Lue keskustelun säännöt.
Miksi en saisi olla olemassa? Tänään kaupungilla katsoivat minua kuin spitaalista.
20.10.2016 |
Tuli sellainen olo että kukaan ei halua minun olevan keskustassa. Ketään niitä en tuntenut mutta katsoivat minua silti todella ilkeästi, sitten kun olivat kävelleet sopivalle etäisyydelle minusta, alkoivat naureskella keskenään. Kävin vielä vessan peilistä katsomassa että onko nyt joku letti vinossa mutta näytin ihan siltä samalta kuin kaikki muutkin.
Kommentit (48)
Juntteja toljottajia nyt on joka paikassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jollain voi olla perusilme sellainen tyly, varsinkin omiin ajatuksiin uppoutuneena. Eli ei johdu sinusta.
Itse yleensä sen verran vilkaisen vastaantulijoita että näen onko joku tuttu. Olisi noloa kävellä ohi tervehtimättä jos ollaankin tavattu jossain. Sitäkin se "tuijotus" voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Jollain voi olla perusilme sellainen tyly, varsinkin omiin ajatuksiin uppoutuneena. Eli ei johdu sinusta.
Itse yleensä sen verran vilkaisen vastaantulijoita että näen onko joku tuttu. Olisi noloa kävellä ohi tervehtimättä jos ollaankin tavattu jossain. Sitäkin se "tuijotus" voi olla.
Entäs silloin kun tuijotuksen mukana on aktiivinen, arvosteleva ilme? Silloin ei olla ajatuksissaan vaan minulle halutaan jotain pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollain voi olla perusilme sellainen tyly, varsinkin omiin ajatuksiin uppoutuneena. Eli ei johdu sinusta.
Itse yleensä sen verran vilkaisen vastaantulijoita että näen onko joku tuttu. Olisi noloa kävellä ohi tervehtimättä jos ollaankin tavattu jossain. Sitäkin se "tuijotus" voi olla.
Entäs silloin kun tuijotuksen mukana on aktiivinen, arvosteleva ilme? Silloin ei olla ajatuksissaan vaan minulle halutaan jotain pahaa.
Mistä alapeukut?
Oi ihanaa! Kiitos!