Lue keskustelun säännöt.
Miksi poikkeuslahjakkuuksien lapsista tulee usein pelkkiä keskinkertaisuuksia?
13.10.2016 |
Otsikon kysymystä olen ihmetellyt usein. Hyvin usein on niin, että esimerkiksi perheen isä tai äiti on ponnistanut vaatimattomista tai kovista taustoista työllä ja tuskalla tai ihan poikkeuksellisella lahjakkuudella hyvään asemaan ja tietoisuuteen, usein uhraten tuon matkan varrella paljon. Mutta sitten seuraava sukupolvi, hänen lapsena onkin ainoastaan keskinkertaista, jopa kelvotonta "ainesta" - jos näin rumasti sanotaan. Miksi?
Luin jonkun kiinalaistaustaisen bisnesnaisen arvion vastaavasta ilmiöstä ja hän arveli mielestäni ihan oikein, että ponnistelun puuttuminen vaikuttaa ihmiseen tyhmentävällä ja veltostavalla tavalla. Kun kaikki on aina valmista, eikä ponnisteluja tarvita, alkaa degeneroituminen. Voisin luetella tusinan huippuyksilöitä, joiden lapset puolestaan ovat kuitenkin älyllisesti uskomattoman velttoja ja tuhonneet isiensä/äitiensä henkisen ja aineellisen perinnön. Ja tämä kaikki, vaikka kotoa olisi ollut saatavissa kaikki henkiset työkalut ja esimerkki itsensä kehittämiseen.
Oletteko huomanneet saman?
Kommentit (26)
Pelkkää omaa spekulaatioitasi. Kyse ei välttämättä edes ole erityislahjakkaasta, vaikka olisi menestynytkin. Menestys ei välttämättä vaadi älykkyyttä. Taidat nyt sotkea ahkeruuden ja lahjakkuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole. Jos sun jossain inhokkiperheessä on näin, ei se tarkoita, että asia olisi kovin yleinen.
Ei minulla ole mitään tiettyä "inhokkiperhettä", ihmettelen vaan asiaa. Näitä kuitenkin on yllättävän paljon.
Niukkuus synnyttää innovaatioita, yltäkylläisyys ei.
No se on niin että menestymiseen tarvitaan ennen kaikkea onnea ja otolliset olosuhteet. Tiedän yhden perheen jossa isä tienasi aikanaan yrittäjänä ihan hyvän elannon perheelle. Poika ei ollut mitenkään sen huonompi älyllisesti mutta ajat on muuttuneet niin että sen kaltainen yritystoiminta mitä isä harjoitti ei enää olisi toiminut. Ja muutenkin yrittämisestä on tullut paljon hankalampaa.
Vierailija kirjoitti:
Pelkkää omaa spekulaatioitasi. Kyse ei välttämättä edes ole erityislahjakkaasta, vaikka olisi menestynytkin. Menestys ei välttämättä vaadi älykkyyttä. Taidat nyt sotkea ahkeruuden ja lahjakkuuden.
En sekoita, siinähän oli se ja/tai. Luetaan tarkemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niukkuus synnyttää innovaatioita, yltäkylläisyys ei.
Tämähän se on. Ja luo poikkeuksellista psyykkistä kestokykyä ja valmiutta käyttää sitä. Ja sitten lapset ovat jotakin c:n ylioppilaita, joista ei tule mitään.
Yleensähän tähän on syynä se, että suurin osa ihmisistä on keskivertoja ja poikkeukset on -ööh, no ne on poikkeuksia. Tämä siis pätee myös lapsiin, siinä kuin isovanhempiinkin. Siksi suurin osa poikkeuksista syntyy tavisvanhemmille tavisten sisariksi ja saa itse ihan tavislapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska sillä menestyjällä ei ole riittävästi kiinnostusta ja aikaa lapsille.
Varmasti on perää, näkeehän sen menestyvien muusikoiden ja näyttelijöidenkin lapsista. Itse olen huomannut, että yleensä ne huippulahjakkaat ovat poissaolevia vanhempia joten kasvatusvastuu jää vain toiselle, jos sillä toisella vanhemmalla ei ole homma hanskassa niin lapsesta tulee epäonnistuja. Olen huomannut tämän ilmiön yrittäjäperheissä missä on poikalapsia ja isä on yrittäjä ja paljon töissä/poissa kotoa. Tunnen 8 tällaista perhettä jo vuosien takaa, omasta lapsuudesta sekä nyt aikuisena tutustunut osaan. Kaikissa 8 perheessä vähintään 1 poika on huostaanotettu tai istunut vankilassa tai käyttää huumeita eikä ole enää yhteiskunnan apujen ulottuvilla tai kuollut väkivaltaisesti/oman käden kautta. Ja ainoa yhdistävä tekijä näissä perheissä on menestyvä, yrittäjäisä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen enemmän kuin arvaammekaan, hyvät olot voivat altistaa laiskistumiselle ja hyvin pärjäävä, poissaoleva isä voi vaikuttaa poikiinsa musertavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska sillä menestyjällä ei ole riittävästi kiinnostusta ja aikaa lapsille.
Tätäkin olen miettinyt, kun tekee pitkää päivää ei aikaa riitä lapselle. Päivä rytmittyy työlle ja mahdolliselle omalle harrastukselle ja lasten harrastuksille, jossain välissä pitäisi ehtiä keskittymään siihen mitä lapselle kuuluu ja miten menee.
Oma isäni teki paljon työmatkoja ja oli kokouksissa, mutta oli silti tavoitettavissa.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti on perää, näkeehän sen menestyvien muusikoiden ja näyttelijöidenkin lapsista. Itse olen huomannut, että yleensä ne huippulahjakkaat ovat poissaolevia vanhempia joten kasvatusvastuu jää vain toiselle, jos sillä toisella vanhemmalla ei ole homma hanskassa niin lapsesta tulee epäonnistuja. Olen huomannut tämän ilmiön yrittäjäperheissä missä on poikalapsia ja isä on yrittäjä ja paljon töissä/poissa kotoa. Tunnen 8 tällaista perhettä jo vuosien takaa, omasta lapsuudesta sekä nyt aikuisena tutustunut osaan. Kaikissa 8 perheessä vähintään 1 poika on huostaanotettu tai istunut vankilassa tai käyttää huumeita eikä ole enää yhteiskunnan apujen ulottuvilla tai kuollut väkivaltaisesti/oman käden kautta. Ja ainoa yhdistävä tekijä näissä perheissä on menestyvä, yrittäjäisä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen enemmän kuin arvaammekaan, hyvät olot voivat altistaa laiskistumiselle ja hyvin pärjäävä, poissaoleva isä voi vaikuttaa poikiinsa musertavasti.
Eikö olekin irvokas paradoksi, että joissakin tapauksissa se isä on ehkä itse ponnistellut tuolta taustalta ylös, mutta sitten lapset ajautuvat takaisin samaan. Päivä on tehnyt kierroksensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on luonnon keinö, näyttää pitkäänokkaa. Tai sitten äitillä ei ole koskaan aikaa omille lapsilleen, jolloin kehitys ei toimi.
Suomi ei tälläkään kertaa menesty Isoissa kisoissa jääkiekossa. Seuraava uutinen on että Suomella ei ole riittävää puolustusta. Seuraus on junnumaailmassa -> PUOLUSTAJA
Nyt tehdään niitä puolustajia kun niistä on pulaa. Se on VAAN harrastus, please Älkää tappako sitä intoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niukkuus synnyttää innovaatioita, yltäkylläisyys ei.
Isommassa mittakaavassa tämä on nähtävissä Suomen tämänhetkisessä talous- ja työtilanteessa ja henkisessä köyhyydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti on perää, näkeehän sen menestyvien muusikoiden ja näyttelijöidenkin lapsista. Itse olen huomannut, että yleensä ne huippulahjakkaat ovat poissaolevia vanhempia joten kasvatusvastuu jää vain toiselle, jos sillä toisella vanhemmalla ei ole homma hanskassa niin lapsesta tulee epäonnistuja. Olen huomannut tämän ilmiön yrittäjäperheissä missä on poikalapsia ja isä on yrittäjä ja paljon töissä/poissa kotoa. Tunnen 8 tällaista perhettä jo vuosien takaa, omasta lapsuudesta sekä nyt aikuisena tutustunut osaan. Kaikissa 8 perheessä vähintään 1 poika on huostaanotettu tai istunut vankilassa tai käyttää huumeita eikä ole enää yhteiskunnan apujen ulottuvilla tai kuollut väkivaltaisesti/oman käden kautta. Ja ainoa yhdistävä tekijä näissä perheissä on menestyvä, yrittäjäisä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen enemmän kuin arvaammekaan, hyvät olot voivat altistaa laiskistumiselle ja hyvin pärjäävä, poissaoleva isä voi vaikuttaa poikiinsa musertavasti.
Eikö olekin irvokas paradoksi, että joissakin tapauksissa se isä on ehkä itse ponnistellut tuolta taustalta ylös, mutta sitten lapset ajautuvat takaisin samaan. Päivä on tehnyt kierroksensa.
No sano älä muuta! Ja se samainen isä luultavasti myös paiskii töitä entistä kovemmin "taatakseen lapsille kaiken sen mitä itsellä ei ollut" -mutta poika olisikin vain halunnut isän illaksi kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti on perää, näkeehän sen menestyvien muusikoiden ja näyttelijöidenkin lapsista. Itse olen huomannut, että yleensä ne huippulahjakkaat ovat poissaolevia vanhempia joten kasvatusvastuu jää vain toiselle, jos sillä toisella vanhemmalla ei ole homma hanskassa niin lapsesta tulee epäonnistuja. Olen huomannut tämän ilmiön yrittäjäperheissä missä on poikalapsia ja isä on yrittäjä ja paljon töissä/poissa kotoa. Tunnen 8 tällaista perhettä jo vuosien takaa, omasta lapsuudesta sekä nyt aikuisena tutustunut osaan. Kaikissa 8 perheessä vähintään 1 poika on huostaanotettu tai istunut vankilassa tai käyttää huumeita eikä ole enää yhteiskunnan apujen ulottuvilla tai kuollut väkivaltaisesti/oman käden kautta. Ja ainoa yhdistävä tekijä näissä perheissä on menestyvä, yrittäjäisä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen enemmän kuin arvaammekaan, hyvät olot voivat altistaa laiskistumiselle ja hyvin pärjäävä, poissaoleva isä voi vaikuttaa poikiinsa musertavasti.
Ja nekin lapset, jotka ovat selviytyneet, hakevat usein turvallista taviselämää. Tietävät menestyksen hinnan.
Motivaatio. Sillä sitkeällä sissillä on joku sisäinen nälkä jäänyt, jota se yrittää tavoittaa ja ruokkia. Ja keinot sattuvat olemaan sellaiset, joilla saattaa onnistua tekemään jotain merkittävää. Ja on lisäksi oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Sitten yritetään huolehtia lapsista, ettei niiltä puuttuisi niin paljon. Niistä tulee laiskureita. Jos vielä perivätkin vanhempansa työetiikan, valitsevat kohteekseen jotain vanhempaa ärsyttävän turhaa.
Olen oikein mielelläni degeneroitunut. Elämässä on tarkoitus elää, eikä kilpailla huippusuorituksilla.
Olen. Tein töitä pääjohtajan pojan kanssa, jolle oli annettu suojatyöpaikka eräässä yrityksessä.
En kyllä ole. Jos sun jossain inhokkiperheessä on näin, ei se tarkoita, että asia olisi kovin yleinen.