Lue keskustelun säännöt.
Paljonko tohtoriopiskelija tienaa kuussa?
31.10.2016 |
Tyhmästi otsikoitu, tiedän, koska jatko-opiskelun voi rahoittaa lukemattomilla eri tavoilla ja harva saa varsinaisesti palkkaa.
Mutta millaisia summista puhutaan? Oliko/onko kyse apurahasta, opetustyöstä jatko-opintojen ohella, tutkijantyöstä vaikka tutkimusryhmässä..?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Luulisi nyt ilman rautalankaakin ymmärtävän, että vaihtelua on vaikka kuinka tuossa suhteessa! Eli keskiarvo ei tuossa sano mitään!
Ilmeisesti muotoilin aloituksen huonosti, oli tarkoitus kysyä että millainen toimeentulo itse kullakin (tai vaikka kaverilla) on jatko-opintojen aikana ollut ja mistä rahoitus on tullut. En siis kysynyt keskiarvoa. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se riippuu ja roikkuu aika monesta tekijästä. Mikä ala kyseessä? Rahoittajia? Jos niitä on millainen summa? Millä aikataululla? Oletko töissä? Teetkö tutkijana yo:lla vai muuaalla? Onko tutkimuksesi osa isompaa kokonaisuutta vai itsenäinen?
Eikös siihen pidä apuraha ainakin hakea itse vai? Mutta en tiedä maksaako yliopisto sitten jotain? :o
Minä olen valtiolla työsuhteisena tutkijana, palkka 3700€/kk. Kun saan väiteltyä, palkka nousee n. 500€.
Mulla oli rahoitusta kahdeksi ensimmäiseksi vuodeksi 2100 e kuussa. Loppuajan rahoitin kaupan kassana työskennellessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverini fyysikko tohtorikoulutettava (JKL) saa jotain 1500e/kk ekana vuonna, apurahana eli ei tartte maksaa veroja mut jotain pakollisia (oisko eläkemaksut) pitää ite hoitaa. Palkka maksataan 3 kk välein. Ei häävi mut parempi kuin opintotuki :D Kuulemma jos olis lähtenyt töihin teollisuuteen sais vähintäänkin 3 donaa mutta kun opiskelu kiinnostaa :D
Mulla oli säätiön kolmevuotinen apuraha 1800 euroa kuussa. Veroa ei mennyt. Monet ovat yliopistolla vetämässä kursseja tai jossain projekteissa, mutta palkkatasosta en osaa sanoa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaverini fyysikko tohtorikoulutettava (JKL) saa jotain 1500e/kk ekana vuonna, apurahana eli ei tartte maksaa veroja mut jotain pakollisia (oisko eläkemaksut) pitää ite hoitaa. Palkka maksataan 3 kk välein. Ei häävi mut parempi kuin opintotuki :D Kuulemma jos olis lähtenyt töihin teollisuuteen sais vähintäänkin 3 donaa mutta kun opiskelu kiinnostaa :D
Vau.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen valtiolla työsuhteisena tutkijana, palkka 3700€/kk. Kun saan väiteltyä, palkka nousee n. 500€.
Mikä ala?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari ensimmäistä vuotta yksityisen säätiön kokovuotisella rahoituksella ~25000€/vuosi.
Yhden vuoden rahoilla, jotka tulivat puolen vuoden työsuhteesta yliopistoon eli 6x2800€.
Sen jälkeen 500 päivää ansiosidonnaisella 1100€/kk.
Nyt työmarkkinatuella ja samoin väittelyn jälkeen eläkkeelle saakka, koska en tule saamaan apurahoja tai virkoja alallani.
Mun ystävä teki väitöskirjan työnsä ohella, 5 vuotta siihen meni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuisopintorahaa vuoden, taitaa olla lähellä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Nyt työn ohella yhden päivän viikossa eli saan osa-aikaista palkkaa. Ei rahan takia kannattaisi mutta minulla ei pää kestä jos en käytä sitä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tein työmarkkinatuella ja asumislisällä sekä useammalla muutaman tonnin apurahalla. Rahan takia ei väikkäriä kannata tehdä. Töihinpääsykin on vaikeampaa kuin maisterina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen valtiolla työsuhteisena tutkijana, palkka 3700€/kk. Kun saan väiteltyä, palkka nousee n. 500€.
Mikä ala?
Yhteiskuntatieteet.
Oma palkkani on 2200 euroa/kk, teen töitä suuressa tutkimusryhmässä lääketieteen alalla ja projektini on osa laajempaa kokonaisuutta.
Insinöörialalla yliopiston haitari on noin 2200-3000 kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen valtiolla työsuhteisena tutkijana, palkka 3700€/kk. Kun saan väiteltyä, palkka nousee n. 500€.
Mikä ala?
Yhteiskuntatieteet.
Joku sepittelee omiaan tai sitten julkisella puolella on paljon löysää rahaa.
Jotkut alat on helpompia kuin toiset.
Erikoistuvan lääkärin palkkaus on samaa luokkaa kuin sairaanhoitajalla. Siis peruspalkat+lisät, mutta osa työajasta on jyvitetty opinnoille. Tuo vastaa sitten opinnollisesti suunnilleen muiden alojen lisuria, eli väikkää vaan vääntämään erikoislääkärin palkkakuiteilla. Vuosia tietenkin menee paljon kun lääkärin opintoihin kuuluu niin paljon "ei tieteentekoa tukevia opintoja" kun niitä potilaitakin täytyy pystyä hoitamaan. Ei siitä saikkulapun kirjoittamisesta voi oikein jatko-opintoja myöntää, mutta sillä voi elää niiden ajan.
Inssit ja sopivat luonnontieteilijät onnistuvat yleensä hommaamaan vapailta markkinoilta jonkun ketä maksaa ne opinnot. Tosin yleensä vaaditaan sellaiset arvosanat että jatko-opinnot on oikeasti kannattavat. Keskiarvo sinne 4,7 paremmalle puolelle niin pääsee nauttimaan päällikkötason palkkauksesta opintojen ajan.
Taloudellishallinnollisella puolella pätee oikeastaan sama kuin edelliseen, mutta sen pääaineen täytyy olla matemaattisesti orientoitunut. Esimerkiksi tilastotiede, kansantaloustiede tai rahoitus. Tai oikeastaan tuo matemaattisuuden vaatimus ei poikkea edellisistä, niillä se vaan on jo oletuksena mukana. Kirjanpito ei sitten ole matemaattinen ala vaikka lukujen kanssa pyöritään, yhteen- ja kertolaskun lisäksi se on juristeriaa.
Alle nelosen keskiarvoilla jatko-opintoja aloitellaan lähinnä koska töitä ei ole löytynyt. Pääasiallisen rahoitusmuodon pitäisikin silloin olla työkkäri. Näiden suunnittelijoille suosittelisin ensisijaisesti ammatillisesti suuntautuneita lisurin tutkintoja, eli esimerkiksi opettajan pedagogiset ja kevyt lisurin vihko. Jos sitten se motivaatio sattuikin löytymään, niin siitä voi sitten aina jatkaa sillä kirjalla, mutta tuollakin työllistyy jo ihan mukavasti maakunta-AMKkiin opettajaksi.
Luulisi nyt ilman rautalankaakin ymmärtävän, että vaihtelua on vaikka kuinka tuossa suhteessa! Eli keskiarvo ei tuossa sano mitään!