Mitä tekisit, jos voittaisit tänään 90 miljoonaa eurojackpotissa?

Jäisin töistä heti pois kun rahat tulleet tilille.En olisi edes irtisanomisaikaa, lähtisin vain pois ja jättäisin avaimet pöydälle.Lokakuusta helmikuuhun asuisin aina etelässä paikkoja vaihdellen :Karibian saaret, Tyynenmeren saaret esim.Maaliskuussa tulisin hiihtelmään Suomeen ja kesäajaksi ehkä järven rannalle Suomeen rakentamaani taloon .Selvä suunnitelma  vain se voitto puuttuu.Muutamalle urheiluseuralle tekisin merkittävän rahalahjoituksen lasten-ja nuorten urheilutoimintaan.Läheisilleni samoin.

Kymppitonni taskurahaksi, ja sen jälkeen joka ainoa killinki tuottamaan korkoa korolle ja sen sellaista.  Ainoakaan killinki ei lähtisi omista käsistä yhtään mihinkään.  Piste.  Ja elämä ei muuttuisi tästä nykyisestä yhtään mihinkään, nämä vakio hommat kun on pakko tehdä, oli rahaa kuinka paljon tahansa.  Edes syödäkään ei voi enää mitä tahansa, niin kuin nuorempana pystyi tekemään, vaan jopa sitäkin täytyy säädellä.  Näin se nyt vain on, että elämä muuttuisi oikeasti hyvin hyvin vähän.

Eläisin loppuelämäni ilman rahahuolia, onnellisena. Samoin tietty siskot ja isä ja mieheni perheenjäsenet. Osa rahoista hyväntekeväisyyteen.

Ostaisin meille pari kivaa taloa eli yksi Suomesta ja yksi nyk kotimaasta. Matkusteltaisiin lomilla ja töissä ei tarvis käydä. Muuten ihan tavallista perhe-elämää. Sais vaan elää ilman, että tarvii miettiä rahaa :D

Maksaisin verovelkani 180.000 heti.

Ostaisin isomman asunnon ja remppaisin sen omaan makuuni. Auton vaihtaisin uuteen ja möisin vanhan sijoituspojalleni satasella.

Hänelle ostaisin asunnon, josta saisi maksaa minimivuokraa.

Jatkaisin työntekoa vähemmällä stressillä ja tekisin urheilulajin siitä, kuinka pystyisin pitämään voiton salassa muilta paitsi perheeltäni.

Perustaisin myös säätiön joka auttaisi ja majoittaisi nuoria joilla ei ole alkoholi- ja huumeingelmaa. Nyt reippaat jäävät ilman apua ja kaiken tuen saa narkkarit. Se on väärin.

Koiralleni ostaisin lehmännilkan ja uuden pannan.

Antaisin 10 miljoonaa hyväntekeväisyyteen. Perustaisin apurahan nuorille taiteilijoille. Muuttaisin erakoksi johonkin korpeen järven rantaan isoon hirsitaloon ja maalaisin tauluja päivät pitkät, yleisönä 10 koiraa.

Ostaisin asunnon, ei mitään ökyä, sopiva rivarikämppä omalta alueelta. Hankkisin mökin, varmaan rakennuttaisin hirsimökin. Sellasesta paikasta, mihin pääsee myös ilman autoa (viimeset kymmenet km:t taksilla). Ehkä se kuitenkin olisi lähempänä huvilaa, kuin mökkiä. Auton hankkimista harkitsisin.

Alkaisin käyttää palveluja, kävisin säännöllisesti kampaajalla ja hyvää oloa tuottavissa hoidoissa. Palkkaisin personal trainerin. Ja jonkun stylistin! Työntekoa kai jatkaisin, mutta lyhyemmällä päivällä. Palkkaisin apua arjen pyöritykseen, palkkaa maksaisin kunnolla, mutten liikaa. Matkustelisin.

Hoitaisin läheisten raha-asiat kuntoon. Auttaisin elämänhallinnan tai muiden vaikeuksien kanssa painivia, mutten suoraan vain rahaa antamalla, vaan esim tarjoaisin töitä ja jonkinlaista kuntoutusta, jos siitä voisi olla hyötyä. Säätiön perustaminen saattaisi olla hyvä idea. No, kyllä jotkut saisivat ihan rahalahjoituksiakin, etenkin lapset!

Kertoisin tämän miehelle joka ei siitä tiedosta huolimatta halua kosia minua vaikka tietää että toivon kihlausta koska yhteinen lapsikin on. Kertoisin tämän ja sanoisin että olipas hyvä ettei koskaan mennä naimisiin. Ja lähtisin lätkimään! 😂 Ostaisin talon, auton, lapsille säästötilit, pari muuta kämppää ja sijoittaisin sekä perustaisin oman hyväntekeväisyys firman. Veisin lapset ulkomaille ja ottaisin takas köyhät yh vuodet! ☺️ Huolehtisin äidistäni.

Maksaisin vanhempien ja sisarusten velat pois. Sijoittaisin muutamaan itseäni kiinnostavan Start Upiin, lapsille säätiöt jotka rajoittaisivat heidän opiskelut ja itselleni ostaisin kiinteistöjä sieltä täältä sijoitusmielessä. Perheelle uusi isompi koti ja omaan firmaan sen verran rahaa ettei muutama nihkeä vuosi haittaisi.

Loput tarkkaan valituille hyväntekeväisyyskohteille.

En tavoittelisi voittoa vaan mahdollisimman suurta hyvinvointia sekä yksilön että yhteisön tasolla. Perustaisin ainakin yhden yrityksen, johon palkkaisin kaikki itselleni rakkaat ihmiset ja varmistaisin heidän hyvinvointinsa. Sijoittaisin muutenkin yrityksiin, koska haluaisin lisätä työllisyyttä ja yksilön aktiivisuutta, vaikutusmahdollisuuksia ja vapautta yhteiskunnassa samalla murtaen epäeettisten työnantajien mahdollisuuksia riistää työntekijöitään. Lobbaisin agressiivisesti pienyrittäjien kannalta kannattavia lakiehdotuksia, jotta pienimuotoinenkin yrittäminen koettaisiin riittävän motivoivaksi. Tukisin erityisesti avaruustutkimusta ja lääketieteellistä tutkimusta, suoraan tutkijoita rahoittamalla tai vain sellaisten järjestöjen kautta, joista voisin varmistaa ettei raha valu vain johtajaportaan taskuihin. Ostaisin lisää sijoitusasuntoja ja vuokraisin niitä paljon edullisemmin kuin mitä pankkien asuntorahastojen, VVO:n tai yksityisten suurinta tuottoa kärkkyvien sijoittajien omistamista asunnoista saa maksaa. Tekisin kaikkeni, jotta Suomesta tulisi entistä parempi paikka elää ja että ihmisillä täällä olisi hyvä olla. Koska olen kuitenkin "itsekäs", en tekisi tätä ilman vaan aina kun auttaisin jotakuta taloudellisesti edellyttäisin ja velvoittaisin, että hänkin auttaisi jotain muuta henkilöä ja pistäisi hyvän kiertoon. Nykyinen kansan kuppaaminen ja köyhdyttäminen pitää saada loppumaan ja tuollaisella summalla pystyisi kyllä valveutunut voittaja tekemään paljon hyvää. Kukaan ei tarvitse tuollaista summaa yksin itselleen ja perheelleen haudottavaksi vaan raha pitää pistää kiertoon. Tuollaisesta pääomasta tarvitsee muutenkin vain pienen tuottoprosentin homman pyörittämiseen jos vain rahan osaa sijoittaa oikein. Riippumatta siitä osuuko lottovoitto kohdalle aion jokatapauksessa tulevaisuudessa palkata ihmisiä heti kun minulla vain on siihen mahdollisuus. Kunnollinen alkupääoma vain nopeuttaisi suunnitelmiani.

Perustaisin firman, jonne palkkaisin työttömiä 18 tunniksi aina kun heillä on tarve.

Tietenkään mitään töitä ei oikeasti olisi, eikä tarttis edes paikalle saapua.

En uskoisi. Vaikea voittaa kun en ole pelannutkaan. Ja vaikka olisinkin pelannut, en varmaan heti uskoisi, vaan ajattelisin että tässä on nyt joku virhe.

Jos sitten lopulta uskoisin, että kyllä, se olen minä joka olen tuon summan voittanut, niin ajattelisin että siinä on ihan liikaa yhdelle. Miljoona olisi riittänyt. Ensi töikseni katkaisisin työnhaun ja peruisin hakemukseni työvoimapoliittiseen koulutukseen. Sitten kävisin pankissa kysymässä, miten tämän nyt sijoittaisin niin, että elelen mukavasti koroilla lopun ikääni. Sitten vain olisin, tuskin tekisin mitään radikaaleja muutoksia elämäntyyliini. No ulkona kävisin syömässä koska kokkaaminen kyllästyttää ja haluan tukea ravintolayrittäjiä. Jos löytäisin hyvän ompelijan niin teetättäisin hänellä tästedes vaatteeni, niin ainakin istuisivat hyvin. Tekisin budjetin miten elää ja kyllä, rahaa liikenisi hyväntekeväisyyteen, vaikka en sijoittamaani pääomaan kajoaisikaan. Testamentti minulla on ja sitä ei ole tarpeen muuttaa.

1. Maksaisin mun velat pois.

2. Alkaisin suunnitella miehen kanssa, mistä ja millainen kämppä hommataan. Tuskin mitään jättikartanoa, joku basic omakotitalo jostain landelta.

3. Lähdettäis reissaamaan.

4. Aloittelisin erinäköisiä bisneksiä tuottamaan mulle lisää rahaa.

5. Lahjoittaisin rahaa eläinsuojeluun ja pyrkisin eri tavoin tukemaan myös ihmisten auttamista.

6. Pyrkisin kuluttamaan mahd. eettisesti.

7. Kävisin koulut loppuun ja tekisin edelleen töitä, vaikka osarina. Mun ammatti kiinnostaa mua muutenkin kuin rahanansaintamielessä.

Toivon, että päävoitto menee vähintään 10 hengen porukalle. 90 miljoonaa euroa on sekopäinen summa. Yhdeksällä miljoonalla eurolla tavallinen tallaaja tekisi paljon hyvää.

Tässä vaatimattomasti olen miettinyt, että milli riittäisi kyllä loistavasti. Ensin maksaisin asunto- ja opintovelat. Vanhempien ja appivanhempien asuntovelat. Sisarusten velat. Sitten alkaisi kriisipalaveeraaminen.

Isäni (yli viiskymppinen) on vuosia puhunut, miten tulevilla eläkepäivillään tahtoisi muuttaa etelään. Pakkohan minun olisi kysyä, kuinka kovin hän tahtoo asunnon Alanyasta... että riittäisikö kolme huonetta ja keittiö :D 

Irtisanoutuisin, totta kai! Miettisin mitä oikeasti haluan opiskella. Kävisin pari saksan kielen kurssia ja ostaisin kakkosasunnon Berliinistä. 

Haaveeksi jäivät suunnitelmat. Mutta viikon päästä uusi rivi vetämään.

Irtisanoutuisin töistä HETI. Rakennuttaisimme talon tälle samalle seudulle, jossa asumme, en haluaisi repiä lapsia koulun ja kavereiden luota. Hankkisimme veneen. Vaihtaisimme automme uusiin. Ostaisimme huvilan jostain lämpöisestä, jonne karata lomilla. Matkustelisimme varmaan aina kun mahdollista. Antaisimme osan ihan lähisuvulle tai maksaisimme heidän lainansa tms. miten asiat nyt järkevistä olisikaan hoitaa. Antaisin hiukan hyväntekeväisyyteen.

Tarvitsisin kuitenkin jotain mielekästä tekemistä, joten perustaisin ehkä sen nettifirman, josta nyt vain haaveilen palkkatyössä käydessäni. Voisin palkata jonkun hoitamaan sitä lomaillessamme ja tekemään "raskaat" työt.