Suomalaisyritykset voivat menettää miljardien vastakaupat aseostoissa – Suomi panee EU:lle hanttiin ja vetoaa turvallisuuteen

SUOMALAISET yritykset eivät ole saamassa perinteisiä miljardiluokan vastakauppoja edessä olevista jättimäisistä aseostoista ulkomailta. Syynä on EU:n puolustus- ja turvallisuushankintoja koskeva direktiivi, joka tuli voimaan vuonna 2011. Direktiivi velvoittaa EU-maat kilpailuttamaan avoimesti puolustushankintansa.

EU:n komissio on ollut vastakauppojen suhteen erittäin tiukka. Komission ohjeet painottavat, että direktiivin mukaisissa ostoissa ei saa olla mukana vastakauppaehtoja.

Vastakaupalla tarkoitetaan sitä, että aseiden myyjä sitoutuu hankkimaan ostajamaan tuottajilta vastaavalla summalla tavaroita tai palveluja.

SUOMI aikoo kuitenkin vaatia poikkeusta komission ohjeisiin. Perusteena käytetään elintärkeitä kansallisia turvallisuusetuja ja huoltovarmuutta.

Kun EU:n puolustus- ja turvallisuushankintoja koskeva direktiivi tuli voimaan, Suomessa oli vastakauppavelvoitteita voimassa peräti kolmisenkymmentä. Niiden yhteisarvo oli yli kaksi miljardia euroa.

Esimerkiksi Suomen ostaessa Hornet-hävittäjät vuonna 1992 myyjä velvoitettiin järjestämään vastakauppoja Suomesta 3,4 miljardin dollarin arvosta.

Puolustusvoimat ei ole direktiivin voimaantulon jälkeen tehnyt yhtään hankintaa, jossa olisi edellytetty vastakauppoja. Puolustusteollisuus kutsuu vastakauppoja yleensä teolliseksi yhteistyöksi.

Merivoimien elokuussa päivätty havainnekuva Laivue 2020 -taistelualuksesta. Ulkonäkö kuitenkin vielä muuttuu suunnittelun edetessä. Suomi tilaamassa neljä uutta sotalaivaa 1,2 miljardilla eurolla – Tutkimusapua taistelualuksiin saatu USA:sta 4.10.2016
Suomi suunnittelee kuitenkin vetoavansa nyt EU:n perustamissopimukseen. Se mahdollistaa puolustushankintoja koskevasta direktiivistä poikkeamiseen, jos asehankinnat ovat maan turvallisuusetujen kannalta tärkeitä.

Suomi aikoo ensimmäisen kerran poiketa direktiivistä ja asettaa teollisen yhteistyön suunnitteilla olevan kahden ison asekaupan ehdoksi. Jos EU:n komissio ei tätä hyväksy, Suomi voi viedä asian ratkaistavaksi EU:n tuomioistuimeen.

”Nykyiset säännöt eivät enää tunne siviilipuolen teollista yhteistyötä tai vastaostoja. Se ei enää ole mahdollista, että mukana olisi jotain paperikoneita tai sinkkiämpäreitä”, muistuttaa hallitusneuvos Jari Takanen puolustusministeriöstä.

”Kaikki lähtee nyt huoltovarmuudellisista vaatimuksista. Strategisten hankkeiden, kuten Hornetin seuraajan ja Laivue 2020:n, osalta on lähdetty siitä, että niihin laitetaan teollisen yhteistyön vaatimus jonkin sisältöisenä mukaan.”

SUOMEN hallitus on jo valmistautunut siihen, että EU:n komissio suhtautuu suomalaisten ehtoihin kriittisesti.

Valtioneuvosto hyväksyi huhtikuussa periaatepäätöksen Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisesta. Siihen on tiivistetty perustelut, miksi jokin hanke on huoltovarmuuden kannalta kansallisesti tärkeä ja miksi puolustushankintadirektiivistä halutaan poiketa.

”Kun komissio tulee koputtelemaan ovelle ja sanoo, että olemme menetelleet huonosti ja vääristäneet kilpailua, niin voimme iskeä paperin kouraan ja sanoa, että lukekaapa tämä ensin”, Takanen sanoo.

Takanen huomauttaa, että vaikka teollinen yhteistyö on kielletty, niin todellisuudessa sitä yhä käytetään Euroopassa. Esimerkkinä hän mainitsee Tanskan tuoreen hävittäjäkaupan, jossa oli mukana teollisen yhteistyön vaatimuksia.

”Meillä on vahvat perusteet sille, että näissä kahdessa strategisessa hankkeessa me menemme kansallisen turvallisuutemme ydinalueelle ja voimme tehdä siinä omia päätöksiä.”