Lapsiasivaltuutettu vetoaa - kaikki synttäreille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen opettanut omalle lapselleni jo pienestä pitäen, että aina ei pääse kaikkialle mihin haluaa ja aina ei saa kutsua kaikkien kavereiden ja tuttujen synttäreille. Hän on tämän hyväksynyt, eikä ole koskaan itkenyt tms. jos ei ole jonkun synttäreille päässyt. Joskus kerran otti asian puheeksi, mutta sitten perustelin, miksi häntä ei ehkä ole kutsuttu (saanut kutsua rajallisen määrän, ei ole tilaa jne.) ja asia oli sillä käsitelty.

En todellakaan oleta, että oma lapseni aina kutsuttaisiin kaikkialle tai että hän saisi kutsun niiltä, joita on itse kutsunut.

Emme itsekään voi kutsua kaikki kotiimme. Tällä hetkellä luokassa on 18 tyttöä, lisäksi muut kaverit ja harrastuskaverit päälle. Ei kertakaikkiaan tila riittäisi kaikille ja tosiaan järjestän vain yhdet synttärit (en joka porukalle erikseen). Pakko on karsia ja kutsua saa max 10 henkilöä.

Puhut ehkä hieman eri asiasta. Ei kaikki tarvitse kutsua (kukaan ei ole niin väittänytkään), eikä aina tule itsekään kutsutuksi. Mutta on eri asia jäätkö kutsumatta kun 17/18 on kutsuttu vai kun 9/18 on kutsuttu. Ja on eri asia tehdäänkö kutsujen/kutsumattomuuden ympärille show vai ei. Valtuutettu nosti esille päikyissä/kouluissa tapahtuvan kiristämisen ja kaupankäynnin kutsuilla (tee noin täin näin niin kutsutaan, noin niin ei kutsuta). Kyse lienee siitä, että vaa yhtä ei jätetä kutsumatta (ellei oikeasti joku väkivalta tms syy) ja että aina kutsujen jakaminen ei kuulu päikkyihin/kouluun.

Milloin muuten on tullut tämä käytäntö, että synttärikutsut jaetaan päiväkodissa tai koulussa? Ja tuohon ongelmaan olisi yksi ihan tepsivä keino: päiväkodit ja koulut kieltävät synttärikutsujen jakamisen tiloissaan. 

Mun lapset kävivät päiväkodissa 1998-2002 ja jo silloin oli kielletty jakaa kutsuja päiväkodissa. Hyvin toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen opettanut omalle lapselleni jo pienestä pitäen, että aina ei pääse kaikkialle mihin haluaa ja aina ei saa kutsua kaikkien kavereiden ja tuttujen synttäreille. Hän on tämän hyväksynyt, eikä ole koskaan itkenyt tms. jos ei ole jonkun synttäreille päässyt. Joskus kerran otti asian puheeksi, mutta sitten perustelin, miksi häntä ei ehkä ole kutsuttu (saanut kutsua rajallisen määrän, ei ole tilaa jne.) ja asia oli sillä käsitelty.

En todellakaan oleta, että oma lapseni aina kutsuttaisiin kaikkialle tai että hän saisi kutsun niiltä, joita on itse kutsunut.

Emme itsekään voi kutsua kaikki kotiimme. Tällä hetkellä luokassa on 18 tyttöä, lisäksi muut kaverit ja harrastuskaverit päälle. Ei kertakaikkiaan tila riittäisi kaikille ja tosiaan järjestän vain yhdet synttärit (en joka porukalle erikseen). Pakko on karsia ja kutsua saa max 10 henkilöä.

Puhut ehkä hieman eri asiasta. Ei kaikki tarvitse kutsua (kukaan ei ole niin väittänytkään), eikä aina tule itsekään kutsutuksi. Mutta on eri asia jäätkö kutsumatta kun 17/18 on kutsuttu vai kun 9/18 on kutsuttu. Ja on eri asia tehdäänkö kutsujen/kutsumattomuuden ympärille show vai ei. Valtuutettu nosti esille päikyissä/kouluissa tapahtuvan kiristämisen ja kaupankäynnin kutsuilla (tee noin täin näin niin kutsutaan, noin niin ei kutsuta). Kyse lienee siitä, että vaa yhtä ei jätetä kutsumatta (ellei oikeasti joku väkivalta tms syy) ja että aina kutsujen jakaminen ei kuulu päikkyihin/kouluun.

Milloin muuten on tullut tämä käytäntö, että synttärikutsut jaetaan päiväkodissa tai koulussa? Ja tuohon ongelmaan olisi yksi ihan tepsivä keino: päiväkodit ja koulut kieltävät synttärikutsujen jakamisen tiloissaan. 

Mun lapset kävivät päiväkodissa 1998-2002 ja jo silloin oli kielletty jakaa kutsuja päiväkodissa. Hyvin toimi.

Mun lapseni paria vuotta aikaisemmin ja silloinkaan ei kutsuja jaettu päiväkodissa. Ja tosiaan hyvin toimi. Tämä taitaa olla asia, joka vanhempien kannattaisi ottaa päiväkotien ja koulujen vanhempainilloissa puheeksi. Tai oikeastaan päiväkotien ja koulujen henkilökunta voisi tehdä päätöksen ihan itsekin. 

Aivan älytöntä olettaa, että koulu ja luokka olisi lapsen koko elämä ja kaveripiiri! Moni todellakin harrastaa, on sukulaisia, muuta perhettä ja se VAPAA-AIKA. Sitten vielä joku virkainto menee antamaan typerän lausunnon, miten kaikkien kanssa pitää leikkiä. Ei minullakaan riitä tarpeeksi aikaa edes oikeasti hyville ystäville aina. Sama heillä.

Joissakin kouluissa on ollut kiellettyä tuo, mutta opettaja näkee kyllä, kun kutsut vaivihkaa sujahtavat toiselle ennen välituntia. En ole katsonut aiheelliseksi puuttua asiaa, kun pysyy muun arjen ulkopuolella luokassa. Karkit tarjotaan tasapuolisesti kaikille ja ruokailun jälkeen, jos haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sattuu aivoihin lukea noita kommentteja. "meillä ei ainakaan ole varaa ja kiinnostusta ruokkia koko koululuokkaa ja me ei ainakaan olla koskaan kutsuttu kaikkia ja kyllä silloin 50 luvullakin mentiin suksilla kouluun ja matka mennen tullen pelkkää ylämäkeä... "

Missä hitossa on ihmisten lukutaito? Oikeasti pelottaa että toiset vanhemmat on noin tyhmiä, yksinkertaisia ja ennenkaikkea kylmäsydämisiä. Ei tarvitse ihmetellä missä niitä kiusaajia ja toisten syrjijöitä kasvatetaan. Näiden kommentoijien perheissä. Paha olo oikein huokuu näistä ihmisistä. 

Ei tarvitse kutsua koko koululuokkaa saatikka koulua, mutta olisko ihan äärettömän vaikeaa pitää huolta, ettei käy niin että koululuokassa on aina se YKSI lapsi jota EI KOSKAAN kutsuta mihinkään? Olisko?

Ja voi herranjestas mikä ulina alkaisi, kun se yksi lapsi olisi jonkun näiden kommentoijien omista lapsista. !

Mistä minä vanhempana voisin tietää, kuka lapsiryhmän kolmestakymmenestäkolmesta lapsesta jää toistuvasti syntymäpäiväkutsujen ulkopuolelle?? 

Sun lapsesi kyllä tietää.

Mun lapset ei kyllä tiedä. Niillä on tasan tarkkaan omat parhaat kaverit luokillaan ja muista luokkalaisistaan tietävät hyvin vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä keskustelu menee nyt vähän ohi siitä, mitä tuo valtuutettu alunperin sanoi (osin lehtijutun vikaa - lehtijuttu ei selvästi kerro hänen viestiään oikein). Hänen pointtinsahan on, että jos kutsut JAETAAN päikyssä/eskarissa/koulussa niin sitten pitää olla joko kaikki pojat tai tytöt kutsuttuna. Jos ei ole niin sitten ei jaetakaan niitä siellä päiväkodissa/eskarissa/koulussa. Se on sinällään ihan järkevä ajatus, koska mitä ihmettä ne kutsut sinne päikkyyn/eskariin/kouluun kuuluukaan. Eipä aikuisetkaan jakele hääkutsujaan jne töissä. Ja tuo idea on muuten taidettu ottaa täältä palstalta - täällähän aiemmissa keskusteluissa valtaosa on ollut juuri tuota mieltä, että ei sotketa kutsujen jakoja päikkyyn/eskariin/kouluun jos ei kaikkia kutsuta (kaikki tai tytöt/pojat). Muunlaisten kutsujen kortit jaetaan sitten vapaalla. 

Meillä on ollut molempia kutsuja: Kaikki päikystä kutsuttu ja kutsut jaettu siellä. On myös ollut kutsuja, joihin kutsuttu muutama luokalta, muutama harrastuksista ja muutama naapuristosta - ja kutsut jaettu koulun ulkopuolella.

Äitinä olen aina opettanut niin että kaikkia ei tarvitse kutsua (on ok kutsua luokan 12 pojasta 6 tms), mutta sitten ei kouluun kutsuja viedäkään, eikä synttäreistä koulussa tehdä numeroa. Tähän pidän poikkeuksena sitä jos luokalla on yksi hyvin väkivaltainen lapsi (tms), jota ei voi sen takia kutsua, silloin on ok kutsua 11 12:sta, mutta tällöin myös jaetaan kutsut koulun ulkopuolella.

Mun lapsen kutsuja ei olisi pystynyt toimittamana jos niitä ei olisi saanut viedä päiväkotiin tai kouluun. Asumme syrjässä, täällä ei ole muita lapsia lähistössä. En tiedä muiden lasten osoitteita, en aina edes sukunimeä. Jokainen vanhempi/päiväkoti voi opettaa omalle lapselle käytöstapoja ja sen että lokeron kuoret avataan vasta kotona niin ei tule Heikki-Pekalle paha mieli.

Vai olisiko sinun kuitenkin pitänyt itse osata aikuisena kysyä niitä yhteystietoja..? Toki päikyn/koulun väki ei saa toisten yhteystietoja antaa, mutta olisit reippaana aikuisena nostanut asian esille vanhempainillassa ja pyytänyt muiden yhteystietoja tätä varten. Tai jos ei ole vielä ollut vanhempainiltaa, olisit pyytänyt päikyn/koulun väkeä keräämään tätä varten listaa, johon vanhemmat antavat yhteystietons ajos haluavat. Näiden listojen kerääminen on ihan arkipäivää valtaosassa kouluja/päikkyjä.

Ja ehkäpä Heikki-Pekat ovat osanneet olla kuorensa avaamatta päikyssä, mutta sinun oma Purjo-Petteri on hihkunut koko päivän kovaan ääneen, että kenen lokerosta kuori löytyy tai ei!!!

Ei tarvinnut miettiä, meillä kutsun sai toimittaa päiväkotiin tai kouluun. Purjo-Petterini ei hihkunut kutsuista, yleensä minä olin se joka kaiveli ne repun pohjalta kun lapsi ei itse muistanut. Mutta JOS ei olisi saanut toimittaa kouluun niin tilanne olisi toinen. Ehkä se ei ole täällä ollut kellekään ongelma sillä lapseni on jo kutosella ja mitään vanhempien nimilistoja ja yhteystietoja ei ole koskaan kerätty.

Yksinkertainen asia josta jotkut vanhemmat saavat hirveän metelin aikaiseksi lapsiasianvaltuutettua myöten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse haluaisin ottaa esille sellaisen näkökulman, että on olemassa lapsia, joiden synttäreille ei tule kukaan tai jotka eivät ole koskaan olleet kenenkään lapsen synttäreillä. Meidän lapsemme on nyt 4 vuotias, kotihoidossa, sillä olen työtön ja päiväkotiin ei ole varaa (mies töissä, ja menee juuri rajan yli että maksu olisi 290 e kk). Muutenkaan täällä Helsingissä ei saa lasta normaaliin ryhmään jos vanhempi kotona, jotwn 13 lapsen osapäiväryhmä olisi ainut vaihtoehto ja se touhu on niin sekavaa etten tiedä mite kaverisuhtet tms kehittyvät... siinä lapset siis pk:ssa 13 lapsen ryhmässä ja yksi hoitaja 3 tuntia päivässä. Käymme kerhoissa mutta lapsi ei ole saanut kavereita kun ne kerhot ovat vain pari krt vko ja muutaman tunnin kerrallaan, lapset vaihtuvat usein. 

Nyt lapsi on kuullut vain kirjoista millaista synttäreillä on, meillä ei ole sukulaisia joilla on lapsia eikä ystäväperheitä joten omilla synttäreillään on käynyt mummi ja kummi vanhempien lisäksi. Näin näyttää jatkuvan koulualaiseksi asti, itse vain omasta lapsuudesta muistan synttärikutsujen alkaneen jo päiväkodissa joten lapsen puolesta asia surettaa. 

Olkaa te iloisia, joilla lapsella on kavereita, joita kutsua, mielelläni minäkin "valittaisin" tälläistä ongelmaa että liikaa lapsia kutsuttavana, kun ei ole ainuttakaan.

Parin vuoden päästä lapsesi menee eskariin, jolloin hänellä on viimeistään mahdollisuus ystävystyä muiden samanikäisten kanssa ja vierailla syntymäpäivillä puolin ja toisin. 4-vuotiaat harvemmin ramppaavat kaverisynttäreillä muutenkaan. Se taas ei ole muiden vika, että teillä ei ole lähipiirissä muita lapsiperheitä, jotka voisi synttäreille kutsua.

Ei olekaan muiden vika, mutta kun tässäkin keskustelussa ihmetellään ettei se että jätetään ulkopuolelle päiväkodissa tai koulussa merkitse mitään kun on myös vapaa- aika ja muut suhteet. Kun kaikilla ei vaan ole, ja se että jätetään ulkopuolelle siinä ainossa paikassa missä on muitakin samanikäisiä voi olla musertavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat sen lystin maksavat. Kaikkia ei todellakaan kutsuta. On hyvä myös katsoa, kenen seurassa kaveeraa.

Osa esim. värillisen lapsen hankkinut tai adoptoinut valittaa, että lapsi jätetään pois synttärikutsuilta, koska vanhemmat eivät halua. Sehän on heidän päätös! Tervetuloa kylmään maailmaan.

Mene rasisti helvettiin täältä

Nuorena on vitsa väännettävä. Ankkalampelainen opettaa lapselleen ajoissa, miten päästään isojen poikien hyvä veli -kerhoon!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat sen lystin maksavat. Kaikkia ei todellakaan kutsuta. On hyvä myös katsoa, kenen seurassa kaveeraa.

Osa esim. värillisen lapsen hankkinut tai adoptoinut valittaa, että lapsi jätetään pois synttärikutsuilta, koska vanhemmat eivät halua. Sehän on heidän päätös! Tervetuloa kylmään maailmaan.

Mene rasisti helvettiin täältä

Älä oleta. Mieheni on tummaihoinen. Ei haluta lapsia Suomessa ainakaan, koska tiedämme ihmisten suhtautumisen.

Meillä on pieni asunto ja vähän rahaa. Lapsi itse on halunnut kutsua synttäreilleen max 3 kaveria koko luokalta, jos tämä on jollekin ongelma niin ei voi mitään. Kyllä köyhienkin lapsilla on oikeus juhlia synttäreitä vaikka ei olisikaan varaa kutsua 10-25 vierasta.

Tosissanneko vertaatte täällä lasta ja aikuista? Ei voi ku ihmetellä, suosittelen ottamaan käteen jonku perusoppaan kehityspsykologiasta. Sit lähdetään pohdiskelemaan tuleeko minun opettaa lapselle empatiaa ja ihmisten huomioonottamista vai onko kyseinen taito sisäsyntyinen.

Tulee pää kipeäksi ku lukee osan kommentteja.

Itse olin pienenä se joka usein jätettiin synttärien ulkopuolelle. Juu siellähän olisikin ollut kiva väkinäisesti juhlia kun tietää mitä mieltä muut minusta ovat. Ja vaikka kukaan ei sano "Olet ihan tyhmä mene pois!" niin kyllä sen huomaa sanattomasta viestinnästä.

Antaa lapsien päättää ketä kutsuvat ja ketä eivät. Joku jää aina syrjään, ei voi mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Tosissanneko vertaatte täällä lasta ja aikuista? Ei voi ku ihmetellä, suosittelen ottamaan käteen jonku perusoppaan kehityspsykologiasta. Sit lähdetään pohdiskelemaan tuleeko minun opettaa lapselle empatiaa ja ihmisten huomioonottamista vai onko kyseinen taito sisäsyntyinen.

Tulee pää kipeäksi ku lukee osan kommentteja.

Kyllä noitakin opetetaan, monen muun taidon ohella. Kuten että heikot sortuu elon tiellä ja se kyynärpäätaktiikka on todellista elämää. Niin ne pakolaisetkin itsensä tänne tappelevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse haluaisin ottaa esille sellaisen näkökulman, että on olemassa lapsia, joiden synttäreille ei tule kukaan tai jotka eivät ole koskaan olleet kenenkään lapsen synttäreillä. Meidän lapsemme on nyt 4 vuotias, kotihoidossa, sillä olen työtön ja päiväkotiin ei ole varaa (mies töissä, ja menee juuri rajan yli että maksu olisi 290 e kk). Muutenkaan täällä Helsingissä ei saa lasta normaaliin ryhmään jos vanhempi kotona, jotwn 13 lapsen osapäiväryhmä olisi ainut vaihtoehto ja se touhu on niin sekavaa etten tiedä mite kaverisuhtet tms kehittyvät... siinä lapset siis pk:ssa 13 lapsen ryhmässä ja yksi hoitaja 3 tuntia päivässä. Käymme kerhoissa mutta lapsi ei ole saanut kavereita kun ne kerhot ovat vain pari krt vko ja muutaman tunnin kerrallaan, lapset vaihtuvat usein. 

Nyt lapsi on kuullut vain kirjoista millaista synttäreillä on, meillä ei ole sukulaisia joilla on lapsia eikä ystäväperheitä joten omilla synttäreillään on käynyt mummi ja kummi vanhempien lisäksi. Näin näyttää jatkuvan koulualaiseksi asti, itse vain omasta lapsuudesta muistan synttärikutsujen alkaneen jo päiväkodissa joten lapsen puolesta asia surettaa. 

Olkaa te iloisia, joilla lapsella on kavereita, joita kutsua, mielelläni minäkin "valittaisin" tälläistä ongelmaa että liikaa lapsia kutsuttavana, kun ei ole ainuttakaan.

Eskari on pakollinen nykyään. Eiköhän sieltä kavereita löydy. olisin kuitenkn jo hiukan huolissani jos 4-vuotiaalla ei ole yhtään pysyvämpää kaverisuhdetta :( Siis sellaista, jonka nimen sentään tietäisi ja tunnistaisi. Jos ei ole missään pysyvämmässä hoitoryhmässä, vaan kotihoidossa, silloin lapsen sosiaalinen elämä ja sen oppiminen on teidän vanhempien vastuulla. Muuten on turha itkeä koulussa kun lapsi vetäytyy isossa porukassa syrjään ja jää yksin. pitäähän siihen vähän sentään tottua, muilla on monen vuoden "etumatka", kokemus kaverisuhteiden luomisesta ja yhteisestä leikistä!

Pelkkä vanhemman surkuttelu ei auta, pitää toimia. Jos ei ole yhtään perhetuttua tai sukulaisperhettä, sitten on vain entistä aktiivisemmin etsittävä muualta. JOKA päivä puistoon, mieluiten aina samoihin aikoihin. Silloin siellä käy todennäköisimmin samat ihmiset. Sinä aikuisena ryhdyt juttelemaan toisen aikuisen kanssa, vaikka teet tikusta asiaa (koska vanhemmat hoitavat tuon ikäisen kaverisuhteita vielä hyvin pitkälti) ja toteat lopuksi,että olipa mukavaa kun oli seuraa, nähdäänkö joskus toistekin täällä.

4-vuotias voi jo hyvin harrastaa. Perheuintia (aina samat perheet), aikuinen-lapsi-jumppaa (aina samat perheet), muskaria, pallokoulua, tanssia, mitä vaan. Siellä tutustutte toisiin vanhempiin harrastamisen ohessa tai reunalla istuessa.

MLL järjestää monilla pienilläkin paikkakunnilla ties mitä ohjemaa. Samaten seurakunnat. Ja varmasti netistäkin huhuilemalla löytää saman alueen lapsiperheitä. Harvalla tuskin on liikaa kavereita, etenkään kotihoidossa olevilla. Laita nyt vaikka viime hädässä kaupan/puiston/uimahallin ilmoitustaululle ilmoitus, että etsitään leikkiseuraa saman ikäisistä :) Tai paikalliseen fb-ryhmään (kirppis, puskaradio tms.) ilmoitus, että klo x puistossa x pikkulasten leikkitreffit.

Ei saa olla avuton! Jos yksi kerho ei tuota tulosta, laajentakaa muihin paikkoihin. Tai sitten älkää ainakaan harmitelko ja ihmetelkö jos ei seuraa ole.

Synttärit sun muut ovat lasten vapaa-aikaa. Eivätkö lapset siis saa itse päättää, kenen kanssa haluavat vapaa-ajallaan olla tekemisissä? Koulussa ja päiväkodissa tietysti on tultava toimeen kaikkien kanssa, mutta ei mielestäni voida vaatia, että lasten pitäisi kutsua omaan kotiinsakin ihmisiä, joiden kanssa ei syystä tai toisesta synkkaa.

Väitän, että läheskään joka luokalla ei ole lasta, jolla ei ole yhtään kaveria. Ja jos on, niin on mielestäni vanhemmillakin peiliin katsomisen paikka. Vanhemmalla on suuri vastuu lapsensa sosiaalistamisessa ja ensimmäisten kaverisuhteiden muodostamisessa. Sitä vastuuta ei voi sälyttää luokkakavereiden harteille. Mielestäni myös paljon merkittävämpää on se, että lapsella on kavereita ympäri vuoden, eikä pelkästään syntymäpäivien aikana. Pakottamalla en tiedä yhdenkään kaverisuhteen syntyneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat sen lystin maksavat. Kaikkia ei todellakaan kutsuta. On hyvä myös katsoa, kenen seurassa kaveeraa.

Osa esim. värillisen lapsen hankkinut tai adoptoinut valittaa, että lapsi jätetään pois synttärikutsuilta, koska vanhemmat eivät halua. Sehän on heidän päätös! Tervetuloa kylmään maailmaan.

Mene rasisti helvettiin täältä

Nytkö siis onkin oikeutettua sulkea joku ryhmästä ulkopuolelle?

Vierailija kirjoitti:

Tosissanneko vertaatte täällä lasta ja aikuista? Ei voi ku ihmetellä, suosittelen ottamaan käteen jonku perusoppaan kehityspsykologiasta. Sit lähdetään pohdiskelemaan tuleeko minun opettaa lapselle empatiaa ja ihmisten huomioonottamista vai onko kyseinen taito sisäsyntyinen.

Tulee pää kipeäksi ku lukee osan kommentteja.

Sitä toisen huomioon ottamista ja kaikkien mukaan ottamista leikkeihin joutuu lapsi sinnittelemään päiväkodista koko peruskoulun läpi. Aina on joukossa niitä, jotka käytöksellään ärsyttävät muita, niitä joita pitää väkisin vetää perässä, niitä joiden kanssa ei ole mitään yhteistä. Ja liki 15 vuotta on vain aikuisten toimesta siedettävä sitä, otettava pariksi kuka kulloinkin määrätään,  tehtävä ryhmätyö sen kanssa jonka kanssa opettaja määrää, pelattava ja leikittävä välkillä kaikkien kanssa jotka vain keksivät tulla pyytämään leikkiin pääsyä. Aina on mukisematta suostuttava ja hillittävä omat halut ja ärtymys, jottei leimata kiusaajaksi ja ettei yhdelle tule paha mieli. Kai päivänsankari sentään kerran vuodessa saa VAPAA-AJALLAAN olla rauhassa vain ystäviensä kanssa?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä päivänsankari kutsuu ketä haluaa, ei joku virkamies. Meilläkin kyllä sisälle saakka tulee vain valkoiset.

Täytyyhän roskaväen äitien jostain ylemmyydentunteensa saada, vaikka sitten kiusaamalla ja syrjimällä tummia LAPSIA. You rock sis', olet selvästi sivistyneempää rotua! :)

Mistä tiedät, syrjiikö hän tummia, vai punaisia?

Alkuperäinen: "Meilläkin kyllä sisälle saakka tulee vain valkoiset." Et taida osata lukea kovin hyvin? 

Sinulle on siis ok syrjiä epäsopivan värisiä LAPSIA? 

Sinä et taida tuntea Suomen historiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosissanneko vertaatte täällä lasta ja aikuista? Ei voi ku ihmetellä, suosittelen ottamaan käteen jonku perusoppaan kehityspsykologiasta. Sit lähdetään pohdiskelemaan tuleeko minun opettaa lapselle empatiaa ja ihmisten huomioonottamista vai onko kyseinen taito sisäsyntyinen.

Tulee pää kipeäksi ku lukee osan kommentteja.

Sitä toisen huomioon ottamista ja kaikkien mukaan ottamista leikkeihin joutuu lapsi sinnittelemään päiväkodista koko peruskoulun läpi. Aina on joukossa niitä, jotka käytöksellään ärsyttävät muita, niitä joita pitää väkisin vetää perässä, niitä joiden kanssa ei ole mitään yhteistä. Ja liki 15 vuotta on vain aikuisten toimesta siedettävä sitä, otettava pariksi kuka kulloinkin määrätään,  tehtävä ryhmätyö sen kanssa jonka kanssa opettaja määrää, pelattava ja leikittävä välkillä kaikkien kanssa jotka vain keksivät tulla pyytämään leikkiin pääsyä. Aina on mukisematta suostuttava ja hillittävä omat halut ja ärtymys, jottei leimata kiusaajaksi ja ettei yhdelle tule paha mieli. Kai päivänsankari sentään kerran vuodessa saa VAPAA-AJALLAAN olla rauhassa vain ystäviensä kanssa?!

Täysi komppaus! 15 vuotta on siedettävä suoraan sanottuna täyttä paskaa, ennen kuin pääsee papereiden perusteella eliitimpään oman porukan joukkoon, kun jaksoi lukea kaikesta huolimatta. Edes musiikki/matikkaluokat eivät pelasta, kun joutuu kohtaamaan sitä tulevaa syrjäytynyttä ja suorittavan tason massaa, minkä kanssa ei ole mitään yhteistä. Ja ne muka pitäisi kutsua vielä synttäreillekin??? Kuinka moni aikuinen tuohon suostuisi?