Kokemus lastensuojelusta - mielipiteitä kiitos
Kerron tässä muutamia asioita Varsinais-Suomessa sijaitsevan kaupungin lastensuojelusta.
Tämä on minun ja minun perheeni kokemus.
Olen joutunut lääkärin mukaan toisen vanhempani kiusaamaksi, tämä on myös kirjattu sosiaalitoimen papereihin vuonna 2013. Samassa tapaamisessa on kirjattu perheneuvojan kommentti, jonka mukaan tunnistan molempien lasteni iänmukaiset tarpeet.
Vanhemmallani on somaattinen sairaus, joka on vaikuttanut hänen psyykeen.
Nyt on myös toisen lääkärin toteamus siitä, että tätä kiusaamista on jatkunut koko ikäni, vanhempi on ollut hyvin vaativa ja suorituskeskeinen eikä ole tunnistanut minun tarpeitani.
Koska olen ollut vanhempani mielestä kelvoton lapsi, olen automaattisesti ollut hänen mielestään kelvoton äiti ja hän on alkanut tehdä kiusallaan ls-ilmoituksia ja on myös käyttänyt niitä kiristyskeinona. Löysin hiljattain muutama vuosi sitten tulostamani sähköpostin, jossa vanhempani ilmoittaa, että tekee ls-ilmoituksen, ellen päästä lastani ratsastamaan silloin kun vanhempani haluaa - itse olin ajatellut ko. ajankohdaksi muuta tekemistä oman perheen kesken. Netistäkin löytyy vanhempani kirjoituksia minusta ja lapsestani.
Vanhempani puuttumisesta asioihimme ja suhtautumisesta minuun on saatavilla paljon tietoa, jota sosiaalitoimi ei suostu ottamaan vastaan, vaikka mielestäni se olisi tarpeellista, jotta he voisivat pohtia mitä asioiden taustalla oikeasti on ja antaa oikein kohdistettua apua.
Olen käynyt ao. tietoa muiden tahojen kanssa läpi, mutta sosiaalitoimi ei suostu verkostokokouksiin, vaikka niitä on heille ehdotettu oikean tiedon saamiseksi.
Sosiaalityöntekijä on myös kieltäytynyt tapaamasta minua, hän on jopa kysynyt: "Miksi meidän pitäisi sinua tavata".
Viime vuoden puolella pyysin kolme kertaa aikavarausta tapaamiseen, mutta sosiaalityöntekijä ei vastannut kahteen viestiin, lopulta ilmoitti, että ei ole aikaa.
Olen pyytänyt työntekijän vaihtoa, mutta siihen ei suostuttu.
Olen pyytänyt tapaamisia esimiesten kanssa tai muuten esimiesten puuttumista asioihin, mutta olen saanut vastauksen, että sosiaalityöntekijä toimii virkavastuussa ja ei ole syytä tutkia tekemisiä, vaan työntekijään luotetaan.
Työntekijä on epäpätevä, ei ole valmistunut edes sosiaalityöntekijäksi.
Viime vuoden huhtikuussa hallinto-oikeus on antanut päätöksen huostaanoton purkuhakemukseen ja hallinto-oikeus totesi päätöksessä, että perheen tilanne on parantunut, mutta lasta ei vielä pidä palauttaa kotiin, mutta kunnan on koko ajan työskenneltävä sen eteen, että lapsi pääsee kotiin.
Asiakassuunnitelmissa ei koskaan kirjata mitään tavoitteita, kirjataan vaan, että tukea tarvitaan tähän ja tähän, mutta ei koskaan tehdä mitään toimenpiteitä tuen saamiseksi.
Miten asiat siis voivat muuttua, jos mitään palveluja ei tarjota?
Olen huhtikuusta 2015 asti aina tapaamisten yhteydessä vaatinut selkeää suunnitelmaa, selkeitä tavoitteita ja selkeitä toimia, mutta sosiaalityöntekijä on sanonut: "Me ei tehdä sitä nyt".
Lapsi itse on koko ajan halunnut takaisin kotiin ja kun kuitenkin sijoituksen syytä kysytään, niin taustalla on rajatonta käytöstä, joka hyvin paljon johtui vanhempani puuttumisesta perheeni asioihin ja siitä, että vanhempani systemaattisesti ohitti minut oman lapseni äitinä. Lapsi meni sen mukaan, mikä itsestä tuntui kivalta.
Lähestymiskieltoakin harkitsin, mutta en uskonut, että se olisi auttanut ja sen lisäksi jouduin pelkäämään vanhempaani, hän on niin taitava manipuloija. Käytännössä perheeni hajosi kun en jaksanut enää vanhempani toteuttamaa kiusaamista ja olin todella peloissani siitä, mitä vielä voi tapahtua ja olin henkisesti tosi loppu.
....Jatkuu...
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kuulostaa kyllä siltä, ettei sinua ole aivan asiallisesti kohdeltu, eikä edes lakien mukaan. Mutta kannattaa valita taistelunsa. Kun lapsi on huostaanotettu jo ala-asteiässä, ja nyt lähes (?) täysi-ikäinen, uskotko itsekään, että huostaanottoa enää puretaan? Voisit valitusten tehtailun sijaan keskittyä tukemaan lasta aikuistumisessa ja rakentamaan teidän suhdettanne niin hyväksi ja terveeksi kuin voit.
Lapsihan pääsee nyt halutessaan myös lastensuojelun jälkihuollon piiriin täysi-ikäistyttyään, mikä tarkoittaa lisää tukea (ja rahaa) itsenäiseen asumiseen.
Mun oikeustajuun ei mene se, että kun on toimittu väärin, niin sitten vaan jatketaan väärin toimimista.
Koen, että olemme tarvinneet apua konkreettisiin ongelmiin, joita ei olla tunnistettu. Siksi tilanne tuntuu tosi kauhealta ja epäoikeudenmukaiselta.
Lapsi ei muuten saa rahaa jälkihuollosta, koska saa aikuistuessaan melko suuren varallisuuden.
ap
Tässä ei ole kyse sinun vaan alpsen edusta. Ja alpsen etu on se että hönen elämässään ei tapahdu suuria muutoksia aikuisuuden kynnyksellä, vaan hänen aikuistumista tuetaan ja hänellä on oikeus jälkihuoltoon josta hän epävarmoissa olosuhteissa kasvettuaan voi hyötyä älyttömästi. Miten et tätä äitinä näe?
Et kykene myöntämään omia virheitä, etkä vastaa sinua kritisoiviin asiallisiin viesteihin. En voi diagnosoida sinua etäältä, mutta selkeästi et ole täysin terve. Uskoisin, että sinulla on ihan diagnosoitukin persoonallisuushäiriö, sillä se on heitetty tässä ilmaan etkä kommentoinut asiaa mitenkään sillä et pidä tilasi vuoksi diagnoosia minään.
Tää koko homma kuulostaa jotenkin tosi hämärältä. Ensinnäkin, ap välttelee koko ajan kertomasta suoraa syytä huostaanotolle. Tämä on aika olennainen asia kokonaisuuden arvioimiseksi. Tiedän paljon päihdeäiti-tapauksia, jotka viimeiseen asti onnistuvat kiertelemään ja kaartelemaan omaa narkkaamista/alkoilua, ja syyttävät kaikkia muita ihmisiä paitsi itseään - eihän heillä edes ole mitään ongelmaa ;)
Mutta jos tässä ei nyt ole kyse päihteistä tai muusta lapsen vaarantamisesta kotioloissa, niin sos.toimi kuulostaa toimineen todella oudosti. Tosin jos ap on saanut jo päätöksen huostaanoton purkamisesta, en ymmärrä mikä ongelma tässä enää on? Voithan yrittää vaikka nostaa kanteen ja sosiaalitoimea vastaan virkavirheistä (esim.ignoorasi sinun todisteita, ei tehnyt kotikäyntiä, kaikenkaikkiaan huostaanotti väärin perustein...?).
Ja btw, nykyisen lainsäädännön mukaan sosiaalityöntekijän sijaisena saa toimia henkilö, joka on suorittanut sosiaalityön kandin tutkinnon. Siis max.vuoden kerralla ja sitten täytyy olla maisterin tutkinto suoritettuna. Jos ihan oikeasti tiedät jonkun sossun opintosuorituksista ja työsopimuksesta, ja vaaditut kriteerit ei täyty, ole hyvä ja käräytä työntekijä Valviralle. Muussa tapauksessa, älä nipota. Vielä hetki sitten ennen lakimuutosta sossuna saattoi toimia kaikenmaailman merkonomeja ja lähihoitajia...
Toivottavasti tää korona vaan pahenisi.
Mun oikeustajuun ei mene se, että kun on toimittu väärin, niin sitten vaan jatketaan väärin toimimista.
Koen, että olemme tarvinneet apua konkreettisiin ongelmiin, joita ei olla tunnistettu. Siksi tilanne tuntuu tosi kauhealta ja epäoikeudenmukaiselta.
Lapsi ei muuten saa rahaa jälkihuollosta, koska saa aikuistuessaan melko suuren varallisuuden.
ap