Mitä vastataan "how are you" -kysymykseen?

"I'm feeling slutty, may I suck your cock?"

Ulkokultaista paskaa, kuten koko jenkkien käytös.

I am biiiig fine, thanks!

Itse olisin hiljaa ja kääntyisin pois.

Toinen juttu mikä ap:n on hyvä tietää on että jos kävelee vaikka jonkun ihmisen ohi läheltä esim. kaupassa, tai kurkottaa heidän ohitseen tms. kuuluu sanoa "excuse me". Tai jos aivastaa.

Fine on yes

I'm good. Thanks for asking!  Little congested and constipated, but other than that, I'm just great. How are you doing?

Vierailija kirjoitti:

Ulkokultaista paskaa, kuten koko jenkkien käytös.

Jaa. Heistä sinä olet hymytön ja epäkohtelias. Maassa maan tavalla, eh?

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin hiljaa ja kääntyisin pois.

Ihan ok jos et halua nähdä heitä enää uudelleen. He ajattelet vain että olet mt potilas tms.

Joskus aikoinaan vuosikymmeniä sitten keskustelu käytiin kaupan kassalla, että

-how are you?

-how are you.

Sama kuin ranskan ca va? ca va.

Nyt kun tein sen viime reissulla New Yorkissa, sain myyjät hämilleen tuolla. :D Kai se on muuttunut tai sitten riippuu vähän missä päin on. En itse jaksaisi vastata pitkää rimpsua, jos kävelen myyjän ohi vaatekaupassa enkä tarvitse apua tai vastaavaa. Jotenkin ärsyttävä fraasi. Toisekseen tilausta tehdessä esimerkiksi kahvilassa tuo ei toimi, että kysytään myyjältä mitenkäs hän sitten vuorostaan voi. Siinä vastataan nopeasti "good thanks, I would like to have a large coffee please".

Fine, thanks.

Ja sit voi kysyä And how are you.

Toki toin thanksin jälkeen voi lyhyesti mainita jotain positiivista esim. I just visited Central park yesterday for the first time, it was great! And how are you today?

Please-sana saattaa joskus suomalaiselta unohtua, meillä kun ei ole ihan vastaavaa, yritä pitää mielessä.

TUo on juuri se tilanne, jossa kuuluu kertoa että närästää, tili on miinuksella ja muutenkin vituttaa.

Ja muista lisätä pleasea kun pyydät jotain "coffee, please/yes, please/I'd love that, please" ja aina kiitä kun mahdollista ja kehu "it's great" ja "I love it". jenkit tykkää, osaat käyttäytyä. tärkeä juttu myös kaikkien ulkomaalaisten kanssa on nyökytellä ja ynähdellä ja sanoa yes yes väliin kun he selittävät jotain, eikä möllöttää suomalaisittain vakavana tuijottaen. jenkit pitävät sellaista ihmistä dummynä, tyhmänä.

Kun kysytään otatko jotain, niin vastaus on "Yes, please" tai "No, thank you"

Vierailija kirjoitti:

Toinen juttu mikä ap:n on hyvä tietää on että jos kävelee vaikka jonkun ihmisen ohi läheltä esim. kaupassa, tai kurkottaa heidän ohitseen tms. kuuluu sanoa "excuse me". Tai jos aivastaa.

Ja kun joku aivastaa, siihen vastataan "Bless you!"

Vierailija kirjoitti:

Kaupan kassalle tms:

Fine, How are you?

Ystävälle, sukulaiselle yms kerrot, mitä sinulle kuuluu.

Ei. Se on tervehdys. Alat kertoa mitä todella kuuluu vain, jos tapaat jonkun pitkästä aikaa ja hän esittää täsmentäviä kysymyksiä.

Eli vastaat vain Great, fine, good and you? Etkä odota juurikaan vaan jatkat puhetta.

Brittiversio: Hi, how are you? Not too bad, and you?

Vaikeampi tilanne, jota en vielä ollenkaan hallitse 8 brittivuoden jälkeen on se yleisin "Yallright? " Jotain pitäisi vastata mutten oikein vieläkään tiedä, mitä. 

Vierailija kirjoitti:

Ulkokultaista paskaa, kuten koko jenkkien käytös.

Et viitsisi yleistää. Englantiahan puhutaan ympäri palloa !

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuosta amerikkalaiset-ketjusta mieleen. Olen ensimmäistä kertaa ikinä menossa amerikkaan ensi kuussa. Länsirannikolle. Osaan aika hyvin englantia, mutta olen käyttänyt sitä lähinnä englanninkielisten lehtien ym. lukemisessa. En ole keskustellut englanniksi, varsinkaan amerikkalaisten kanssa. Kertokaa perus small talk -fraasit! Voiko tuohon otsikkokysymykseen vastata "fine, thank you" ? Vai pitääkö sanoa jotain "amazingly great, what about you?" Onko muita kohteliaisuuksia jotka olisi hyvä osata, ettei pidetä töykeänä?

Muita lukematta:

Vastaat I'm fine/ OK, thanks. Ja sitten se tärkein: How are you/ And you/ What about you? 

Peruskohteliaisuudet: thank you, you're welcome/ my pleasure, sorry/ pardon/ excuse me (tilanteesta riippuen), tervehtiminen ja hyvästeleminen. Älä julista meneväsi vessaan tai kuselle, vaikka se Suomessa onkin tapana. Älä valita, älä puhu pahaa muista. Keskity toiseen ihmiseen, älä itseesi. Älä ajattele mitä hän sinusta ajattelee.

USAssa opetellaan ihmisten nimet ja puhutellaan ihmisiä nimellä. 

Small talk on vain öljyä, joka helpottaa kanssakäymistä tuntemattomien kesken, ei sen kummempaa. Muista että USA on mamujen maa: kaikki paitsi alkuperäisväestö eli inkkarit ovat vuosisatojen saatossa tulleet sinne muualta, yleensä ummikkoina ja köyhinä. Heidän on ollut pakko tulla toimeen keskenään, auttaa toisiaan jne. Tämä on mun mielestä liikuttava historiallinen fakta ja vaikuttaa tapakulttuuriin. En ole missään tavannut niin hyviä jonottajia kuin USAssa: omaa vuoroa odotetaan, ei huokailla, etuilla, mulkoilla ...  Tuo vain yhtenä pienenä arjen esimerkkinä. 

Kun kyläilet, älä ensimmäisenä riisu kenkiäsi eteiseen. Ei ole kohteliasta hiihdellä nihkeissä sukissa toisen ihmisen kotona (Suomi on tässä käsittämätön poikkeus). Tai riisu kengät ja kerro miksi Suomessa tehdään niin, pääset jutustelun alkuun. :)

Katso silmiin; ei tarvitse hymyillä jakoavaimena koko ajan, mutta ei myöskään tarvitse olla tympeällä asenteella. 

Amerikkalaiset kirjat, leffat ja tv -sarjat ovat täynnä amerikkalaista käytöskulttuuria, idiomeja jne. Olen käynyt vain rannikoilla ja aina tullut hyvin toimeen, saanut apuja ja neuvoja. Ole valpas, ota esimerkkiä muista – maassa maan tavalla. Ihmisten tiedot muusta maailmasta voivat olla liki olemattomat (90%:lla amerikkalaisista ei ole passia), mutta ovat/ esittävät olevansa kiinnostuneita vieraista ihmisistä. Se tuntuu ihan mukavalta. 

Pressanvaalit tulevat olemaan kaikille jenkeille traumaattinen kokemus, kävi niissä miten päin vaan. Joten: älä aloita keskustelua vieraan ihmisen kanssa niistä.