Mitä oikein koluat joka ilta?

Jotkut vaan ovat sellaisia norsuja posliinikaupassa.

Mulla ei tipu kuin ehkä kerran kuukaudessa joku tavara lattialle. Esim. kirja tai risasta hedelmäpussista omena. Miten joudenkin kodeista kuuluu semmoinen kauhea rytinä koko ajan, just putkien pamahtelua ja esineiden tippumista, raskaiden huonekalujen siirtoa lattiaa pitkin joka päivä ja jatkuvasti!

Eläkeläisten rapussa sen sijaan verhotangot karahtavat joka aamu klo 7.00, myös viikonloppuisin, kun verhot tempaistaan auki. Sälekaihtimetkin kyllä olisi. Sitten paukkuu hana kahvinkeitossa, pönttö lorisee ja kohahtaa. Ja sitten alkavat sohvatuolinjalat kolista, kun aletaan imuroida.

Ihan kun olisi itse kirjoittanut tämän, meillä vaan kuuluu sellainen ääni kuin höyläisi lattiaa sekä raahaisi ruumista. En vain ymmärrä..

Mitä ne kaikki tilanteet VOI olla? Meneekö se homma näin: päätät tehdä leivän. Sulta tippuu voirasia lattialle, sitten otat veitsen ja sekin tippuu. Paukutat kaikki kaapinovet neljään kertaan läpi kun otat lautasta ja juomalasia. Juomalasi tippuu, lautanen tippuu. Maitopurkki tippuu. Kahvikannu tippuu. Paukuttelet vähän taas ovia. Yhtäkkiä tarvitset makuuhuoneesta jotain, matkalla sinne sulta tippuu käsipaino jolla teit matkalla vipunostoja. Makkarin kaappuen paukuttelua. Tiputat sen tavaran minkä hait kaapista. Kännykkäkin tippuu. Paukutat vessanpöntön kantta ja kun peset kädet, suljet hanan kolmesti karatepotkulla, jotta putket mäyskyttäisi varmasti. Ai niin se leivänteko...

Sitä tosiaan miettii että mitä he*vettiä ne tyypit asunnoissaan oikein tekevät. Pakko olla kyse jostain pakko-oireisesta häiriöstä, eivät osaa olla hetkeäkään paikoillaan.

Mulla on ihan samanlainen naapuri yläkerrassa. Joka jumalan ilta alkaa joku pintaremontti jossa vissiin parketit revitään irti ja vasaroidaan paikoilleen, sitten nostetaan huonekalut ilmaan ja pudotetaan ne lattialle. Sitten niitä vedetään pitkin lattiaa huoneen nurkasta toiseen ja takaisin. Sitten aerobicataan betonikengät jalassa. Joka vitun ilta. Välillä pikkulapset juoksevat kämppää edestakaisin ne samat betonikengät jalassa.

Entisessä asunnossa kuulosti sitä kuin huonekalujen paikkaa olis vaihdettu joka ilta. Ihan hirveetä raahaamisen ääntä. Pallon pompotus kuulosti kuin keilapalloa olis pompotettu.

Ei ole kerrostalo mun paikka.

Kannattaa ottaa jalat alle ja muuttaa, jos mahdollista.

Ite kärsin samanlaisista hulluista edellisen asunnon yläkerran naapureista, joten tiedän miten perseestä sellasta on kuunnella alakerrassa. Itse koin sen omalla kohdalla silkaksi kiusanteoksi ja valitinkin asiasta isännöitsijälle. Paukutin myös pariin otteeseen kattoa, kun ei muukaan auttanut ja otti tosissaan se yläkerran touhu hermoille. Ei auttanut paljoa sekään. Ja missään tekemisissä en koko porukan kanssa ollut. Joillekkin valitettavasti tollasen kiusanteon syyksi ei tarvita sen kummempaa syytä edes. Tarpeeksi sairas voi jo riittää sellaiseen toimintaa.

Suoraa sanomista pyrin välttämään, koska tästäkin on huonoja kokemuksia ja riippuu minkälainen sekopää se vastaanottaja on. Sitten siitä vasta piina tuleekin, kun erehdyt suoraan sanomaan jollekkin huumehörhölle asiasta.

Nyt kun on ite muuttanu ja onneks rauhallinen talo nyt, niin tekis jopa mieli käydä makselemassa kalavelkoja takasinpäin kyseiseen osoitteeseen. Sen verran kusipäistä touhua se kyllä oli, että pienen yllärin vois käydä järjestämässä.

Mutta mitäpä sitä ite mistään kostamisesta hyötyis. Pääasia, että nyt on asumisrauha kunnossa.

Kyllä tollaset kusipäät sen edestään vielä löytää ihan varmasti!

Valitettavasti tollasia hulluja tähän maailmaan mahtuu ja kai nykyään joka kerrostaloon myös.