Anoppini joutui vanhainkotiin.

Kuinka anoppi uhrasi itsensä?

Itsensä uhraamisesta harvemmin kyllä seuraa minkäänlaista palkkiota, päinvastoin yleensä muut ihmiset alkavat vain pitämään tuollaista käytöstä itsestäänselvyytenä. Tämä kannattaa pitää mielessä, niin ei ala vanhoilla päivillä harmittamaan.

Missä enää on vanhainkoteja? Tuetun asumisen palveluja ja palvelutaloja kyllä löytyy, mutta ei enää perinteisiä vanhainkoteja, joissa vanhus oli turvassa ja sai hoitoa.

Vanhainkotiin ei joudu vaan sinne pääsee. Kannattaisi kokeilla ihan itse sitä hoitoa niin ehkä ymmärtäisit paremmin.

Äidilläni alzheimer ja pitkän väännön kautta sain hänelle paikan vanhainkodista.

Vanhainkoteja tosin ei ole vaan palveluasuminen ja hoivakoti.

Vierailija kirjoitti:

Missä enää on vanhainkoteja? Tuetun asumisen palveluja ja palvelutaloja kyllä löytyy, mutta ei enää perinteisiä vanhainkoteja, joissa vanhus oli turvassa ja sai hoitoa.

Tuettu palveluasuminen ja myös tehostettu palveluasuminen.

Menispä munkin anoppi jonnekin. Hirvein ihminen mitä maan päällä on.

Miksi ajattelet, että tulevaisuudessa sinusta tulisi miehesi hoidettava? Miksi sinä olisit se hoidettava osapuoli eikä päinvastoin?

Miksi mies ei hoitaisi sinua, jos sinusta tulee hoidettava? Jos miehestä tulee hoidettava, hoitaisitko sinä häntä? Onko vanhainkotiin siirtyminen mielestäsi "joutumista"? 

Uhrasi. Oli kotona ei palkkatyössä. Säästi. Kasvatti. Jaksoi. Enää ei jaksanut niin mies valitti sosiaaliviranomaisille. Anoppi aiheutti pyykkiä sairaudellaan ja niitä appi ei mikä jaksanut pestä. Ei vienyt ulos kävelylle kun anopilla kävelysauvat.

Nyt appi antaa talon rapistua. Ei anna meidän auttaa vaikka asumme naapurissa.

Kuten nelonen sanoi, ei joutunut vaan pääsi. Ymmärrätkö ap, kuinka paljon kotihoidossa on vanhuksia, joiden oikea paikka olisi jossain aivan muualla? Onnekkaat pääsevät hoitolaitokseen.