Lue keskustelun säännöt.
hirveän paha olo ja pelkään
11.10.2016 |
Pelkään että tulee päivä etten selviä henkisesti enää.
Putoan tyhjyyteen ja yksinäisyyteen sekä masennukseen sekä kovaan ahdistukseen.
Nyt en saanut nukuttua juurikaan.
Maailma on romahtamassa ja ketään ei ole lähellä joka pitelis kiinni.
Kommentit (14)
Hae apua. Varaa lääkäriaika tai mene akuuttipäivystykseen tänään ja kerro samat asiat siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haluais heti lääkkeitä. Tunteet sattuvat ja ne ovat syvällä.
Vierailija kirjoitti:
En haluais heti lääkkeitä. Tunteet sattuvat ja ne ovat syvällä.
No mikä siinä sitten, jos et halua.
Vierailija kirjoitti:
Hae apua. Varaa lääkäriaika tai mene akuuttipäivystykseen tänään ja kerro samat asiat siellä.
Vielä ei oo se ihan pahin päivä. Yöllä ajattelin jopa ottaa pappiin yhteyttä.
Ehkä soitan jollekulle.
Anteeksi että hymyilyttää. En siis huvitu ilkeästi, vaan ihmisenä joka on nuo tunteet ja vaiheet käynyt läpi. Sain mielikuvan, että joku Korkeasaaren eläin voisi kirjoittaa tuollaisen, jos osaisi.
Mietin, että masennuksessa iso osa ahdistuksesta tulee siitä, että ihminen yrittää sietää ja jaksaa asioita, joita ei pitäisi edes yrittää sietää. Jos on yksin, se asia pitää muuttaa. Eihän useimpien ihmisten ole hyvä yksin. Olemme sosiaalisia eläimiä, tarkoitettu samaan häkkiin. Mutta suomalainen uskoo vakaasti, että hänessä on jotain vikaa, jos ei yksinäishäkki riitä. Kääntää sen todisteeksi viallisuudestaan.
Suutu ennemmin. Ja sitten voit sen energian voimin säännöstellä niitä vellovia tunteita ja maistella niitä vähä kerrallaan. Onkos muu elämänsisältö suunnilleen kunnossa? Tekemistä, vapautta, sopivaa ravintoa, liikuntaa, jotain odotettavaa elämässä? Ei liikaa asioita, jotka vaativat ratkaisua mutta eivät ole ratkaistavissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi että hymyilyttää. En siis huvitu ilkeästi, vaan ihmisenä joka on nuo tunteet ja vaiheet käynyt läpi. Sain mielikuvan, että joku Korkeasaaren eläin voisi kirjoittaa tuollaisen, jos osaisi.
Mietin, että masennuksessa iso osa ahdistuksesta tulee siitä, että ihminen yrittää sietää ja jaksaa asioita, joita ei pitäisi edes yrittää sietää. Jos on yksin, se asia pitää muuttaa. Eihän useimpien ihmisten ole hyvä yksin. Olemme sosiaalisia eläimiä, tarkoitettu samaan häkkiin. Mutta suomalainen uskoo vakaasti, että hänessä on jotain vikaa, jos ei yksinäishäkki riitä. Kääntää sen todisteeksi viallisuudestaan.
Suutu ennemmin. Ja sitten voit sen energian voimin säännöstellä niitä vellovia tunteita ja maistella niitä vähä kerrallaan. Onkos muu elämänsisältö suunnilleen kunnossa? Tekemistä, vapautta, sopivaa ravintoa, liikuntaa, jotain odotettavaa elämässä? Ei liikaa asioita, jotka vaativat ratkaisua mutta eivät ole ratkaistavissa?
Lue läksysi paremmin ennen kuin tulet neuvomaan. Vain Korkeasaaren eläimet ovat noin tietämättömiä.
Masennus koi olla myös täysin sisäsyntyistä, ympäristöstä riippumatonta.
Ei tässä ole kyse siitä pitäiskö suuttua, ei todellakaan.
On pinnan alla kytenyt asioita ja sitten kun ne tulevat esiin, tulee se paha olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juttele jonkun kanssa. Puhumalla asioihin saa uusia näkökulmia.Usei itsekseen vatvomalla asiat saattavat paisua ja karata hallinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Juttele jonkun kanssa. Puhumalla asioihin saa uusia näkökulmia.Usei itsekseen vatvomalla asiat saattavat paisua ja karata hallinnasta.
Joo. Mää yritän jutella jonkun kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole kyse siitä pitäiskö suuttua, ei todellakaan.
On pinnan alla kytenyt asioita ja sitten kun ne tulevat esiin, tulee se paha olo.
No totta kai on kytenyt. Ja masentuja taatusti on nimenomaan se, jonka täytyy alleviivata, ettei tässä mitään suuttumista ole. Joten hän kääntää kiukkunsa sisäänpäin ja lamaantuu. Ja syyttää itseään siitäkin.
Sisäsyntyisen masennuksen voitte tunkea takaisin sen työpöydälle, joka sen meni keksimään. Joo, suolistobakteerit ja genetiikka ja valon määrä ja tiesmitä, mutta jos ihminen kokee olevansa yksin, niin yleensä se johtuu sitten kuitenkin siitä, ettei sillä oikein ole ketään jonka kanssa uskaltaa lähteä käymään läpi niitä vellomuksia. Tai elämässä on liikaa painolastia tai liian paljon tarkoituksettomuutta. Joten alkaa pelottaa, ettei jaksa niissä velloa. No, sehän on vain järkevä pelko, mutta kun se masennus saa sen tuntumaan kuolemaa pahemmalta asialta. Ajoittainhan se tuntuukin siltä. Mutta kummasti jos elämästä saa takkuavat ihmissuhteet kohdalleen ja muun sisällön kuntoon, alkaa olo koheta. Sitten tajuaa pitäneensä omina vikoinaan asioita, jotka olivat vain huonoja olosuhteita. Ne alkuperäiset pinnanalaiset kytöpalot olisi voinut käsitellä pienempinä palasina, jos ei olisi hävettänyt niin kauheasti olla olemassa.
Sitä paitsi, sisäsyntyisestä masennuksesta vielä sekin. Ihmiselle voi olla hyväksi se, että masennusmekanismi toimii ja pakottaa kohtaamaan asioita, jotka on syytä kohdata. Ilman sitä pakottavaa voimattomuutta ne sivuuttaisi aina vain. Se on kuin synnyttäminen, pakko se on tehdä kun ei se siellä sisälläkään mahdu enää vaavi elelemään. Kamalalta tuntuu, mutta ihan hyvästä syystä. Meille vain uskotellaan, että masentunut on kelvotonta kamaa. Ja taas ihmiset ei mitään niin pelkää kuin masennusta, koska sitten meistä tulee sosiaalisia hylkiöitä. Ja jotkut niistä ovat vielä säälittävämpiä, koska heillä se on ihan vaan sisäsyntyistä. Hmph. VMP.
Ihan tiedoksi, tulen masentumisalttiista suvusta, olen potenut masennusta vaihtelevasti yli 20 vuotta. En pode enää, koska olen saanut omanarvontunteesta kiinni ja ehtinyt lopultakin käsittelemään ne vellomukset. Olen saanut elämänkin siedettävämmille urille, jotta se ei masenna minua joka päivä uudelleen koska siitä on tullut kaaosteoriaa. En olisi ikinä noussut ilman ystävien apua ja kykyä suuttua kun oli sen aika. Nyt minua ei masenna sellaisetkaan asiat, jotka lannistaisivat vähän kenet tahansa, koska olen oppinut luovimaan. Älkää tulko lässyttämään.
Pahennatte vain toisen pelkoa muka-lämpöinenne, ettekä kuitenkaan edes yritä oikeasti auttaa. Säälinne auttaa vain itseänne ja vakuuttaa uhrille, että kyllä hänessä onkin vikaa. Että pistä vaan pää sinne ämpäriin niin minä kaadan vettä perään.
Ei tässä ole vain masennusta. On muutakin.
Syvät traumat jotka tuovat sen psyykkisen kivun. Yksi asia kun voi laukaista kaiken esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole vain masennusta. On muutakin.
Syvät traumat jotka tuovat sen psyykkisen kivun. Yksi asia kun voi laukaista kaiken esiin.
Ei se ole uutinen meille, jotka olemme sen kokeneet itse. Totta kai on muutakin. Ethän sinä syyttä suotta koe, mitä koet. Mutta kun masennusta pidetään sairautena, niin puolet porukkaa hoputtaa sinua kotiin potemaan ja toinen puoli porukkaa repii sinua ovesta ulos, ettäs paranet. Aina tietävät sinua paremmin, mitä olet vailla. Sääli ja katteeton hoivaavuus kun sekoittaa pään.
Tiedä kuitenkin, että tosiasiassa et ole yksin. On muita, jotka tietävät mistä puhut, koska ovat käyneet saman läpi. Osa meistä voi jopa tukea sinua, jos sitä kaipaat. Lakkaa pitämästä tilannettasi onnettomuutena ja katastrofina. Ei se synnytyskään ole onnettomuus, vaan uuden alku. Nyt sattuu, kohta sattuu ajoittain vielä enemmän, tulevaisuudessa sitten vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä ole kyse siitä pitäiskö suuttua, ei todellakaan.
On pinnan alla kytenyt asioita ja sitten kun ne tulevat esiin, tulee se paha olo.No totta kai on kytenyt. Ja masentuja taatusti on nimenomaan se, jonka täytyy alleviivata, ettei tässä mitään suuttumista ole. Joten hän kääntää kiukkunsa sisäänpäin ja lamaantuu. Ja syyttää itseään siitäkin.
Sisäsyntyisen masennuksen voitte tunkea takaisin sen työpöydälle, joka sen meni keksimään. Joo, suolistobakteerit ja genetiikka ja valon määrä ja tiesmitä, mutta jos ihminen kokee olevansa yksin, niin yleensä se johtuu sitten kuitenkin siitä, ettei sillä oikein ole ketään jonka kanssa uskaltaa lähteä käymään läpi niitä vellomuksia. Tai elämässä on liikaa painolastia tai liian paljon tarkoituksettomuutta. Joten alkaa pelottaa, ettei jaksa niissä velloa. No, sehän on vain järkevä pelko, mutta kun se masennus saa sen tuntumaan kuolemaa pahemmalta asialta. Ajoittainhan se tuntuukin siltä. Mutta kummasti jos elämästä saa takkuavat ihmissuhteet kohdalleen ja muun sisällön kuntoon, alkaa olo koheta. Sitten tajuaa pitäneensä omina vikoinaan asioita, jotka olivat vain huonoja olosuhteita. Ne alkuperäiset pinnanalaiset kytöpalot olisi voinut käsitellä pienempinä palasina, jos ei olisi hävettänyt niin kauheasti olla olemassa.
Sitä paitsi, sisäsyntyisestä masennuksesta vielä sekin. Ihmiselle voi olla hyväksi se, että masennusmekanismi toimii ja pakottaa kohtaamaan asioita, jotka on syytä kohdata. Ilman sitä pakottavaa voimattomuutta ne sivuuttaisi aina vain. Se on kuin synnyttäminen, pakko se on tehdä kun ei se siellä sisälläkään mahdu enää vaavi elelemään. Kamalalta tuntuu, mutta ihan hyvästä syystä. Meille vain uskotellaan, että masentunut on kelvotonta kamaa. Ja taas ihmiset ei mitään niin pelkää kuin masennusta, koska sitten meistä tulee sosiaalisia hylkiöitä. Ja jotkut niistä ovat vielä säälittävämpiä, koska heillä se on ihan vaan sisäsyntyistä. Hmph. VMP.
Ihan tiedoksi, tulen masentumisalttiista suvusta, olen potenut masennusta vaihtelevasti yli 20 vuotta. En pode enää, koska olen saanut omanarvontunteesta kiinni ja ehtinyt lopultakin käsittelemään ne vellomukset. Olen saanut elämänkin siedettävämmille urille, jotta se ei masenna minua joka päivä uudelleen koska siitä on tullut kaaosteoriaa. En olisi ikinä noussut ilman ystävien apua ja kykyä suuttua kun oli sen aika. Nyt minua ei masenna sellaisetkaan asiat, jotka lannistaisivat vähän kenet tahansa, koska olen oppinut luovimaan. Älkää tulko lässyttämään.
Pahennatte vain toisen pelkoa muka-lämpöinenne, ettekä kuitenkaan edes yritä oikeasti auttaa. Säälinne auttaa vain itseänne ja vakuuttaa uhrille, että kyllä hänessä onkin vikaa. Että pistä vaan pää sinne ämpäriin niin minä kaadan vettä perään.
Sinä taas itsekkyydeltäsi et pysty näkemään kuin oman totuutesi.
Sisäsyntyinen masennus on faktaa ei pelottelua.Lääkityksellä tilanne saadaan korjattua. Mitäön pelättävää ei ole
Voimia sulle.Et varmaan putoa tyhjyyteen.Masennukseen ja ahdistukseen on saatavilla hyviä lääkkeitä