Lue keskustelun säännöt.
Sekundäärinen lapsettomuus ja jaksaminen
27.10.2016 |
Reilu vuosi yritystä takana, saatiin jo 6kk jälkeen clomifenit ja terolutit (kiertoa pidentämään), koska olen jo 37v. ja ainokaisemme sai myös alkunsa vasta 2v yrittämisen jälkeen, ensimmäisestä Clomikierrosta. Kyseessä on ns.selittämätön lapsettomuus eli molemmat meistä tutkittu ja "vikaa" ei ole.
Nyt ei ole clomeista huolimatta raskaus onnistunut :(
Alkaa tulla lohduton epätoivo kun ikääkin on. Olen huomannut että olen muuttunut viime kuukausina itkuisemmaksi, synkemmäksi. En saa arjesta iloa. Tsemppaan kaikkeni että jaksan vaativan työni ja olla 3v lapselleni läsnä, sitten yön pimeinä tunteina kaikki romahtaa ja ahdistun, itken ja kaikki on niin kovin mustaa...kärsin myös nukahtamisvaikeuksista. Mieheni on tukenani mutta hänenkin voimavarat alkaa olla loppu, en tiedä paljonko kuormitusta meistä kumpikaan kestää enää.
Meillä on kolme kiertoa clomeja jäljellä. Nyt pidin välikuukauden sekä clomeista että teroista, koska otolliset päivät mies oli reissussa ja tuloksena todennäköinen anovulaarinen kierto eli eikö kroppani toimi enää ilman Clomeja? En saanut siis ovista tikutettua. Tuntuu että tällainenkin takaisku musertaa täysin.
Kysynkin siis:
Mistä voisin saada apua/tukea jaksamiseen? Työterveydestä? Meillä on nyt jo mennyt omaisuus yksityiselle gynelle kaikista käynneistä ja ultraseurannoista.
Minua pelottaa se että olenko kykenemätön hoitamaan työtäni kun oikein paha "vaihe" osuu kohdalle, tiedostan että toimintakykyni on laskenut huomattavasti. Onko tällainen "syy" riittävä sairaslomalle?
Tämä saattaa jostain tuntua niin turhalta kun on jo se yksi lapsi, mutta toisen lapsen kaipuu on vähintään yhtä iso kuin oli ensimmäisenkin... Joo ja kaikki "lakatkaa stressaamasta" kommentit voi jättää kommentoimatta, yhteensä 3v lapsen yrittämistä yhteensä kokeneena, voin taata että kaikki on koitettu kyllä. Ihan kaikki, myös iisisti stressaamatta-meininkiä.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei!
Sekundäärinen lapsettomuus voi olla yhtä raskasta ja kipeää kuin primääri lapsettomuus. Tunteissasi ei ole mitään kummallista tai liioittelevaa. Vaikka on jo saanut yhden lapsen, toisen lapsen kaipuu ja suru siitä, että lasta ei mahdollisesti tule, on aivan yhtä oikeutettu, kuin jos ei olisi lapsia saanut lainkaan.
Lapsettomuushoidot ovat raskaita sekä fyysisesti että psyykkisesti. Jos pari käy yksityisellä puolella hoidossa, myös taloudelliset seikat voivat tulla esteeksi hoitojen jatkamiselle ja aiheuttaa huolta talouden tasapainosta.
Olet jo iältäsi hedelmällisen naisen iän ylittänyt ja raskaaksi tuleminen voi siksi olla vaikeampaa kuin ensimmäisen lapsesi kohdalla. Jotkut naiset saavat lapsia vielä reilusti yli 40-vuotiaana, mutta on myös niitä, joiden hedelmällisyys laskee huomattavasti 35-vuoden jälkeen ja vaihdevuodetkin alkavat mahdollisesti keskimääräistä aikaisemmin. Tällöin vaste lapsettomuuden hoitoon käytetyillä lääkkeilläkään ei ole samanlainen kuin nuoremmalla iällä.
Minusta kuulostaa, että saattaisit olla lievästi masentunut. Voisit tehdä BDI- testin täällä: http://www.tohtori.fi/?page=591031. Jos saat masennukseen viittaavat pisteet, on sinun syytä varata aika työterveyshuoltoon ja jutella asiasta siellä. Työterveyshuollosta sinut ohjataan tarvittaessa eteenpäin. Voit myös saada sairaslomaa, jos tilanne niin vaatii.
Toivon perheellesi kaikkea hyvää ja iloa elämään, vaikka toista lasta ei tulisikaan!