Tuleeko hautakiveen kaikki entiset sukunimet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, siis varmasti kiven teettäjät eli omaisethan saavat päättää. Mietin vain että onko tällaiselle mitään vakiintuneita tapoja? Onhan aikoinaankin ollut uudelleen naineita leskiä. Ja tuli mieleen siis kun olin hautausmaakävelyllä, sukulainen on onneksi ihan voimissaan :D

Ap

Miksi kukaan säilyttäisi kivessä jonkun väliaikaisen nimen? Esim. itse otin aikoinaan avioliittoon mennessäni miehen nimen mutta eron jälkeen omani takaisin. Miksi ihmeessä haluaisin entisen sukunimeni, jota en ole yli 20 vuoteen käyttänyt, hautakiveen?

Kaikki eivät luovu entisestä nimestään, koska ovat eronneet riitaisasti. Jotkut ovat voineet jäädä leskeksi suuresti rakastamastaan puolisosta mutta menneet aikanaa uudelleen naimisiin ja ottaneet uuden nimen.

Vakiintunut tapa on, että laitetaan hautakiveen kaikki henkilöllä elämän aikana olleet nimet. Vakiintunut tapa ei tarkoita sitä, etteikö siitä voisi poiketa ja tehdä jotenkin toisinkin. Periaatteessa hautakiveen riittää etunimi, sukunimi, syntymävuosi ja kuolinvuosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, siis varmasti kiven teettäjät eli omaisethan saavat päättää. Mietin vain että onko tällaiselle mitään vakiintuneita tapoja? Onhan aikoinaankin ollut uudelleen naineita leskiä. Ja tuli mieleen siis kun olin hautausmaakävelyllä, sukulainen on onneksi ihan voimissaan :D

Ap

Miksi kukaan säilyttäisi kivessä jonkun väliaikaisen nimen? Esim. itse otin aikoinaan avioliittoon mennessäni miehen nimen mutta eron jälkeen omani takaisin. Miksi ihmeessä haluaisin entisen sukunimeni, jota en ole yli 20 vuoteen käyttänyt, hautakiveen?

Jos piti tuota aikaa merkittävänä? Lapset sillä nimellä, teki merkittävää uraa tuolla nimellä, jäi leskeksi eikä pidä tuota nimeä minään tahrana menneisyydessä? Omaa sukua -nimetki laitetaan siksi, että joku varmasti tunsi vainajan paremmin sinä aikana ja sillä nimellä.

No voi jeesus kun on taas maalaisjärjen käyttö vaikeaa. Tottakai tuolloin ihminen ja hänen sukulaisensa varmaan haluavat sen nimen myös hautakiveen! Mutta kuinka monella oikeasti on enemmän kuin yksi tai kaksi sellaista sukunimeä, joilla he ovat tehneet merkittävää uraa?

Monellakin naisella, joka on ollut useamman kerran naimisissa?

Mainitse muutama. Nyt on siis kyse niin merkittävästä urasta, että nimen pitää olla hautakivessä. Itse en tunne yhtään. Yleensä uraa tekevät naiset eivät edes vaihda sukunimeään mennessään avioliittoon, ei ainakaan useita kertoja.

Mutta saahan sitä ongelman vieraiden ihmisten sukunimistä hautakivissäkin, jos haluaa :-DDD

No en tiedä minkä lasket merkittäväksi, ilmeisesti vain jotain julkkiksia, mutta tunnen/tiedän useita tutkijoita, taitelijoita (esim. kirjailijoita, näyttelijöitä, kuvataiteilijoita) ja arvostettuja ammattilaisia (esim. lääkäreitä, korkeita virkamiehiä, jne. jne.), jotka ovat tehneet uraansa useammalla sukunimellä. He ovat ihan tavallisia ihmisiä, joten en heitä nimeltä ala mainitsemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, siis varmasti kiven teettäjät eli omaisethan saavat päättää. Mietin vain että onko tällaiselle mitään vakiintuneita tapoja? Onhan aikoinaankin ollut uudelleen naineita leskiä. Ja tuli mieleen siis kun olin hautausmaakävelyllä, sukulainen on onneksi ihan voimissaan :D

Ap

Miksi kukaan säilyttäisi kivessä jonkun väliaikaisen nimen? Esim. itse otin aikoinaan avioliittoon mennessäni miehen nimen mutta eron jälkeen omani takaisin. Miksi ihmeessä haluaisin entisen sukunimeni, jota en ole yli 20 vuoteen käyttänyt, hautakiveen?

Kaikki eivät luovu entisestä nimestään, koska ovat eronneet riitaisasti. Jotkut ovat voineet jäädä leskeksi suuresti rakastamastaan puolisosta mutta menneet aikanaa uudelleen naimisiin ja ottaneet uuden nimen.

Vakiintunut tapa on, että laitetaan hautakiveen kaikki henkilöllä elämän aikana olleet nimet. Vakiintunut tapa ei tarkoita sitä, etteikö siitä voisi poiketa ja tehdä jotenkin toisinkin. Periaatteessa hautakiveen riittää etunimi, sukunimi, syntymävuosi ja kuolinvuosi.

"Kaiverretaanko hautakiveen nykyään myös vainajan entinen sukunimi ja alkuperäinen sukunimi?

(05.03.2007)

> Myös vainajan entinen (ent.) ja alkuperäinen (o.s.) sukunimi voidaan kaivertaa hautakiveen. Näissä tapauksissa tuo toinen sukunimi kaiverretaan yleensä etunimien ja aikatietojen väliin.

Nämä ovat taas niitä maku-asioita joissa jokainen tekee omat päätöksensä. Eli minkäänlaista säännöstöä asiaa koskien ei ole olemassa." http://www.hautakivi.net/usein-kysyttya

Se siitä sinun "vakiintuneesta tavastasi".

Miten eroaminen riitaisasti muuten liittyy asiaan? Kuka on eronnut riitaisasti?

...ja 20 vuoden päästä kivi kärrätään tien pohjaan....

Tietääkö kukaan kuinka nämä on vanhoina aikoina ratkaistu? Juuri esim. kun on ensin jäänyt leskeksi ja sitten mennyt uusiin naimisiin? :)

Ap

Ei kaikki laita kiveen edes toisia etunimiänkään. Olenpa nähnyt kiviä, joissa vainajan oikea nimikin on jäänyt epäselväksi, mutta joku on halunnut silti kivellä muistaa.

Olen itse jäänyt leskeksi ja mennyt sen jälkeen uusiin naimisiin. Tällä nykyisellä nykyisen mieheni antamalla sukunimellä minut haudataankin.

Vierailija kirjoitti:

Vai vain kuolinhetkellä ollut ja omaa sukua -nimi? Tuli vain mieleen, kun tajusin että eräällä sukulaisellani on ollut yhteensä neljä eri sukunimeä. Tyttönimi, ensimmäisen aviomiehen nimi, toisen aviomiehen nimi sekä nyt uusi itse keksitty nimi. Samalla vaihtui etunimet. Jos kaikki menneet nimet tulisi takoa hautakiveen sitten aikanaan, niin tarvittaisiin iso paasi. :)

Ei hautakiveen tule muita kuin kuolinhetken nimi. Kuolinilmoituksessa on tapana ilmoittaa entisetkin sukunimet, lähinnä siksi että esim. tyttönimellä tunteneet, esim. vanha koulukaverit, saisivat suru-uutisen sit sitä kautta.

Enpä ole tullut ajatelleeksi. Äitini on mennyt 70-vuotiaana uusiin naimisiin. Hän jäi leskeksi 60-vuotiaana. Tuntuisi hassulta, jos kivessä ei olisi "välivaihenimeä" jolla hän oli koko työ- ja perheikänsä eli yhteensä varmaan noin 40 vuotta. Onneksi hän on hyvissä sielun ja ruumiin voimissa vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai vain kuolinhetkellä ollut ja omaa sukua -nimi? Tuli vain mieleen, kun tajusin että eräällä sukulaisellani on ollut yhteensä neljä eri sukunimeä. Tyttönimi, ensimmäisen aviomiehen nimi, toisen aviomiehen nimi sekä nyt uusi itse keksitty nimi. Samalla vaihtui etunimet. Jos kaikki menneet nimet tulisi takoa hautakiveen sitten aikanaan, niin tarvittaisiin iso paasi. :)

Ei hautakiveen tule muita kuin kuolinhetken nimi. Kuolinilmoituksessa on tapana ilmoittaa entisetkin sukunimet, lähinnä siksi että esim. tyttönimellä tunteneet, esim. vanha koulukaverit, saisivat suru-uutisen sit sitä kautta.

Kyllä hyvin usein kivissä on o.s-nimi.

Eiköhän tuo asia riipu siitä mitä vainaja itse on toivonut tai jos sitä ei tiedetä niin miten omaiset sen tahtovat laittaa. 

Itse en ainakaan halua hautakiveeni ex-mieheni nimeä. Kaksi kolmesta lapsestani on sen sukunimisiä, mutta mitä merkitystä sillä on? Olisinhan voinut vaikka pitää tyttönimeni ja silloinkin oltaisiin erinimisiä eikä mikään nimissäni kertoisi "että olen heidän äitinsä" - aivan kuin sitä asiaa voisi sukunimestä päätellä!

Nykyään, kun ei ole pakko vaihtaa sukunimeä naimisiin mennessään, on aivan tavallista, että perheissä on eri sukunimiä. Sitä paitsi, ei ennenkään ollut epätavallista, että jollain oli entisiä sukunimiä, koska varsinkin siihen aikaan kun ihmiset kuolivat nuorempina, saatettiin hyvinkin mennä uusiin naimisiin. Ei tämä "toisella kierroksella" oleminen ole mikään pelkkä nykyajan ilmiö. Enemmän sitä sukunimien kirjoa samassa perheessä luo se, ettei nimeä tarvitse enää vaihtaa avioliitonkaan myötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai vain kuolinhetkellä ollut ja omaa sukua -nimi? Tuli vain mieleen, kun tajusin että eräällä sukulaisellani on ollut yhteensä neljä eri sukunimeä. Tyttönimi, ensimmäisen aviomiehen nimi, toisen aviomiehen nimi sekä nyt uusi itse keksitty nimi. Samalla vaihtui etunimet. Jos kaikki menneet nimet tulisi takoa hautakiveen sitten aikanaan, niin tarvittaisiin iso paasi. :)

Ei hautakiveen tule muita kuin kuolinhetken nimi. Kuolinilmoituksessa on tapana ilmoittaa entisetkin sukunimet, lähinnä siksi että esim. tyttönimellä tunteneet, esim. vanha koulukaverit, saisivat suru-uutisen sit sitä kautta.

Kyllä hyvin usein kivissä on o.s-nimi.

:D no ei ole. Kipaises nyt katsomassa oikeasti niitä hautakiviä äläkä sepitä jotain netistä lukemaasi linkkiä.

Onpa taas monta besserwisseriä täällä selittämässä.  Ensinnäkään hautakivi tai edes -paikka ei ole pakollinen, vaan tuhkatun vainajan voi sirotella muistolehtoon eikä nimeä tarvitse kirjoitella mihinkään.

Toisaalta, jos haluaa kiven, siihen voi ihan kirjoittaa niin paljon nimiä kuin perse kestää.  Jokainen kaiverrettu merkki maksaa.  Oma anoppini vanhemmiten kertoi, miten haluaa hautauksensa toimitettavaksi ja ketä toivoo itseään saattamaan. Kertoi haluavansa tulla siunatuksi kotikuntansa kappelissa, ja sen jälkeen tuhkatuksi ja kätketyksi kotipaikkakunnan uurnalehtoon saviuurnassa.  Hautakiveen halusi vain kutsumanimensä ja sukunimensä kuolinhetkellä sekä syntymä- ja kuolinhetken.  Hän myös kertoi sitä ennen lääkärin läsnä ollessa, miten haluaa tulla hoidetuksi viimeisen hetken lähestyessä (tai pikemminkin miten ei halua). 

Muistan tätä ihmistä suurella rakkaudella paitsi muista, niin myös juuri näistä syistä.  Surullisenakin oli helppo hoitaa hänet viimeiselle matkalle, kun kaikki oli selvää.

Vierailija kirjoitti:

...ja 20 vuoden päästä kivi kärrätään tien pohjaan....

Ei muuten kärrätä.  Ota vähän selvää.  Omasta mielestäni olisi ihan fiksua tavalla tai toisella kierrättää ja kivihän on omaisten omaisuutta, kun hauta joskus puretaan, että sen voi kyllä saada ja tehdä sille mitä tykkää.  Aika harva nyt kuitenkaan sitä haluaisi varsinaisesti moottoritien pohjaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai vain kuolinhetkellä ollut ja omaa sukua -nimi? Tuli vain mieleen, kun tajusin että eräällä sukulaisellani on ollut yhteensä neljä eri sukunimeä. Tyttönimi, ensimmäisen aviomiehen nimi, toisen aviomiehen nimi sekä nyt uusi itse keksitty nimi. Samalla vaihtui etunimet. Jos kaikki menneet nimet tulisi takoa hautakiveen sitten aikanaan, niin tarvittaisiin iso paasi. :)

Ei hautakiveen tule muita kuin kuolinhetken nimi. Kuolinilmoituksessa on tapana ilmoittaa entisetkin sukunimet, lähinnä siksi että esim. tyttönimellä tunteneet, esim. vanha koulukaverit, saisivat suru-uutisen sit sitä kautta.

Kyllä hyvin usein kivissä on o.s-nimi.

:D no ei ole. Kipaises nyt katsomassa oikeasti niitä hautakiviä äläkä sepitä jotain netistä lukemaasi linkkiä.

Missä päin sinä olet käynyt hautausmailla? Käyn (muutamalla eri) hautausmailla kyllä säännöllisesti vanhempieni ja isovanhempieni haudoilla, ja on aivan normaalia ja yleistä, että oman suvun sukunimi mainitaan kivessä. Minulla ei ole mitään syytä tällaisesta valehdellakaan. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai vain kuolinhetkellä ollut ja omaa sukua -nimi? Tuli vain mieleen, kun tajusin että eräällä sukulaisellani on ollut yhteensä neljä eri sukunimeä. Tyttönimi, ensimmäisen aviomiehen nimi, toisen aviomiehen nimi sekä nyt uusi itse keksitty nimi. Samalla vaihtui etunimet. Jos kaikki menneet nimet tulisi takoa hautakiveen sitten aikanaan, niin tarvittaisiin iso paasi. :)

Ei hautakiveen tule muita kuin kuolinhetken nimi. Kuolinilmoituksessa on tapana ilmoittaa entisetkin sukunimet, lähinnä siksi että esim. tyttönimellä tunteneet, esim. vanha koulukaverit, saisivat suru-uutisen sit sitä kautta.

Kyllä hyvin usein kivissä on o.s-nimi.

Ei niitä kamalan usein ole, mutta jonkin verran. Äidilleni se laitettiin, koska hän sitä oli toivonut ja alkuperäinen nimi oli hänelle tärkeä. Lisäksi hautakivessä on hänen isovanhempiensa nimet laatassa, ja o.s.-nimi kertoo yhteyden näihin henkilöihin.

Eli vaikka tällaisia syitä voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

...ja 20 vuoden päästä kivi kärrätään tien pohjaan....

Ei muuten kärrätä.  Ota vähän selvää.  Omasta mielestäni olisi ihan fiksua tavalla tai toisella kierrättää ja kivihän on omaisten omaisuutta, kun hauta joskus puretaan, että sen voi kyllä saada ja tehdä sille mitä tykkää.  Aika harva nyt kuitenkaan sitä haluaisi varsinaisesti moottoritien pohjaan.

Otapas itse selvää. Alla sulle kaksi lehtijuttuja asiasta.

Ei vainajalta kysytä mihin sen hautakivi päätyy. Omaisia kuulutellaan pitkiäkin aikoja ja hautakiveä säilytellään poistonkin jälkeen pari vuotta.

Jatkossa entistä enemmän vanhoja hautakiviä poistuu kirkkomailta etenkin suurissa kaupungeissa, koska hauta-aikojen seuranta on kiristetty esim. Lappeenrannassa "Aikaisemmin seurakunnalle on tullut vain yksittäisiä hautakiviä. Nyt käytöstä poistettuja hautakiviä alkaa tulla seurakunnalle 50–100 kappletta vuodessa."

Osalla ei ole omaisia enää elossa josko koskaan ollutkaan. 3. sukupolvi on jo niin kaukana kuoleesta että niitä ei vanhat hautakivet ja niiden kohtalo kiinnosta etenkin, jos hauta on kaukana asuinpaikasta.

Minullekin on aivan sama mihin isovanhempieni hautakivet päättyvät lopulta, kun maksettu hauta-aika päättyy. Itse en maksa senttiäkään, että kivet olisivat pystyssä kauemmin. Koska ainakin toisten isovanhempien hauta on kunnassa, jossa on todella vähän asukkaita ja isoisovanhempienkin haudalla on vielä kivi pystyssä niin oletettavaa on että ,kivi saa siellä olla aika kauan vielä pystyssä.

Ja tässä sulle lupaamani jutut:

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/182910/Tonneittain+hautakivia+murskata…

http://yle.fi/uutiset/3-9199574

http://yle.fi/uutiset/3-9054216

Sateenkaari

ent. Virtanen

ent. Laine

os. Rantanen

Trixie Jaffenlindiina Esmeralda

ent. Paula Johanna

Hyvinhän se toimii! :)

Meidän kaupungin hautausmaalla on usein myös os. merkintä. Ehkä maaseuduilla ei ole niin usein? En tiedä.

Joo tulee kaikki nimet ja isokivi pitää olla jos on ollut hutsigutsi + international luonteinen

Hautakiveen tulee ne tekstit, mitä siihen tilataan.