Ystävän uusi suhde ei lähde lentoon. Miten voin tukea?
On ikävää seurata sivusta, kun ystävä on ihastunut ihmiseen, joka kyllä viestittelee, mutta ei sitten kuitenkaan ikinä löydä aikaa tavata. On kuulemma niin kiireinen ja aktiivinen. Ja ystäväni ymmärtää loputtomiin. Ja odottaa ja haaveilee seuraavasta tapaamisesta.
Ystävä on kärsivällinen ja toiveikas. Toiveet perustuvat mitättömän pieniin murusiin. Minä yritän kannustaa keskittymään muuhun elämään, mutta arvaatte, että eihän se onnistu. Tosi vaikeaa on kannustaa toista tuossa ihmissuhteessa, jota ei oikeastaan käytännössä edes ole. Mutta en voi alkaa haukkumaankaan ihmistä, johon toinen on kovasti ihastunut.
Jos teillä on minulle jotain kannustavia sanoja, niin olen niistä kiitollinen. Tuntuu niin pitkältä tämä aika odottaa, että toinen tajuaa, ettei tuosta mitään tule.
Kommentit (16)
Etsi sille toinen mies. Joku sellainen jolla on paljon aikaa naiselle esim. työtön
Vierailija kirjoitti:
Miksi et keskittyisi omaan elämääsi?
Niin juu, siis se on se ongelma, että ystävä tukeutuu näissä murheissaan aika paljon minuun. Enkä raaski enkä haluakaan jättää toista yksin murehtimaan, kun ei hänellä muitakaan ystäviä ole. Ja minulla sitten jää herkästi ne asiat pyörimään mieleen osin myös siitä syystä, että en tiedä mikä olisi paras tapa tukea toista. Ap
Vierailija kirjoitti:
Etsi sille toinen mies. Joku sellainen jolla on paljon aikaa naiselle esim. työtön
Eipä sitä nyt mikään muu kiinnosta kuin tuo ihastus. Ei edes näe muita ihmisiä, hyvä jos muuta elämää. Ap
Järjestä ryhmäseksisessio. Olet mukana tukemassa ystävääsi hienolla tavalla.
Neuvoisin olemaan lempeä, mutta myös suorasanainen siitä, miten asiat ovat. Miestä ei selkeästi kiinnosta tarpeeksi, vaikkakaan meistä kukaan ei tietenkään voi sitä täysin varmaksi sanoa.
Ei noihin oikein auta muu, kuin se että ystäväsi rämpii sen koko homman alusta loppuun ja särkee sydämensä. Kun on tunteet mukana, niin järjen ottaminen käteen on vaikeaa. Lohduttaudu sillä, että asia tulee kyllä ratkeamaan tavalla tai toisella, ei tuollaiset koskaan kestä ikuisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Järjestä ryhmäseksisessio. Olet mukana tukemassa ystävääsi hienolla tavalla.
Ystäväni kyllä arvostaa minua ja tukeani. Ja kyllä minua kiihottaa ajatus ryhmäsessiosta. Mutta en nyt kuitenkaan usko, että se ystävääni auttaisi. Ap
PS. Vaikka vitsiksi vedättekin, niin kyllä tämä mieltäni painaa kuitenkin.
Sillä, että annat ystäväsi hoitaa oman parisuhteensa.
Mielestäni tossa on aivan sama mitä sanot. Siis ei sillä, että sinun sanoillasi ei olisi merkityatä, vaan ylipäätään toi tilanne. Jos ihminen on ihastunut niin kyllä se kai se pitää itse tajuta ettei toinen ole kiinnostunut.
Jos ystävällesi kelpaa nämä "pienet muruset" niin kaipa sun pitää antaa hänen elää omaa elämäänsä ja tehdä omat ratkaisunsa.
Vierailija kirjoitti:
Neuvoisin olemaan lempeä, mutta myös suorasanainen siitä, miten asiat ovat. Miestä ei selkeästi kiinnosta tarpeeksi, vaikkakaan meistä kukaan ei tietenkään voi sitä täysin varmaksi sanoa.
Ei noihin oikein auta muu, kuin se että ystäväsi rämpii sen koko homman alusta loppuun ja särkee sydämensä. Kun on tunteet mukana, niin järjen ottaminen käteen on vaikeaa. Lohduttaudu sillä, että asia tulee kyllä ratkeamaan tavalla tai toisella, ei tuollaiset koskaan kestä ikuisuuksia.
Kiitos myötätunnosta! Se auttaa, kun meinaan välillä vähän väsyä, vaikka en haluaisi.
Sepä se, että en minäkään voi varmaksi sanoa millaiset välit heillä on, sillä enhän tiedä oikeasti millaisia keskusteluja he ovat käyneet. Joten sanojen kanssa joutuu olemaan varovainen, ettei tule vähäteltyä heidän suhdettaan. Mutta toisaalta yritän myös kysellä, että miltä ystävän mielestä näyttää, että mitkä ovat ihastuksen prioriteetit ajankäytön suhteen. Tai muuta vastaavaa.
Ehkä on tosiaan lohdullista ajatella, että ei tuo odottelu loputtomiin kestä. Ystävä osaa kyllä olla sitkeän toiveikas. Mutta pakkohan sen on jossain vaiheessa tajuta, että jos kuukauteen ei yhtenäkään viikonloppuna ole aikaa käydä edes kahvilla, niin ei se ole ihastuneen toimintaa.
Yritän pitää mielessäni tuon, että kun tunteet ovat mukana, niin järjen ottaminen käteen on vaikeaa. Tuo oli hyvin sanottu. Ja jos ajattelisin tuota aina silloin, kun minusta tuntuu, ettei kärsivällisyyteni riitä, niin se voisi auttaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Sillä, että annat ystäväsi hoitaa oman parisuhteensa.
Ymmärrän kantasi, näinhän normaalisti toimitaan. Ja näin olen muiden ihmisten kohdalla ja tämänkin ihmisen kohdalla tähän asti toiminut. Tällä kertaa vain hän on ottanut minut vahvasti mukaan keskusteluihin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tossa on aivan sama mitä sanot. Siis ei sillä, että sinun sanoillasi ei olisi merkityatä, vaan ylipäätään toi tilanne. Jos ihminen on ihastunut niin kyllä se kai se pitää itse tajuta ettei toinen ole kiinnostunut.
Jos ystävällesi kelpaa nämä "pienet muruset" niin kaipa sun pitää antaa hänen elää omaa elämäänsä ja tehdä omat ratkaisunsa.
Olen kyllä samaa mieltä. En yritä takoa hänelle järkeä päähän väkisin, sillä tajuan kyllä sen, ettei se onnistu. Enemmän kai mietin sitä, että onko järkeä kannustaa, että "kiva kun se vastasi sinulle" tai "laita ihmeessä viestiä, jos sinusta siltä tuntuu", kun itse näen, ettei tuosta oikeasti ole tulossa yhtään minkäänlaista parisuhdetta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tossa on aivan sama mitä sanot. Siis ei sillä, että sinun sanoillasi ei olisi merkityatä, vaan ylipäätään toi tilanne. Jos ihminen on ihastunut niin kyllä se kai se pitää itse tajuta ettei toinen ole kiinnostunut.
Jos ystävällesi kelpaa nämä "pienet muruset" niin kaipa sun pitää antaa hänen elää omaa elämäänsä ja tehdä omat ratkaisunsa.
Olen kyllä samaa mieltä. En yritä takoa hänelle järkeä päähän väkisin, sillä tajuan kyllä sen, ettei se onnistu. Enemmän kai mietin sitä, että onko järkeä kannustaa, että "kiva kun se vastasi sinulle" tai "laita ihmeessä viestiä, jos sinusta siltä tuntuu", kun itse näen, ettei tuosta oikeasti ole tulossa yhtään minkäänlaista parisuhdetta. Ap
Olen ollut vähän samanlaisessa tilanteessa. Mielestäni jos ystäväsi jatkuvasti puhuu tästä tilanteesta sulle niin sulla on todellakin oikeus sanoa mielipiteesi. ( sitähän varten ystävät ovat), tietenkin senkin voi tehdä hienovaraisesti. Toki välillä pitää saada vain vuodattaa ajatuksia ystävälle ilman, että toisen pitää väkisin kertoa oma mielipide mutta rajansa kaikella. Jos hän sinulle puhuu asioista niin hän varmasti myös sen verran voi kunnioittaa sinua ja mielipiteitäsi että arvostaa näkökantaasi, eikä niin että tehtävänäsi on vain myötäillä, koska et uskalla kertoa mitä mieltä oikeasti olet. Voithan sanoa että suoraan sanottuna mies vaikuttaa joko ujolta tai siltä ettei hän ole sinusta kiinnostunut. Sun ei tarvitse mitenkään jankata tätä sanomaa, vaan kerran esittää asiasi, jos kaverisi "ei usko" niin se on sitten hänen valintansa ja olet tehnyt tarvittavasi ja voit jatkossa olla stressaamatta aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tossa on aivan sama mitä sanot. Siis ei sillä, että sinun sanoillasi ei olisi merkityatä, vaan ylipäätään toi tilanne. Jos ihminen on ihastunut niin kyllä se kai se pitää itse tajuta ettei toinen ole kiinnostunut.
Jos ystävällesi kelpaa nämä "pienet muruset" niin kaipa sun pitää antaa hänen elää omaa elämäänsä ja tehdä omat ratkaisunsa.
Olen kyllä samaa mieltä. En yritä takoa hänelle järkeä päähän väkisin, sillä tajuan kyllä sen, ettei se onnistu. Enemmän kai mietin sitä, että onko järkeä kannustaa, että "kiva kun se vastasi sinulle" tai "laita ihmeessä viestiä, jos sinusta siltä tuntuu", kun itse näen, ettei tuosta oikeasti ole tulossa yhtään minkäänlaista parisuhdetta. Ap
Olen ollut vähän samanlaisessa tilanteessa. Mielestäni jos ystäväsi jatkuvasti puhuu tästä tilanteesta sulle niin sulla on todellakin oikeus sanoa mielipiteesi. ( sitähän varten ystävät ovat), tietenkin senkin voi tehdä hienovaraisesti. Toki välillä pitää saada vain vuodattaa ajatuksia ystävälle ilman, että toisen pitää väkisin kertoa oma mielipide mutta rajansa kaikella. Jos hän sinulle puhuu asioista niin hän varmasti myös sen verran voi kunnioittaa sinua ja mielipiteitäsi että arvostaa näkökantaasi, eikä niin että tehtävänäsi on vain myötäillä, koska et uskalla kertoa mitä mieltä oikeasti olet. Voithan sanoa että suoraan sanottuna mies vaikuttaa joko ujolta tai siltä ettei hän ole sinusta kiinnostunut. Sun ei tarvitse mitenkään jankata tätä sanomaa, vaan kerran esittää asiasi, jos kaverisi "ei usko" niin se on sitten hänen valintansa ja olet tehnyt tarvittavasi ja voit jatkossa olla stressaamatta aiheesta.
Itse asiassa sitä vähemmän stressaankin mitä pidemmälle asia etenee. Ja tässä etenemisellä tarkoitetaan sitä, että mikään ei etene paitsi aika. Ap
Sanoisin, että aika näyttää ja katso nyt, eteneekö tuo ihan seurusteluksi. Ja että onkohan tuolla miehellä aikaa vakituiseen suhteeseen jne. Näin edes yrität herätellä ystävääsi näkemään tosiasiat.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että aika näyttää ja katso nyt, eteneekö tuo ihan seurusteluksi. Ja että onkohan tuolla miehellä aikaa vakituiseen suhteeseen jne. Näin edes yrität herätellä ystävääsi näkemään tosiasiat.
Kiitos näistä vinkeistä.
Aina tällaiset keskustelut ja kannanotot antavat voimaa ja kärsivällisyyttä. Olette kilttejä, avuliaita ihmisiä. Ap
Miksi et keskittyisi omaan elämääsi?