen silloin.
No mä näkisin tän olevan selitettävissä sillä että minkä verran oma ulkonäkö kiinnostaa. Itse olen suht siisti aina, mutta en kauheasti jaksa laittautua ja kuljen tosi käytännöllisissä vaatteissa lasten kanssa. Meikkiä sutaisen joskus aamuisin tai sitten en, vähän kausittain menee tää homma.
Mutta minulle on tosi tärkeää oman vartalon hyvinvointi ja urheilu, ja vaikka olen kuinka väsynyt ollut niin treenaamiseen minulla on aina energiaa, ja saan siitä energiaa. Se lisää henkistä hyvinvointiani ja tulen iloiseksi voimakkaasta ja hoikasta varrestani. Minulla on kotona huonosti nukkuva vauva ja isoveli ja silti treenaan 3-4 kertaa viikossa, mitä rankempaa sitä enemmän koska se auttaa minua jaksamaan.
Katos ihmiset on erilaisia, ullatuuuus.