Aha. Tulin vissiin jätetyksi. Mies "katosi".

Jos ajoittainen ja ei-eksklusiivi tapailu kolmen vuoden ajanjaksolla on sinusta ollut "ajanhukkaa", koska se tulee näin päätökseensä, täytyy kyllä vähän ihmetellä odotuksiasi. Ainoa järkevä tapa asennoitua tuollaisiin kuvioihin on se, että nauttii yhteisestä ajasta niin kauan kuin sitä kestää. Kirjoittamasi perusteella ei vaikuta siltä, että mies olisi tuota ollut viemässä vakiintumisen ja avioliiton suuntaan.

Nilkki liike sinänsä häneltä, ei kahta kysymystä. Normaali ihminenhän huolestuu tuollaisesta yhteydenpidon lopettamisesta.

Jos se luulee että voi pitää sua varalla ja sitten kun se ei muualta saa, sinä olet taas käytettävissä.

Miksi hänen kannattaisi tuollaista toimivaa kuviota "virallisesti" lopettaa?

Hän kohtelee sinua huonosti juuri niinkauan kuin sinä sitä siedät.

Ihmiset menee vain sikamaisimmiksi ja itsekkäämmiksi nykyään. 

Vierailija kirjoitti:

Itsehän sinä roikuit tuossa epäsäännöllisessä miehessä, missä sinun selkärankasi?

Pitäisikö minun sanoa tälle nykyiselle naiselle, jota tapailen, että ei tavata enää koskaan? Hän on ihastunut minuun, minä en ole häneen. Nähdään noin kerran viikossa, ei seksiä, ei mitään sylijuttuja. Jutellaan, syödään ja katsellaan televisiota. Aikooko hän jatkaa näitä tapaamisia hamaan tulevaisuuteen, kunnes minä sanon, että ei enää koskaan? Miksi pallo on minulla, vaikka hän on se ihastunut osapuoli ja tietää hyvin, mitä tuntee ja mikä olisi parasta tässä vaiheessa?

Täh? Tottakai pallo on sinulla, miksei olisi. Nainen on ihastunut ja haluaa jatkaa tapailua. Sinä et ole ihastunut etkä halua jatkaa tapailua. Te tapailette. Tietysti tilanne muuttuu vain siten, että se, joka ei ole tilanteeseen tyytyväinen tekee asialle jotain. Miksi sen osapuolen, joka haluaa jatkaa suhdetta, pitäisi se lopettaa?