Muistamiset hautajaisissa tilille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heikohko provo.

Miten niin provo?

Minä olin reilu kuukausi sitten hautajaisissa, joihin pyydettiin saapumaan ilman kukkia ja laittaman rahat jotka olisi käyttänyt kukkalaitteeseen, lesken tilille. En ollut ennen tuollaiseen käytäntöön törmännyt, mutta tein kuten pyydettiin ja laitoin tilille 100€. En usko että olisin satasella mieleistäni kukkalaitetta saanut, mutta laitoin satkun silti. Meidän perheen kaksi aikuista sitten kävi siunaus- ja muistotilaisuudessa, haudalle viemme vain ruusun kumpainenkin. Olen melko varma, että leski on meitä paljon varakkaampi enkä tiedä mikis hän pyysi rahaa, mutta en minä sitä pahemmin mieti, hän on yksin nyt. Ehkä hän tarvitsi rahaa kipeästi. Äitini sanoi, että tilinumero on nykyään tosi monessa kuolinilmoituksessa, en tiedä onko totta kun minulle ei tule sanomalehteä.

Minä sain mieleiseni kukkalaitteen 70 eurolla. Kenelle se hieno kukkalaite tulee? Joku ehkä katsoo, mutta aika harva. Isäni hautajaisissa suurimman huomion saivat muutama mummeli, jotka olivat käyneet samassa mummupappakahvilassa kuin isä. He menivät sinne yhdessä ja laittoivat kukin yhden valkoisen ruusun vuorollaan. Tämä jäi minulle mieleen kauniin eleenä ja ne ruusut kauneimpina kukkina. Mummojen iät olivat 88-94. 

Kyllähän tuhkauksessakin hankitaan arkku?!

Itse en laittaisi lainkaan rahaa, vaan veisin kukkia. Näin siksi, että olen tullut suremaan menehtynyttä ja osoitan kukat hänelle, en leskelle tai lapsille.

Minä koen niin, että hautajaiset ovat kuolleen ihmiset viimeinen juhla ja muistotilaisuus. On aika surullista, jos vainajaa ei muisteta kukilla, vaan ajatellaan vain kustannusten minimointia. En antaisi rahaa, mielestäni se olisi todella tökeröä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heikohko provo.

Miten niin provo?

Minä olin reilu kuukausi sitten hautajaisissa, joihin pyydettiin saapumaan ilman kukkia ja laittaman rahat jotka olisi käyttänyt kukkalaitteeseen, lesken tilille. En ollut ennen tuollaiseen käytäntöön törmännyt, mutta tein kuten pyydettiin ja laitoin tilille 100€. En usko että olisin satasella mieleistäni kukkalaitetta saanut, mutta laitoin satkun silti. Meidän perheen kaksi aikuista sitten kävi siunaus- ja muistotilaisuudessa, haudalle viemme vain ruusun kumpainenkin. Olen melko varma, että leski on meitä paljon varakkaampi enkä tiedä mikis hän pyysi rahaa, mutta en minä sitä pahemmin mieti, hän on yksin nyt. Ehkä hän tarvitsi rahaa kipeästi. Äitini sanoi, että tilinumero on nykyään tosi monessa kuolinilmoituksessa, en tiedä onko totta kun minulle ei tule sanomalehteä.

Minä sain mieleiseni kukkalaitteen 70 eurolla. Kenelle se hieno kukkalaite tulee? Joku ehkä katsoo, mutta aika harva. Isäni hautajaisissa suurimman huomion saivat muutama mummeli, jotka olivat käyneet samassa mummupappakahvilassa kuin isä. He menivät sinne yhdessä ja laittoivat kukin yhden valkoisen ruusun vuorollaan. Tämä jäi minulle mieleen kauniin eleenä ja ne ruusut kauneimpina kukkina. Mummojen iät olivat 88-94. 

Eikö teilläpäin kukaan ota valokuvia? Katsotte tyhjää hautaa kukitetun sijasta? No, maunsa kullakin, mutta turha odottaa kaikkien kunnioittavan

Samalla kun ymmärrän sen, että toisen vanhempansa menettäneet alaikäiset lapset tarvitsevat kenties rahaa, ovat kukka-asetelmat kyllä vainajaa eikä lapsia tai leskeä varten.

Siksi en antaisi rahaa kuin jonkun säätiön tilille tai todellakin kukkia, jos itse niin haluan vainajaa muistaa. Olennaista, oliko vainaja ystäväni vai suhde etäisempi.

Jokin aika sitten kuoli miehen tuttava (n. 30v poikamies). Mies oli menossa siunaustilaisuuteen, muistojuhlaan oli kutsuttu vain lähipiiri. Kysyin sitten anopilta, että miten toimia muistamisen kanssa, viedäkö kukkalaite tai adressi. Anoppi kertoi, että he ovat aina käyneet maksamassa pankkiin avatulle tilille jonkun summan tuttavan kuollessa. Varmaankin siis jos kyseessä ei ole kovin läheinen ihminen, mutta haluaa kuitenkin muistaa.

Täällä Pohjanmaalla sijaitsevassa pikkukunnassa tällainen käytäntö näyttää olevan normaalia. Eikä sitä kukaan kummastele tai pidä epäkorrektina. Lapsiperheessä pitäisin tätä tapaa jopa vielä ymmärrettävämpänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heikohko provo.

Miten niin provo?

Minä olin reilu kuukausi sitten hautajaisissa, joihin pyydettiin saapumaan ilman kukkia ja laittaman rahat jotka olisi käyttänyt kukkalaitteeseen, lesken tilille. En ollut ennen tuollaiseen käytäntöön törmännyt, mutta tein kuten pyydettiin ja laitoin tilille 100€. En usko että olisin satasella mieleistäni kukkalaitetta saanut, mutta laitoin satkun silti. Meidän perheen kaksi aikuista sitten kävi siunaus- ja muistotilaisuudessa, haudalle viemme vain ruusun kumpainenkin. Olen melko varma, että leski on meitä paljon varakkaampi enkä tiedä mikis hän pyysi rahaa, mutta en minä sitä pahemmin mieti, hän on yksin nyt. Ehkä hän tarvitsi rahaa kipeästi. Äitini sanoi, että tilinumero on nykyään tosi monessa kuolinilmoituksessa, en tiedä onko totta kun minulle ei tule sanomalehteä.

Minä sain mieleiseni kukkalaitteen 70 eurolla. Kenelle se hieno kukkalaite tulee? Joku ehkä katsoo, mutta aika harva. Isäni hautajaisissa suurimman huomion saivat muutama mummeli, jotka olivat käyneet samassa mummupappakahvilassa kuin isä. He menivät sinne yhdessä ja laittoivat kukin yhden valkoisen ruusun vuorollaan. Tämä jäi minulle mieleen kauniin eleenä ja ne ruusut kauneimpina kukkina. Mummojen iät olivat 88-94. 

Eikö teilläpäin kukaan ota valokuvia? Katsotte tyhjää hautaa kukitetun sijasta? No, maunsa kullakin, mutta turha odottaa kaikkien kunnioittavan

Juu otetaan kuvia. Meilläkin on niitä albumitolkulla eri vanhojen sukulaisten hautojen ääreltä. Ongelmajätettä. Miksi kukaan haluaisi katsoa kuvia joissa ihmiset ovat surkeimmillaan???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heikohko provo.

Miten niin provo?

Minä olin reilu kuukausi sitten hautajaisissa, joihin pyydettiin saapumaan ilman kukkia ja laittaman rahat jotka olisi käyttänyt kukkalaitteeseen, lesken tilille. En ollut ennen tuollaiseen käytäntöön törmännyt, mutta tein kuten pyydettiin ja laitoin tilille 100€. En usko että olisin satasella mieleistäni kukkalaitetta saanut, mutta laitoin satkun silti. Meidän perheen kaksi aikuista sitten kävi siunaus- ja muistotilaisuudessa, haudalle viemme vain ruusun kumpainenkin. Olen melko varma, että leski on meitä paljon varakkaampi enkä tiedä mikis hän pyysi rahaa, mutta en minä sitä pahemmin mieti, hän on yksin nyt. Ehkä hän tarvitsi rahaa kipeästi. Äitini sanoi, että tilinumero on nykyään tosi monessa kuolinilmoituksessa, en tiedä onko totta kun minulle ei tule sanomalehteä.

Minä sain mieleiseni kukkalaitteen 70 eurolla. Kenelle se hieno kukkalaite tulee? Joku ehkä katsoo, mutta aika harva. Isäni hautajaisissa suurimman huomion saivat muutama mummeli, jotka olivat käyneet samassa mummupappakahvilassa kuin isä. He menivät sinne yhdessä ja laittoivat kukin yhden valkoisen ruusun vuorollaan. Tämä jäi minulle mieleen kauniin eleenä ja ne ruusut kauneimpina kukkina. Mummojen iät olivat 88-94. 

Eikö teilläpäin kukaan ota valokuvia? Katsotte tyhjää hautaa kukitetun sijasta? No, maunsa kullakin, mutta turha odottaa kaikkien kunnioittavan

Tuhkauksessahan homma menee niin, että kukat lasketaan kappelissa/kirkossa arkulle ja arkku joko jää kappeliin tai se kannetaan autoon. Kukat jäävät sillä hetkellä kappeliin.

Ruumis tuhkataan myöhemmin ja ja joknkun viikon jälkeen yleensä vain lähiomaiset laskevat uurnan hautaan. hautaustoimisto on joko toimittanut kukat ennen tätä haudalle tai ne laitetaan siinä tilanteessa haudalle, mutta ovat yleensä jo parhaat päivänsä nähneet.

Kun arkku lasketaan hautaan, saattajat laskevat kukkansa siinä tilanteessa siihen haudalle. Se on vähän erilainen tilanne. Kyllä meillä silti on kuvia isän haudalta siinä uurnanlaskutilanteessa, mutta talvipakkasella ne kukat on kyllä jo vähän kulahtaneita.

Mietin kukkien järkevyyttä, kun ystäväni kuoli. Hautajaisissa oli varmaan 200 vierasta ja niitä kukkia oli aivan tolkuttomasti, vaikka moni kaveriporukka toi yhteisen kukkalaitteen. Arkku kannettiin autoon ja kukkameri jäi siihen kappeliin hautaustoimiston huolehdittavaksi. Silloin kyllä mietin, että niihin käytetty raha olisi varmaan ollut fiksumpaa lahjoittaa ystävän silloin 2- ja 4-vuotiaille lapsille, vaikkei leskellä mitään taloudellista hätää ollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tuhkauksessakin hankitaan arkku?!

Joo, mutta usein halvempi malli.

Mummini kuollessa hyvin iäkkäänä, hän esitti ennen kuolemaansa toiveen, että hautajaiset olisivat hyvin pienet ja vaatimattomat.

Hautaustoimistolla oli sellainen valkoinen, kauniisti valkoisella kirjailtu kangassysteemi, joka laitettiin arkun päälle. Arkkuna oli käsittääkseni ihan koruton mäntypuinen arkku, joka siis oli verhottu tuolla kankaalla siunaustilaisuudessa. Kangas oli hautaustoimiston omaisuutta, vain arkku meni vainajan mukana tuhkaukseen.

Tuo oli tosi kaunis systeemi, vaikka kuulostaa ehkä pöljältä. Ja noudatteli mummin tahtoa, vaikka rahasta asia ei varsinaisesti ollut kiinni. Jos olisi halunnut tammiarkun niin sitten olis laitettu tammiarkku uuniin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko omaiset siis itse pyytäneet muistamiset tilille? Siinä tapauksessa pistäisin sen summan, minkä olisin kukkiin/adressiin laittanut. Ja tämä siis siinä tapauksessa, että omaiset ovat nimenneet kohteen, johon rahat käytetään, esim. jonkin säätiön tukeminen. Mielestäni rahan antaminen/pyytäminen suoraan omaisille on pelkästään moukkamaista.

Hautajaisten järjestäminen on köyhälle kallista. Monta tonnia kuluu ihan pieniinkin, jos haluaa tavallisen arkun ja hautakiven, jossain maalla tuhkaaminen ei oikein edes ole vaihtoehto. Krematorio on sadankin kilometrin päässä eikä tutulla kirkkomaalla ole mitään asiallista uurnalehtoa. Ei ole moukkamaista. Itsekin olisin pyytänyt rahat tilille, jos olisin äitini kuollessa ymmärtänyt.

Miksi pitäisi muiden kustantaa hautajaiset? Tottakai siinä vaiheessa laittaisin viestiä koko kylälle. Entiset naapurit, vanhat luokkakaverit ym. Et voi alkaa kerjäämään muilta avustusta, ei kukaan kehtaisi kieltäytyä, mutta eivät ole velvollisia myöskään ruinatessa kustantaa niitä.

Vierailija kirjoitti:

Eräs isäni ystävä haudattiin niin että muistotilaisuus oli vain perheenjäsenille, ja muistamiset toivottiin rahana. Kieltämättä olin vähän hämmentynyt. Ehkä perhe oli shokissa rahojen vuoksi, en tiedä tarkemmin heidän silloisesta rahatilanteestaan. En muista paljonko annoin rahaa.

Kätevää, pääsivät varmaan plussan puolelle!

Ymmärrän, jos perhe on selvästi vähävarainen tai rahaongelmissa. Tällöin laitan mielelläni rahaa tilille.

Nykypäivän kuolinilmoituksissa tilinumero on aivan tavallinen käytäntö.

Miksi maahan haudatessa tulisi olla kalliimpi arkku kuin tuhkauksessa? Eivät ne arkut kummassakaan tapauksessa jää miksikään näyttelyesineiksi...

No, voin kertoa, että kyllä raha tulisi tarpeeseen, kun kaksi opiskelijaa ja yksi pienituloinen hautaavat isänsä. Ei siellä kuolinpesässä niin paljon rahaa ole.

Surullinen ja köyhä kirjoitti:

No, voin kertoa, että kyllä raha tulisi tarpeeseen, kun kaksi opiskelijaa ja yksi pienituloinen hautaavat isänsä. Ei siellä kuolinpesässä niin paljon rahaa ole.

Osanotot. Kannattaa kuitenkin muistaa, että myös hautajaisvieraat voivat olla pienituloisia ja opiskelijoita. Ja kannattaa miettiä, mikä on sovelias tapa, aika ja paikka pyytää rahaa.

Itse katson, että kukin antaa mitä antaa. Pitäisin tilinumeron ilmoittamista kutsussa hieman tökerönä, mutta itse en loukkaantuisi. Jättäisin tilinumeron vain huomiotta. Katson että hautajaisissa muistetaan ja kunnioitetaan menehtynyttä, ja kukat osoitetaan hänelle. Tai adressi, jos ei itse pääse paikalle.