Tuleeko hautakiveen kaikki entiset sukunimet?
Vai vain kuolinhetkellä ollut ja omaa sukua -nimi? Tuli vain mieleen, kun tajusin että eräällä sukulaisellani on ollut yhteensä neljä eri sukunimeä. Tyttönimi, ensimmäisen aviomiehen nimi, toisen aviomiehen nimi sekä nyt uusi itse keksitty nimi. Samalla vaihtui etunimet. Jos kaikki menneet nimet tulisi takoa hautakiveen sitten aikanaan, niin tarvittaisiin iso paasi. :)
Kommentit (41)
Joo, siis varmasti kiven teettäjät eli omaisethan saavat päättää. Mietin vain että onko tällaiselle mitään vakiintuneita tapoja? Onhan aikoinaankin ollut uudelleen naineita leskiä. Ja tuli mieleen siis kun olin hautausmaakävelyllä, sukulainen on onneksi ihan voimissaan :D
Ap
Ei oo tätäkään ongelmaa. Itse oon sanonut ja myös ne läheiset joita asia ehkä koskee, että ruumis tieteelle ja perkeet tuhkaksi, ja tuhkat saa ripotella mihin haluaa. Ei mitään kiviä eikä palvontapaikkoja, muistetaan eläessä ja kuoltua jos haluaa, niin valokuvan edessä voi halutessa fiilistellä ja kynttilää polttaa. JA olen uskovainen ja uskon ylösnousemukseen, mutta ei se ylösnousemusruumis ole se jäänne mikä siellä haudassa odottaa...
Mutta kiveen tulee se mitä jäljelle jäänyt siihen haluaa laitettavan.
Mansikki-Vilja (Jaana Anniina Petrikki Gunvorhilde) Laitila-Mattila-Järvinen-Virtanen ex. Korhonen ex. Lahtinen ex. Von Wienerschnitzel os. Rämemajava
Vierailija kirjoitti:
Joo, siis varmasti kiven teettäjät eli omaisethan saavat päättää. Mietin vain että onko tällaiselle mitään vakiintuneita tapoja? Onhan aikoinaankin ollut uudelleen naineita leskiä. Ja tuli mieleen siis kun olin hautausmaakävelyllä, sukulainen on onneksi ihan voimissaan :D
Ap
Miksi kukaan säilyttäisi kivessä jonkun väliaikaisen nimen? Esim. itse otin aikoinaan avioliittoon mennessäni miehen nimen mutta eron jälkeen omani takaisin. Miksi ihmeessä haluaisin entisen sukunimeni, jota en ole yli 20 vuoteen käyttänyt, hautakiveen?
Se on valintakysymys ja ehkä kannattaa esittää toivomus, miten itse haluaa! Mitä enemmän kirjaimia sitä kalliimpi kivi, muuten!
Vierailija kirjoitti:
Mansikki-Vilja (Jaana Anniina Petrikki Gunvorhilde) Laitila-Mattila-Järvinen-Virtanen ex. Korhonen ex. Lahtinen ex. Von Wienerschnitzel os. Rämemajava
Rämemajavan tyttö ihan ensi töikseen näemmä nai ylöspäin. Sen jälkeen kelpasi iso rivi ihan tavallisiakin. Hyvin on maaseututaustainen pipertäjien flikka kelvannut monelle eri ukolle.
Nykyään on käytäntönä laittaa vain viimeisenä käytössä ollut, ei edes o.s.-kohtaa tavallisimmin.
Kätevimmin nämä hoituu hautaustestamentilla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, siis varmasti kiven teettäjät eli omaisethan saavat päättää. Mietin vain että onko tällaiselle mitään vakiintuneita tapoja? Onhan aikoinaankin ollut uudelleen naineita leskiä. Ja tuli mieleen siis kun olin hautausmaakävelyllä, sukulainen on onneksi ihan voimissaan :D
ApMiksi kukaan säilyttäisi kivessä jonkun väliaikaisen nimen? Esim. itse otin aikoinaan avioliittoon mennessäni miehen nimen mutta eron jälkeen omani takaisin. Miksi ihmeessä haluaisin entisen sukunimeni, jota en ole yli 20 vuoteen käyttänyt, hautakiveen?
Ei sitä sinulta kukaan kysy. Lapsesi päättävät ja jos ovat entisen miehesi nimellä, voivat hyvinkin haluta sen hautakiveesi, jotta jälkipolvet muistavat että olit äitinsä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on käytäntönä laittaa vain viimeisenä käytössä ollut, ei edes o.s.-kohtaa tavallisimmin.
Kätevimmin nämä hoituu hautaustestamentilla...
Tuli siis tämä tieto vastaan kun isoäiti kuoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, siis varmasti kiven teettäjät eli omaisethan saavat päättää. Mietin vain että onko tällaiselle mitään vakiintuneita tapoja? Onhan aikoinaankin ollut uudelleen naineita leskiä. Ja tuli mieleen siis kun olin hautausmaakävelyllä, sukulainen on onneksi ihan voimissaan :D
ApMiksi kukaan säilyttäisi kivessä jonkun väliaikaisen nimen? Esim. itse otin aikoinaan avioliittoon mennessäni miehen nimen mutta eron jälkeen omani takaisin. Miksi ihmeessä haluaisin entisen sukunimeni, jota en ole yli 20 vuoteen käyttänyt, hautakiveen?
Ei sitä sinulta kukaan kysy. Lapsesi päättävät ja jos ovat entisen miehesi nimellä, voivat hyvinkin haluta sen hautakiveesi, jotta jälkipolvet muistavat että olit äitinsä.
Jos ei jälkipolvet minua muuten muista kuin kiveen hakatuista nimistä, niin saa kyllä sitten unohtuakin. Tuskin kovin tärkeä niille olin jos ei muuten tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, siis varmasti kiven teettäjät eli omaisethan saavat päättää. Mietin vain että onko tällaiselle mitään vakiintuneita tapoja? Onhan aikoinaankin ollut uudelleen naineita leskiä. Ja tuli mieleen siis kun olin hautausmaakävelyllä, sukulainen on onneksi ihan voimissaan :D
ApMiksi kukaan säilyttäisi kivessä jonkun väliaikaisen nimen? Esim. itse otin aikoinaan avioliittoon mennessäni miehen nimen mutta eron jälkeen omani takaisin. Miksi ihmeessä haluaisin entisen sukunimeni, jota en ole yli 20 vuoteen käyttänyt, hautakiveen?
Ei sitä sinulta kukaan kysy. Lapsesi päättävät ja jos ovat entisen miehesi nimellä, voivat hyvinkin haluta sen hautakiveesi, jotta jälkipolvet muistavat että olit äitinsä.
Heh, lapseni eivät varmasti tarvitse ex-nimeäni hautakiveen, jotta jälkipolvet muistaisivat, että olin heidän äitinsä. Mutta sinänsä olisi varmasti hyvä joskus kirjoittaa valmiiksi omat toiveensa hautajaisten suhteen. Tarkoitukseni on testamentata ruumiini lääketieteelle, mutta enpä ole saanut aikaiseksi selvittää, kuinka se tehdään. Muistotilaisuuden yms. suhteen on joitakin ajatuksia, joita ehkä voisin laittaa ihan paperille.
Vierailija kirjoitti:
Vai vain kuolinhetkellä ollut ja omaa sukua -nimi? Tuli vain mieleen, kun tajusin että eräällä sukulaisellani on ollut yhteensä neljä eri sukunimeä. Tyttönimi, ensimmäisen aviomiehen nimi, toisen aviomiehen nimi sekä nyt uusi itse keksitty nimi. Samalla vaihtui etunimet. Jos kaikki menneet nimet tulisi takoa hautakiveen sitten aikanaan, niin tarvittaisiin iso paasi. :)
Hautakivi ei ole pakollinen. Tuhkat voi myös ripotella nimettömään muistolehtoon niin säästyy vaivalta ja kustannuksilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, siis varmasti kiven teettäjät eli omaisethan saavat päättää. Mietin vain että onko tällaiselle mitään vakiintuneita tapoja? Onhan aikoinaankin ollut uudelleen naineita leskiä. Ja tuli mieleen siis kun olin hautausmaakävelyllä, sukulainen on onneksi ihan voimissaan :D
ApMiksi kukaan säilyttäisi kivessä jonkun väliaikaisen nimen? Esim. itse otin aikoinaan avioliittoon mennessäni miehen nimen mutta eron jälkeen omani takaisin. Miksi ihmeessä haluaisin entisen sukunimeni, jota en ole yli 20 vuoteen käyttänyt, hautakiveen?
Jos piti tuota aikaa merkittävänä? Lapset sillä nimellä, teki merkittävää uraa tuolla nimellä, jäi leskeksi eikä pidä tuota nimeä minään tahrana menneisyydessä? Omaa sukua -nimetki laitetaan siksi, että joku varmasti tunsi vainajan paremmin sinä aikana ja sillä nimellä.
Tulee sitä mitä läheiset valitsee siihen laitettavan tai kuka sen asian hoitaakaan.
Hahhaa vanhuuden höperö Liisa Mäkinen -mummeli voisi vaihtaa viimeisinä elinvuosinaan nimensä Carmen Gyllehööffiksi. Jäisi hupaisa hautakivi ja kaikki kummastelisivat että mihinkä se Liisa oikein haudattiin. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, siis varmasti kiven teettäjät eli omaisethan saavat päättää. Mietin vain että onko tällaiselle mitään vakiintuneita tapoja? Onhan aikoinaankin ollut uudelleen naineita leskiä. Ja tuli mieleen siis kun olin hautausmaakävelyllä, sukulainen on onneksi ihan voimissaan :D
ApMiksi kukaan säilyttäisi kivessä jonkun väliaikaisen nimen? Esim. itse otin aikoinaan avioliittoon mennessäni miehen nimen mutta eron jälkeen omani takaisin. Miksi ihmeessä haluaisin entisen sukunimeni, jota en ole yli 20 vuoteen käyttänyt, hautakiveen?
Jos piti tuota aikaa merkittävänä? Lapset sillä nimellä, teki merkittävää uraa tuolla nimellä, jäi leskeksi eikä pidä tuota nimeä minään tahrana menneisyydessä? Omaa sukua -nimetki laitetaan siksi, että joku varmasti tunsi vainajan paremmin sinä aikana ja sillä nimellä.
No voi jeesus kun on taas maalaisjärjen käyttö vaikeaa. Tottakai tuolloin ihminen ja hänen sukulaisensa varmaan haluavat sen nimen myös hautakiveen! Mutta kuinka monella oikeasti on enemmän kuin yksi tai kaksi sellaista sukunimeä, joilla he ovat tehneet merkittävää uraa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, siis varmasti kiven teettäjät eli omaisethan saavat päättää. Mietin vain että onko tällaiselle mitään vakiintuneita tapoja? Onhan aikoinaankin ollut uudelleen naineita leskiä. Ja tuli mieleen siis kun olin hautausmaakävelyllä, sukulainen on onneksi ihan voimissaan :D
ApMiksi kukaan säilyttäisi kivessä jonkun väliaikaisen nimen? Esim. itse otin aikoinaan avioliittoon mennessäni miehen nimen mutta eron jälkeen omani takaisin. Miksi ihmeessä haluaisin entisen sukunimeni, jota en ole yli 20 vuoteen käyttänyt, hautakiveen?
Jos piti tuota aikaa merkittävänä? Lapset sillä nimellä, teki merkittävää uraa tuolla nimellä, jäi leskeksi eikä pidä tuota nimeä minään tahrana menneisyydessä? Omaa sukua -nimetki laitetaan siksi, että joku varmasti tunsi vainajan paremmin sinä aikana ja sillä nimellä.
No voi jeesus kun on taas maalaisjärjen käyttö vaikeaa. Tottakai tuolloin ihminen ja hänen sukulaisensa varmaan haluavat sen nimen myös hautakiveen! Mutta kuinka monella oikeasti on enemmän kuin yksi tai kaksi sellaista sukunimeä, joilla he ovat tehneet merkittävää uraa?
Monellakin naisella, joka on ollut useamman kerran naimisissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, siis varmasti kiven teettäjät eli omaisethan saavat päättää. Mietin vain että onko tällaiselle mitään vakiintuneita tapoja? Onhan aikoinaankin ollut uudelleen naineita leskiä. Ja tuli mieleen siis kun olin hautausmaakävelyllä, sukulainen on onneksi ihan voimissaan :D
ApMiksi kukaan säilyttäisi kivessä jonkun väliaikaisen nimen? Esim. itse otin aikoinaan avioliittoon mennessäni miehen nimen mutta eron jälkeen omani takaisin. Miksi ihmeessä haluaisin entisen sukunimeni, jota en ole yli 20 vuoteen käyttänyt, hautakiveen?
Jos piti tuota aikaa merkittävänä? Lapset sillä nimellä, teki merkittävää uraa tuolla nimellä, jäi leskeksi eikä pidä tuota nimeä minään tahrana menneisyydessä? Omaa sukua -nimetki laitetaan siksi, että joku varmasti tunsi vainajan paremmin sinä aikana ja sillä nimellä.
No voi jeesus kun on taas maalaisjärjen käyttö vaikeaa. Tottakai tuolloin ihminen ja hänen sukulaisensa varmaan haluavat sen nimen myös hautakiveen! Mutta kuinka monella oikeasti on enemmän kuin yksi tai kaksi sellaista sukunimeä, joilla he ovat tehneet merkittävää uraa?
Monellakin naisella, joka on ollut useamman kerran naimisissa?
Mainitse muutama. Nyt on siis kyse niin merkittävästä urasta, että nimen pitää olla hautakivessä. Itse en tunne yhtään. Yleensä uraa tekevät naiset eivät edes vaihda sukunimeään mennessään avioliittoon, ei ainakaan useita kertoja.
Mutta saahan sitä ongelman vieraiden ihmisten sukunimistä hautakivissäkin, jos haluaa :-DDD
uhh, ennen ei tainnut olla tuollaisia ongelmia :D
Sanoisin että nykyinen nimi ja jos halutaan niin alkuperäinen mutta ei välivaiheita. Alkuperäinen ei taida olla sekään välttämätön.