Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Parhaita lasten kasvattajia on ne joilla ei lapsia - tuli taas märkää rättiä päin naamaa
22.10.2016 |
Sain puhelinsoiton joka oli kuin märällä rätillä päin näköä. En ole osannut toimia oikein ja pitäisi tehdä niin ja niin ja olisi pitänyt tehdä niin ja niin.
Tunsin puhelun jälkeen itseni niin pieneksi ja vähäpätöiseksi etten pitkään aikaan.
Soittaja oli siskoni jolla ei ole lapsia (eikä ikänsä puolesta enää voi tulla äidiksi), hän on vanhempi kuin minä ja siksi myös aina viisaampi.
Jos sanoisin suoraan mitä ajattelen niin hän loukkaantuisi ja suuttuisi, valitsen vaikenemisen vaikka sisälläni kiehuisi kuinka paljon tahansa. Olen jotunut nielemään suvun taholta niin paljon ja nyt tuntuu että pikkuhiljaa riittää. Sisko ei ymmärrä, ettei lapsiaan voi omistaa eikä määrätä heidän tulevaisuuttaan, opiskelua ja uravalintaa. Voi antaa neuvoa ja ohjausta muttei voi pakottaa mihinkään. Jokaisella on oikeus omiin valintoihin ja jopa virheisiin.
Onko muilla tällaista?
Kommentit (9)
Minulla on kolme lapsetonta siskoa. Tietävät kaiken lastenkasvatuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäs teidän vanhemmillanne oli kasvatustaidoissa vikana, kun saivat aikaan noin kommunikointikyvyttömät sisarukset? Kyllähän heidän nyt olisi pitänyt tietää, kun selvästi eivät olleet lapsettomia.
Toisaalta - ei tuollainen oikeastaan kauheasti merkitse, jos tietää itse tekevänsä kaiken parhaan taitonsa ja kykynsä mukaan. Muiden mielipiteitä voi kuunnella, niistä voi keskustella ja sanoa sitten, että tekee omat ratkaisut kuten parhaaksi näkee.
Jos muiden arvostelu on suorastaan loukkaavaa, sen voi sanoa: Sinun sanasi loukkaavat. Tuntuu todella pahalta. että arvostelet äitiyttäni ja rakkauttani. Pidä nuo ajatukset omana tietonasi vastedes, en halua keskustella perheasioista enempää.
Muuten olen sitä mieltä, että sellaisia ihmisiä kannattaa kuunnella, joilla EI ole niitä ongelmia tai ne ovat jo jääneet taakse. Mitä he ovat tehneet tosin, kun lapset nukkuvat, murrosikäiset eivät hypi silmille, lapset käyvät koulua mielellään jne. Jos kysy toiselta "epäonnistuneelta", häneltä saa kyllä vertaistukea, mutta tuskin ratkaisua kuinka päästä tilanteesta ulos.
5lasta kirjoitti:
Toisaalta - ei tuollainen oikeastaan kauheasti merkitse, jos tietää itse tekevänsä kaiken parhaan taitonsa ja kykynsä mukaan. Muiden mielipiteitä voi kuunnella, niistä voi keskustella ja sanoa sitten, että tekee omat ratkaisut kuten parhaaksi näkee.
Jos muiden arvostelu on suorastaan loukkaavaa, sen voi sanoa: Sinun sanasi loukkaavat. Tuntuu todella pahalta. että arvostelet äitiyttäni ja rakkauttani. Pidä nuo ajatukset omana tietonasi vastedes, en halua keskustella perheasioista enempää.
Muuten olen sitä mieltä, että sellaisia ihmisiä kannattaa kuunnella, joilla EI ole niitä ongelmia tai ne ovat jo jääneet taakse. Mitä he ovat tehneet tosin, kun lapset nukkuvat, murrosikäiset eivät hypi silmille, lapset käyvät koulua mielellään jne. Jos kysy toiselta "epäonnistuneelta", häneltä saa kyllä vertaistukea, mutta tuskin ratkaisua kuinka päästä tilanteesta ulos.
Lapset ovat niin erilaisia, että se, mikä toimii yhdellä, ei toimi kaikilla.
Sitten on kasvatusmetodeja, jotka tuottavat hyviä tuloksia, mutta joita en halua noudattaa. Näitä ovat huutaminen ja pakottaminen. Siis yhdesdä tuntemassani perheesdä nämä ovat tuottaneet hyviä tuloksia, mutta minusta on ala-arvoista käytöstä karjua rauhalliselle ja hiljaiselle ujolle nuorelle siitä, ettei hän ole tarpeeksi sosiaalinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5lasta kirjoitti:
Toisaalta - ei tuollainen oikeastaan kauheasti merkitse, jos tietää itse tekevänsä kaiken parhaan taitonsa ja kykynsä mukaan. Muiden mielipiteitä voi kuunnella, niistä voi keskustella ja sanoa sitten, että tekee omat ratkaisut kuten parhaaksi näkee.
Jos muiden arvostelu on suorastaan loukkaavaa, sen voi sanoa: Sinun sanasi loukkaavat. Tuntuu todella pahalta. että arvostelet äitiyttäni ja rakkauttani. Pidä nuo ajatukset omana tietonasi vastedes, en halua keskustella perheasioista enempää.
Muuten olen sitä mieltä, että sellaisia ihmisiä kannattaa kuunnella, joilla EI ole niitä ongelmia tai ne ovat jo jääneet taakse. Mitä he ovat tehneet tosin, kun lapset nukkuvat, murrosikäiset eivät hypi silmille, lapset käyvät koulua mielellään jne. Jos kysy toiselta "epäonnistuneelta", häneltä saa kyllä vertaistukea, mutta tuskin ratkaisua kuinka päästä tilanteesta ulos.
Tää on just samanlaista kirjaviisautta, jota laukoo ihminen, joka ei ole asiaa kokenut. Minulla on jyrämäiset isotsiskot jotka ovat aina jyränneet. Jälkeenpäin olen miettinyt että minulta on vaadittu aivan järjettömiä asioita aina. Esim 16-vuotiaana pitää kuulemma muuttaa jo omilleen, parikymppisenä ei edes muuttoapua saa olla vanhemmilta vailla.
Lasteni asioihin puututtiin ja kun en enää kertonut, keksittiin.
Sellaista elinikäistä henkistä väkivaltaa. Ja just tuota että jos lapseni menestyvät koulussa, hwti sivalletaan, etten anna "heodän nauttia lapsuudesta" vaan "vaadin liikaa".
Koko kylä kasvattaa lapset. Vanhemmat ottavat kaiken liian sensitiivisesti, kun omasta hanimussukasta puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko siellä Aino-Petterin äiti alapeukuttamassa? Loukkaantunut siitä, kun joku kehtasi komentaa huutavaa muksuaan vaikka siellä kaupassa, kun itse ei kyennyt moiseen ponnistukseen?
Alue: Aihe vapaa
On, mutta se koskee joitakin lapsellisiakin. Varsinkin niitä jotka ovat jo lapsensa kasvattaneet aikaa sitten. Kenenkään lapsella ei ole ollut uhmaikää tai murrosikää tms.