Entä jos olenkin enkeli?

Entäpä jos oletkin tonikeiju?

"Oon ehkä perhonen,ilmassa liidellen.."

Mihin asti olet päässyt kaikkeuden pohtimisessasi? Saatat olla valittu, mutta ihminen ei ole enkeli. Ehkä olet jo niin vanha sielu, että tämä on viimeinen kertasi maan päällä. Haluat sitä ehkä jo itsekin.

Joskus olen ajatellut samanlailla.

Oli vaikea elämäntilanne ja koin ehkä psykoottisiakin oireita. Olin hyvin väsynyt ja masentunut mutta silti niin kiltti ja hyvä. Ajattelin itseäni langenneeksi enkeliksi ja olin ansainnut mielestäni kaiken pahan.

Mutta olen nyt vahvempi kuin koskaan, empatiaa riittää ja jonkinlaista elämänviisautta ja minäkin tahdon muille hyvää.

Voit olla enkeli jollekin.

Olet kuitenkin hyväsydäminen ihminen ja niitähän täällä tarvitaan :)

Samat tuntemukset täällä. Eihän tätä voi kenellekään sanoa. Pitävät hulluna. Minulla on lapsesta saakka ollut kaipuu takaisin "kotiin", taivaaseen tai minne lie. Enkä näe tässä elämässä muuten mieltä ellen kehitä itseäni ja auta muita. Olet hengenheimolaiseni, Ap.

En tiedä kuinka pitkälle olen päässyt. Elämänkatsomuksestaan riippuen ihmiset ovat sanoneet minulle, että olen bodhisattva, enkeli, valoisa, erityinen, hyvä ym. Itse tunnen olevani usein uupunut ja muita huonompi, koska käytän aikani elämän pohtimiseen, kun muut luovat uraa. Rakastan jokaista vastaantulijaa, mutta kaipaan yksinoloa, jotta saan kosketuksen kaikkeuteen. Ihmiset pitävät minusta ja minä heistä, mutta jokin kuilu välillämme on. Olen erilainen. Syyllistyn helposti, koska ymmärrän muiden virheitä niin hyvin, mutta omiani en. Tiedän että pystyn parempaan, kunhan vielä kehityn ja pääsen irti itsekkyydestäni.

Ap

Kysy Jumalalta. En tiedä voiko ihminen olla enkeli, mutta kun ei itse enää tarvitse mitään jää jäljelle vain muiden auttaminen. 

Ehkä olet profeetta? :)

En tiedä. Minulle on sanottu että olen enkeli, korkeamman värähtelytason olento kuitenkin. Vaikka asia olisi niin se ei käytännön elämään ihmisen kehossa vaikuta.

Pyrin hyvään, pyrin olemaan hyvä. Olin mikä olin, olen vain niin kovin väsynyt ja tahtoisin jo kotiin ja lepäämään.

T. Hörhökö

Harhoilta kuulostaa. Tervetuloa oikeaan maailmaan, enkeleitä ei ole olemassa. Noin, jos vielä uskot olevasi mielikuvitusolento, sinulla on psykoosi. Esimerkiksi skitsofrenia.

t:ylilääkäri

Te jotka tiedätte uskonnosta, enkeleistä ym auttakaa mua. Mua pelottaa mun selvänäkijän kyvyt. Pystyn ennustamaan tarkkojakin asioita. Joskus tulee "näkyjä" tahtomattakin mutta yleensä pystyn valitsemaan selvänäkemisen ajankohdan. Voiko niiden kykyjen harjoittaminen olla ikinä hyvää vai onko se jotain pahuuden viettelyä? Pystyn myös vaikuttamaan ihmiskohtaloihin, mutta en uskalla tehdä sitä enää. Olen erittäin moraalinen ja oikeudentajuinen ihminen sekä lisäksi empaattinen. Olen myös erittäin hyvä ihmistuntija.

Mulla on monta enkeliä asiakkaana. Ja purjevene.

T:johtava psykiatri.

Jännä. Olen myös lapsesta asti kaivannut vain pois. Joskus havahdun siihen, etten ymmärrä ihmisiä ollenkaan ja siksi tahdon olla usein yksin, koska ihmisten kanssa oleminen on jotenkin niin uuvuttavaa. Tunnen olevani hyvin erilainen ja erittäin ulkopuolinen.

Opiskelen nyt uutta ammattia, jossa olen ihmisten kanssa tekemisissä, koska minulla on voimakas halu auttaa. Jotkut näistä ihmisistä -tiettävästi aivan normaaleja ihmisiä- ovat vain alkaneet käyttäytymään suhteeni jopa suorastaan fanaattisesti. Toisaalta mukava, että synkkaa, mutta rajansa kaikella.

Ajatuksesi kuulostavat aivan minun ajatuksilta.

Olen vain vihaisempi. En aivan niin positiivinen kuin sinä.

Rakkautta toki riittää mutta koska tunnen etten kuulu tänne ja koen olevani erilainen..

Jotenkin katson asiat eri kulmasta ja kun olen ihmisen kanssa kontaktissa niin yritän katsoa hänen silmillään tätä maailmaa niin hyvin kuin pystyn.

Eli siis ymmärtämään. Se tulee aivan luonnollisesti, saatan tehdä huomaamattakin ja olla liian empaattinen.

Sekä olen hyvin surullinen jos loukkaan jotain ihmistä vahingossa. Tai tahalleen.

Vaikka olisi "ansaittua"ja paha ihminen niin alan taas näkemään toisen ihmisen silmistä elämän ja tahdonkin vain hyvää.

Minäkin tahdon oppia hengellisestä elämästä. Luen kauheasti ja yritän rauhassa oppia ja luottaa vaistoihini.

Sekä oppia minuudesta.

Jotenkin rakastan tätä itseni Salaperäisyytä.

Tarvitsen myös paljon omaa tilaa ajatuksieni vuoksi.

Anteeksi sekava teksti mutta ymmärrän sinua.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka tiedätte uskonnosta, enkeleistä ym auttakaa mua. Mua pelottaa mun selvänäkijän kyvyt. Pystyn ennustamaan tarkkojakin asioita. Joskus tulee "näkyjä" tahtomattakin mutta yleensä pystyn valitsemaan selvänäkemisen ajankohdan. Voiko niiden kykyjen harjoittaminen olla ikinä hyvää vai onko se jotain pahuuden viettelyä? Pystyn myös vaikuttamaan ihmiskohtaloihin, mutta en uskalla tehdä sitä enää. Olen erittäin moraalinen ja oikeudentajuinen ihminen sekä lisäksi empaattinen. Olen myös erittäin hyvä ihmistuntija.

En kovin paljoa näistä jutuista tiedä mutta sen sanon, että älä sorki ihmiskohtaloita. Täällä pitää jokaisen saada tehdä omat valintansa omasta vapaasta tahdostaan.

Selvännäkemiseen et sinänsä pysty vaikuttamaan, eikä se ole mitenkään pahasta ellet ala käyttämään sitä omaksi hyväksesi.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olet profeetta? :)

Tai sitten joku muu Jumalan työläinen, esim opettaja. Ihmisten paimen ehkä.  

Damn you Cass!

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti. Onko kellään muulla ollut tällaisia tuntemuksia? Ainoa mikä tuntuu oikealta, on pyrkiminen hyvään. Näin on ollut lapsesta asti. Käytän kaiken liikenevän aikani elämän ja kaikkeuden pohtimiseen. Yritän olla niin kuin muutkin, mutta ei se onnistu. Ainoa mikä kiinnostaa, on itsensä kehittäminen, jotta voisin olla mahdollisimman hyvä.

Pliis, ottakaa tämä tosissaan. ❤️

Kaikkeutta pohdin kyllä. Hyvän ja pahan taistelun näytelmää. Tarvitseeko sittenkään valita puolta. Elämän arvostus ja ihme. Luonnon moninaisuus. Uneen ja harhaan lumottu ihmiskunta. 

M43

Miksi haluat olla hyvä? Jos olisit autiolla saarella, haluaisitko vieläkin olla, vaikka kukaan ei olisi näkemässä?