Lue keskustelun säännöt.
2-vuotiaan leikkikaverit eivät osaa jakaa leluja
06.10.2016 |
Todella turhauttavaa kyläillä yhtään kenenkään luona. 2v lapsellani on vain yksi(!) kaveri, jonka kanssa leikit sujuvat, leluilla leikitään yhdessä tai niillä vuorotellaan, mitään ei omita. Mutta kaikki loput onkin sitten sellaisia, että kun lähdetään kylään, tiedän jo etukäteen, että saan itse istua leikkihuoneessa tuomaroimassa kun isäntäperheen mukula ei tajua jakaa lelujaan vaan kaikki omitaan, vaikka niillä ei itse leikkisi. Oma 2v:eni on kysynyt, miksi menemme sen ja sen luo kylään kun ei hän saa koskea mihinkään ja hänelle tulee taas tosi tylsää. Olen alkanutkin pohtia, että eihän tässä ole mitään järkeä, ei lapsi saa mitään irti noista "leikkitreffeistä". Meille kun kutsutasn kylään ketä vaan, on lapsellekin opetettu että kuuluu olla kohtelias ja vieraanvarainen eli käydään ensin tervehtimässä, sitten leikitään leluilla YHDESSÄ ja/tai vuorotellen ja mitään (lukuunottamatta rakasta unipupua) ei omita. Muuten ei ole mitään oikeutta yrittää leikkiä muiden leluilla muiden kotona.
Olen huomannut, että vanhemmat useimmiten eivät edes yritä puuttua tuollaiseen häiriökäyttäytymiseen. Totta kai lapsi jatkaa tuollaista toimintaa kun sitä ei edes yritetä korjata! Huoh en jaksa enää lähteä kyläilemään lapsen kanssa, muuta kuin sen yhden kaverin luo, joka pystyy normaaliin kanssakäymiseen ikätovereidensa kanssa.
Kommentit (32)
Se on ihan normaalia, ettei 2-vuotias osaa jakaa leluja. Toki vanhempien tehtävä on opettaa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän esikoisella oli tuollainen vaihe tosi pahana 2-3 vuotiaana. Vaikka oli opetettu hyviä tapoja ja jakamista. Ei voitu mm. käydä edes puistossa puoleen vuoteen, koska se oli yhtä huutoa jos joku edes katsoi hänen pyöräänsä tms päin. Eikä siihen auttanut minkäänlainen puhe. En väitä etteikö se voisi joillain johtua myös huonosta kasvatuksesta, mutta kyllä tuo on ihan ikään kuuluva vaihe joka on toisilla pahempi kuin toisilla.
Oli se kuule itsellekin pirun raskasta.
Noin yleisesti, kaksivuotiaat vasta opettelevat ryhmässä toimimista ja tavaroiden jakamista joten on kyllä aika lailla vanhempien vastuulla huolehtia että homma toimii.
Meidän esikoinen on tosi iisi ja empaattinen muksu ja jakanut omistaan aina ongelmitta, kuopus sen sijaan omisi koko maailman jos siihen ei puuttuisi.
No voi voi..kaikilla lapsilla on tuollanen vaihe, omallasi on siis vasta edessä.
Kaikki mun kolme lasta on jossain vaiheessa olleet samanlaisia. Ja kaikki kolme on oppineet jakamaan tavaroitaan.
Siinä olet kyllä oikeassa, että ihme jos ei omat vanhemmat ohjeista jakamaan leluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulu vielä 2-vuotiaan kehitysvaiheeseen.
Ihanaa, taas yksi mamma joka on osannut kasvattaa lapsensa paremmin kuin muut. Teillä ei varmaan ole myöskään uhmaa, eikä tietenkään murrosikääkään kun lapsi on teni-ikäinen?
Joko lapsesi lukee ja soittaa viulua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"
Sosiaalisten taitojen kehitys 2-3 v.
Tämän ikäiset lapset ilahtuvat ja nauttivat toistensa seurasta. Lapsi voi kuitenkin myös ujostella, ja hänen voi olla vaikea irrottautua leikkeihin muiden kanssa. Alle 3-vuotiaat lapset eivät pysty yleensä vielä vastavuoroisiin yhteisleikkeihin vaan leikkivät rinnakkain.
Lapsella voi jo olla ystäviä, joiden tapaaminen tuntuu erityisen mukavalta. Aikuisen on kuitenkin hyvä olla lähettyvillä, kun 2-vuotiaat leikkivät yhdessä. Leikit voivat sujua sopuisastikin, mutta lyöminen, pureminen, tukasta vetäminen ja lelun nappaaminen toisen kädestä on yhä tavallista. 2-vuotiaan on usein vaikea jakaa lelujaan. "
MLL.fi
En kyllä usko, että aloittajan 2-vuotias kysyisi, miksi mennään jonkun luo, kun siellä ei saa koskea mihinkään ja on tylsää sitten hänellä. Tuollainen ei kuulu 2-vuotiaan tapaan jutella ja miettiä asioita. Ihan olet kyllä nyt itse värittänyt juttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, itsekin tiedän 2-vuotiaan äitinä, että tämän ikäinen ei vielä osaa kaikkia sosiaalisia taitoja, vanhempien tehtävä on puuttua kaikkeen häiriökäyttäytymiseen, oikaistava ja rohkaistava kun taas tekee jotain toivottua. Ei sitä osaa leikkiä jos ei joku opeta, miten leikitään. Ja kyllä, myös 2-vuotias osaa kysellä ja kyseenalaistaa asioita, ei saa yleistää. Omani mm. kysyy, miten päiväni on sujunut ihan niinkuin minäkin kysyn, miten hänen päivänsä on sujunut. Ap
Miksi pitää opetella jakamaan tavaroita?
Meillä on opetettu juuri päinvastoin eli omat lelut on omia, niistä pidetään huolta eikä niitä anneta muille. Sen sijaan on kopallinen leluja, joilla leikitään yhdessä eikä ne ole lapsen omia vaan äidin. Jos hajoavat, ei sitä kukaan sure. Samalla lapsi on oppinut, että yhteisistä tavaroista ei kukaan kanna vastuuta ja ne ovat äkkiä hajalla vieraiden lasten käsittelyssä.
Kylään otetaan mukaan omat lelut (muutama kirja jne.) eikä 2v todellakaan poistu äidin silmien alta hetkeksikään muualle. En halua, että kyläilypaikassa joudutaan ottamaan vastuuta lapsestani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tauski ei kuulemma vieläkään osaa jakaa, vaikka ikää on.
Tuon ikäisillähän se on just sitä jakamisen opettelua. Se on tietenkin väärin ja ikävää, jos joidenkin lasten vanhemmat eivät yritä opettaa oikeaa käyttäytymistä ja puutu niihin tilanteisiin kun lapsi omii kaiken. Mutta muuten ei kannata olettaa, että 2-vuotiaat näitä juttuja vielä itse osaisivat, vaan juurikin aikuisten ohjausta tarvitaan että leikit sujuvat. Hiukan vanhemmilla alkaa sit tulla sitä varsinaista yhteisleikkiä. Jos oma lapsi tuntuu poikkeuksellisen varhain kehittyneeltä näissä asioissa, voi tietenkin yrittää järjestää leikkiseuraa hiukan vanhemmista lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän 2v. toteaa monta kertaa päivässä jostain lelusta "minun oma" johon sanon, että "ei ole, se on molempien ja yhdessä leikitään" jolloin lapsi sanoo "okei" ja leikit jatkuu isoveljen kanssa sopuisasti. Toisaalta pikkusisko aina huolehtii, että jos hän saa jotain (esim. banaanin) niin isoveljen pitää aina saada myös, osaa olla sillä tavalla myös reilu.
Meidän 2v.(2kk) ei vielä puhu pitkiä lauseita, mutta kyllä jotkut puhuvat esim. kaverini lapsi puhui pitkiä lauseita tämän ikäisenä, muisti kaikkien ihmisten nimet ja kyseli koko ajan jotain mieltä askarruttavaa, on ollut aina sellainen pikkuvanha (olikohan oikea termi). Tällä siis viittasin siihen kun joku kyseenalaista ettei tuon ikäinen vielä puhu niin kuin ap kertoi.
Oma kokemus on, että nämä "lelut täytyy jakaa" -äidit on niitä, joiden lapsilla ei ole kotona kuin muutama lelu ja kyläpaikassa vaativat leikkeihin jokaisen näkemänsä tavaran. Kun sillä tavalla oppii jakamaan! Siis minun lapseni pitäisi oppia, että toiset lapset saavat käyttöönsä hänen nukkekotinsa, leikkikeittiönsä jne. koska heillä ei ole kotona samanlaista "krääsää".
Meillä menee lastenhuoneen ovi samantien kiinni kun tulee lapsivieraita. Meillä opetellaan, että vieraisilla istutaan siististi pöydässä ja jutellaan muiden kanssa. Yhtäkään tavaraa ei oteta hyllystä leikkeihin, koska totean välittömästi, että meillä ei saa sotkea.
Onneksi sinulla ap on täydellinen pikkuihminen siellä kasvamassa. Kai hän myös keskustelee 2 vuotiaana sujuvasti myös politiikasta ja vaihtaa välillä toiselle kielelle?
Eipä jaksa muistella mitä lapset toiuhusivat 2 v vanhana, tuskin mitään maata mullistavaa. Mut hei, palataan asiaan 10 vuoden päästä, josko sulla sitten olisi OIKEITA ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus on, että nämä "lelut täytyy jakaa" -äidit on niitä, joiden lapsilla ei ole kotona kuin muutama lelu ja kyläpaikassa vaativat leikkeihin jokaisen näkemänsä tavaran. Kun sillä tavalla oppii jakamaan! Siis minun lapseni pitäisi oppia, että toiset lapset saavat käyttöönsä hänen nukkekotinsa, leikkikeittiönsä jne. koska heillä ei ole kotona samanlaista "krääsää".
Meillä menee lastenhuoneen ovi samantien kiinni kun tulee lapsivieraita. Meillä opetellaan, että vieraisilla istutaan siististi pöydässä ja jutellaan muiden kanssa. Yhtäkään tavaraa ei oteta hyllystä leikkeihin, koska totean välittömästi, että meillä ei saa sotkea.
Onneksi emme ole kavereita. Meillä on juurikin tätä "krääsää" nukketaloista lähtien ja musta on vaan ihanaa nähdä miten riemulla vieraat leikkivät niillä ja miten lapseni ja vieraat osaavat leikkiä sopuisasti leluilla. Kasvata sinä vaan niitä itsekkäitä narsisteja :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus on, että nämä "lelut täytyy jakaa" -äidit on niitä, joiden lapsilla ei ole kotona kuin muutama lelu ja kyläpaikassa vaativat leikkeihin jokaisen näkemänsä tavaran. Kun sillä tavalla oppii jakamaan! Siis minun lapseni pitäisi oppia, että toiset lapset saavat käyttöönsä hänen nukkekotinsa, leikkikeittiönsä jne. koska heillä ei ole kotona samanlaista "krääsää".
Meillä menee lastenhuoneen ovi samantien kiinni kun tulee lapsivieraita. Meillä opetellaan, että vieraisilla istutaan siististi pöydässä ja jutellaan muiden kanssa. Yhtäkään tavaraa ei oteta hyllystä leikkeihin, koska totean välittömästi, että meillä ei saa sotkea.
Onneksi emme ole kavereita. Meillä on juurikin tätä "krääsää" nukketaloista lähtien ja musta on vaan ihanaa nähdä miten riemulla vieraat leikkivät niillä ja miten lapseni ja vieraat osaavat leikkiä sopuisasti leluilla. Kasvata sinä vaan niitä itsekkäitä narsisteja :)
Narsisti ei ole kasvatuksen tulos.
Minä en nauti siitä, miten vieraat lapset kantavat lastenhuoneesta tavaraa ympäri taloa kielloista huolimatta ja rikkovat lapseni lelut, koska heillä itsellään ei ole samanlaisia. Yksi kerta tätä jakamisharjoittelua riitti, sen jälkeen meille ei ole tultu opettelemaan sosialisointia.
Jokainen leikkii omilla leluillaan, silloin asiat sujuvat hyvin. Töissäkään ei aamulla oteta työkaverin läppäriä tai kahvimukia siksi, että jakaminen on tärkeä arvo.
Edelmanni loikkas laivalta.