Kokemuksia vanhassa talossa asumisesta

Isoisäni asui viimeiset elinvuotensa purkukuntoisessa rintamamiestalossa jonka osti kaveriltaan tontin hinnalla 1999. Hän kuoli 2010 ja talon katto oli jo rikki silloin. Nykyisin asun itse talossa ja en usko, että tuun muuttamaan pois. Tiiliä pitää olla koko ajan katolle vaihtamassa ja alkuperäiset putket pitää kovaa pauketta välillä, mutta silti tämä talo on kiva paikka asua. Ja ikää mulla vain 25v joten kyllä tässä jaksaa remontoida tällaista taloa. Ja pihasauna on kyllä sellainen, että vaikka se on laho ja liiteriosa sortumassa niin ei sitä silti voita mikään. Ja talon yläkerrassa olevat pönttömuurit ja alakerran puuhella ja uuni ovat kyllä myös todella tärkeitä. Olohuoneessa on myöhemmin tehty takka ja tyhjässä alakerran huoneessa on kakluuni.

Ne on ihania koska niissä on tilaa liikkua ja on historiaa niissä sekä romantiikkaa luontoa ja luomua . Pitää muistaa museo puoli että säilyttää kunnostaa kerää museoitavaa tavaraa talteen voi avata museon näyttelyn taidetta astioita ja säilyttää vanhaa . Kun hoitaa ettei katto vuoda voi asua huoletta . Nuohous ei paljoa maksa . Vanhat talot on in. Mm.usa ja Kanada myy ikivanhoja hirveitä isoja puutaloja halvalla mutta ne on niiiiin ihania . Niissä on remonttia tekevälle mahdollisuuksia kun perusta on hyvä ja uunit on.

Sitten voi löytää aarteita kun metallin paljastimella etsii pihalla samalla kun ojittaa ja hoitaa puita . Julkkis v . Miettinen pitää vanhaa puutaloja kangas alla ,nostaa kaivosta saunaan veden . Puutarhaa hoitaa vanha ihminen jo . Esimerkki miten voi toimia .

Vierailija kirjoitti:

Meidan talo on 1890-luvulla rakennettu ja kun me tama  reilut 5 vuotta sitten ostettiin niin talolle oli viimeksi tehty jotain ehka 60-luvulla. 

Aikamoinen rahareikahan tama oli aluksi, seka remonttiin tarvittava budjetti etta aika venyivat rutkasti, mutta kun se vihdoin saatiin valmiiksi niin ihana ja kaunis koti tasta meille tuli ja oma saunakin on!  Nyt ei kustannukset ole enaa mitenkaan kamalat kun isot remontit tehtiin kerralla pois alta.

Ostettiin ihan pommikunnossa reilulla 300 tonnilla, nyt hinta-arvio on himpun vajaa 2 miljoonaa. Emme ole myymassa.

Asumme Lontoossa.

Ai mä olinkin jo vastannut tähän ketjuun. Nyt ollaan asuttu tässä unelmien talossa jo melkein kymmenen vuotta ja tyytyväisiä edelleen. Lämmityskustannukset on aika kalliit sen on huomannut erityisesti tänä vuonna kun ollaan kaikki oltu suurin osa vuodesta kotona joten lämmityksen on oltava päivisinkin päällä. Mutta samalla ollaan oltu super iloisia tästä isosta talosta jossa ollaan mahduttu tekemään etäduunia ja-koulua eikä olla vielä murhattu toisiamme. 

Mä ostin yksinäisenä naisena v. 1882 rakennetun torpan. Olen kerrostalokasvatti, joten en osannut oikein mitään. Talosa oli uusittu sähköt ja tehty yläkerta, samoin jotain pintoja mutta tekemistä oli. Kyselin ja luin alan kirjallisuutta, facessa on hyviä ryhmiä mutta kyllä projekti on valtava. Onneksi vanha miespuolinen kaverini kävi kyläilemässä ja hänen kanssaan tehtiin hommia, opin siinä itsekin. 

Mutta myin talon pois 10 vuoden jälkeen kun koko vapaa-aika meni aina jotain fiksatessa.

Riippuu millaisia vaatimuksia laittaa, tiedän ihmisiä jotka asuu vanhoissa puutaloissa (toinen 1940luvun tyyppitalo ja toinen 1900luvun alun aika samankokoinen hirsitalo) ja kummatkin on aika halpoja olleet ymmärtääkseni pitää, kattoja ajoittain paikkailtu ja toisessa hormia ymmärtääkseni fiksailtu mutta jos sietää vanhan talon "vaivat" eli vetoisat ikkunat, narisevat hiukka vinot lattiat ja työkaluilla osaa jtn pikkuhommaa tehdä niin ihan ok pärjää. Nämä henkilöt eivät siis ole talojaan tuoneet 2000luvulle, sisävessat ja suihkut on ja vesi tulee raanoista mutta esim keittiöt on molemmissa suurilta osin 80vuoden takaa, sulakkeet mallia tulppa ja tapetit kuin vanhoista leffoista. Tosin moni vanhan talon ostava haluaa saattaa talon sisältä nykyaikaiseksi, lisäeristää, laajentaa ja laittattaa kaikki viat (ne tulossa olevatkin) kertarysäyksellä kuntoon ja se ei halpaa hommaa ole, mutta tuollainen vaatimattomampi elämä vanhassa talossa on ymmärtääkseni varsin halpaa jos rakenteet ovat ok 

Suurempi ongelma on varmaankin noin vanhojen talojen ylikorjaaminen. Sata vuotta sitten, rakennustekniikka oli perinteistä, ja sellaisena yksinkertaista. Tarvittavat ylläpitokorjaukset melko vähäisiä. 

Nykyään on vallalla remontoimisen kulttuuri: Joko se vanha talo halutaan "päivittää" uudisrakennusta vastaavaksi, jolloin työtä on ihan helvetisti tehtävänä. Jos sellaista haluaa, niin helpointa on muuttaa uudisrakennukseen.

Tai sitten hurahdetaan rautakauppojen mainospostauksiin, tai sisustuslehtien spämmäysjuttuihin, ja kuvitellaan oikeasti, että satavuotias puujulkisivu tai peltikate "on tullut käyttöikänsä päähän", ja pitää vaihtaa tämän päivän roskalaatuiseen ja sormenpaksuiseen julkisivulautaverhoukseen?

Kummituksia 

Vierailija kirjoitti:

Tulot saattavat riittää, mutta onko asennetta? Nimim.juuri ulkoverhousrempan teettänyt; piha oli 2 kk täynnä romua ja roskaa ja kuisti vieläkin vaiheessa. 😂 Vanhan talon mukana tulee myös yleensä vanha perinteinen puutarha/piha joka on rehevä. Siinä on paljon hoitamista, ellei sitä halua muuttaa nykyaikaiseksi sora/asvalttipihaksi. Vanhojen omenapuiden hoito, vanhojen puiden iso lehtimäärä haravoitavaksi. Vanhassa talossa mahd.lämmittämätön kellari>talvella ei voi lähteä ilman talovahtia esim pidemmälle lomalle ettei putket jäädy. Vanha talo nirisee, narisee, seinät, lattiat voivat olla vinoja kaikki. Nurkissa saattaa vetää. Pientä tekemistä ja huoltoa on koko ajan.

Tästä huolimatta rakastan vanhaa taloamme enkä voisi enää kuvitellakaan asuvani uudessa talossa. Vanhassa talossa on tunnelmaa ja helppo hengittää. Kesällä on ihana makoilla puutarhakeinussa omenapuun alla. Syysiltoina on ihana kävellä tähtitaivaan alla perinteiseen pi

Tila, jossa ne putket on, pitää erottaa seinillä ja laittaa sinne lämmitin. 

Putket pitää kunnostaa sellaisiksi, että voi laskea tyhjiksi jostain kohtaa. 

Hanasekottajien tyhjennys lienee vaikeaa.