Muita joilla ahdistus/sos. tilant.pelko aiheuttanut asioiden perumisia jne

No jotenkin luovimalla olen selvinnyt ja saanut itseni elätettyä. Jotenkin on vaan sellainen pelko, että joskus ei enää löydy työtä, jossa voi kököttää melko stabiilisti yhdessä paikassa. 

Välillä on parempia vuosia ja välillä pahempia. Olen nelikymppinen. 

Täällä yksi. Selvisin pakottamalla itseni jännittäviin tilanteisiin vaikka kuinka ahdisti. Huomasin ettei niissä tilanteissa ollutkaan mitään niin kauheaa. Pikkuhiljaa se rohkeus kasvaa. Tsemppiä! :)

Oon myös joutunut keskeyttämään opintoja monesti, tuntuu jo hävettävältä miten usein. Ei nyt hurjan hyvin mene, enkä koe että olisin vielä "selvinnyt" millään tavalla. Useimmissa sosiaalisissa tilanteissa pärjään ok, toiset aiheuttavat hirveästi ahdistusta ja pelkotiloja. Rauhoittavista sain joskus hieman apua, mutta lopulta niistä ei jäänyt käteen kuin riippuvuus. Betasalpaajista toiset hyötyvät. Tsemppiä paljon elämääsi!

Ootteko saaneet ulkopuolista apua? Siis keskusteluapua? Onko tyrkytetty lääkkeitä?

Ujostelu on vain sosiaalista laiskuutta, lapsellisuutta aikuisen käytöksenä.

Kuinka helposti beetasalpaajia tai muita lääkkeitä saa esiintymispelkoon? Paljonko täytyy kertoa omasta tilanteesta? Itselläni hirveitä oireita ja ahdistusta pienistäkin esiintymisistä. Harkitsen tämän takia opintojen keskeyttämistä. En ole vielä uskaltanut hakea apua, koska pelkään myös lääkäreille puhumista.

Mulla jäi opiskelut kesken kun en voinut tehdä presentaatioita muiden opiskelijoiden edessä. Tilanne paheni vähitellen kunnes en vain saanut itseäni suoriutumaan. Sairastuin pahaan masennukseen ja sillä tiellä olen edelleen. Ahdistus ja masennus, sekä sosiaalisten tilanteiden pelko on diagnosoitu yms. Yrittäkää saada itsellenne apua vaikka se on todella vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka helposti beetasalpaajia tai muita lääkkeitä saa esiintymispelkoon? Paljonko täytyy kertoa omasta tilanteesta? Itselläni hirveitä oireita ja ahdistusta pienistäkin esiintymisistä. Harkitsen tämän takia opintojen keskeyttämistä. En ole vielä uskaltanut hakea apua, koska pelkään myös lääkäreille puhumista.

Kyllä niitä saa helposti. Yleislääkäri voi kirjoittaa reseptin. Itse sain betasalpaajat juuri viime viikolla. Ovat auttaneet kyllä, vaikka saan niistä vähän sivuvaikutuksia..

Hei, lääkäriin vaan ja rohkeasti. Beetasalpaajia on erittäin helppoa saada esiintymisjännitykseen. Niistä ei mene nuppi sekaisin, vievät vain näkyvät jännitysoireet kuten käsien tärinän pois. 

Moni meno peruttu.välttelen paikkoja

Ei lääkitystä eikä diagnoosia.introvertti

Samassa tilanteessa kuin seiska. Mulle määrättiin tenoxia unettomuuteen, mutta olen napsinut niitä ihan kauppareissujakin varten, koska muuten tuntuu siltä että kuolen. Pitäisi varata uudelleen lääkäriin aikaa että saisin kunnollisen lääkityksen, mutta sinne meneminen jännittää kauheasti. Monet ahdistus- ja paniikkitilojen hoitoon käytetyt lääkkeet on koukuttavia ja noista käynneistä jaa kantaan merkintä, en haluisi mitään nistin leimaa vaikka joutuisin syömään pahimpina päivinä bentsoja.

Miksi aikuispsykiatrian polilla lähes pakotetaan/painostetaan syömään lääkkeitä? Eikö keskustelustakin olisi apua? Lähes kaikki sanovat ettei lääkkeistä ole apua.

Vierailija kirjoitti:

Miksi aikuispsykiatrian polilla lähes pakotetaan/painostetaan syömään lääkkeitä? Eikö keskustelustakin olisi apua? Lähes kaikki sanovat ettei lääkkeistä ole apua.

Riippuu ihmisestä. Minä olen käynyt kolmella eri psykologilla. Ei ole auttanut yhtään mitään.

Minulla jää helposti menemättä tilanteisiin, joissa en entuudestaan tunne ketään ja pitäisi olla sosiaalisesti aloitteellinen. Esiintyminen sen sijaan ei aiheuta ongelmia, kunhan voin luottaa hallitsevani materiaalin. Aika lievä haitta siis, vaikka siitä aikanaan sivudiagnoosiksi F60.6 tulikin.