Lue keskustelun säännöt.
Käytännönasiat arjessa ei vaan toimi tai kiinnosta...
Angel_87
12.10.2016 |
Esikoululainen käy puheterapiassa ja nyt alkoi uudestaan toimintaterapia reilu vuoden tauon jälkeen.
Kysymys kuuluu,että kun pitäisi lapseni kanssa tehdä puheeseen ja toimintaan liittyviä käytännön harjoittelua arjessa kotona esim.kirjoja lukemalla,eskarikirjan tehtäviä,leikkimistä lapsen kanssa jne. mutta kun ei oikein tule tehtyä mitään.Koskaan en ole lukenut kirjoja kun ei kiinnosta lukea,vaikka lapsi oppisi kuuntelemaan ja kertomaan omin sanoin mitä kirjassa kerrottiin.Olen työssäkäyvä ja kun päivähoidosta kotiin on haettu niin siinä on illasta kaikkea muuta kuin olla lapseni kanssa ja tekemällä käytännön asioita.Mitä pitäisi tehdä että saisin innostuksen olemaan läsnä lapseeni?
Kommentit (4)
En kyllä keksi mitään poppaskonstia, kun ongelma on se, ettet välitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, ettei lue lapselle, on lastensuojeluasia. Kun kerran olet lisääntynyt, innostuksesi tai sen puute on sivuseikka. Teet, mikä on oikein, kiinnosti tai ei.
Ei kaikesta tarvi tykätä, mutta silti sitä voi tehdä. Ota tavaksi lukea joka ilta iltasatu lapselle. Lastenkirjojahan on tosi hyviä, niihin uppoutuu itsekin ihan täysillä joskus. Esim. Astrid Lindgrenin kirjat, Mauri Kunnas, Pekka Töpöhäntä-kirjat, Kirsi Kunnaksen runot ja vaikka Aku Ankka.
Ota lapsi mukaan kotitöihin: annat lapsen kantaa lautasia pöytään, asetella vihannekset lautaselle, hakea maidon jääkaapista. Ota mukaan myös kauppaan ja selitä kaupassa mitä ostatte ja mitä aiot kokata. Samalla voit selittää mistä vaikka banaanit tulevat. Ihan ymmärrettävää, ettei viikolla niin hirveästi jaksa mitään erityistä tehdä ja siksi onkin tärkeää ottaa lapsi mukaan niihin arjen hommiin ja selittää asioita siinä samalla. Tärkeää on myös kysellä lapselta miten päivä meni, mitä teitte, mitä leikit, opitko jotain uutta.
Satsaa vähän viikonloppuihin, ei silloinkaan mitään niin ihmeellistä tarvitse tehdä, mutta jotain kuitenkin. Käy lapsen kanssa vaikka kävelyllä ja jutelkaa siitä mitä ympärillänne näette; syksystä ja sen merkeistä, jos näette jotain luonnoneläimiä tai vastaan tulee koiria, voitte vaikka kerätä jotain askartelumateriaaleja sitten yhdessä tehdä jotain pientä. Muistan, että me tehtiin sellaisia luontotauluja, ihan vaan pahville lapset liimasivat jotain jäkälää, oksanpätkiä ja kiviä ja sitten se ripustettiin seinälle. Pienen retkenkin voitte tehdä, reppuun vaan kaakaopullo ja voileivät, varmaan kaikki lapset tykkää. Leipominen on myös lapsista kivaa ja sehän on ihan oikeaa terapiaa suorastaan.
Minusta aikuisen ei välttämättä tarvi kovin paljon leikkiä lasten kanssa, ajattelen, että se on enempi lasten keksinäistä hommaa. Toki sitä nyt joskus voi vähän vaikka legoilla rakennella tai käydä asiakkaana lapsen tekemässä kaupassa ja auttaa leikkien keksimisessä ja tehdä sinne kauppaan vaikka leikkirahoja. Itse tykkäsin myös tehdä palapelejä ja pelata lautapelejä lasten kanssa. Yllättäen voit huomata, että nuo monet jutut ovat sinustakin ihan kivoja.
Ajattele että pääset myöhemmin helpommalla kun muksustasi ei tule täysin kieroon kasvanut moniongelmainen häirikkö.