Minun ja mieheni erimielisyys syntyvästä kehitysvammaisesta lapsesta
Apua! Olen 5kk raskaana ja huomasimme tutkimuksissa, että vauvallamme on vaikea kehitysvamma. Minä haluan lopettaa raskauden, koska vammaisen lapsen hoito on todella vaikeaa, mutta aviomieheni haluaa pitää lapsen. Pelkään, että kehitysvammainen lapsi vaikeuttaa sukulais-suhteitani. Mitä teen?
Kommentit (43)
Mies jättää jos teet abortin ja se on sinulle oikein
Vaikeuttaa sukulaissuhteita? Mitä tarkoitat? Eivätkö vanhempasi hyväksy kehitysvammaista?
Itse abortoisin..
Päätös on täysin aloittajan. Mutta mies voi ja saakin katkeroitua, jos kokee päätöksen vääräksi. Ikävä kyllä kompromisseja ei näissä asioissa ole.
Itse todennäköisesti pitäisin vammaisen lapsen, koska ei lasta muutenkaan hankita vastapalveluksien toivossa.
Minulla on kehitysvammainen lapsi. Hoidan lapsen 90% ja mies osallistuu vain vähän. Sama kaikkien tuntemien erityislasten isien kohdalla, joilla isä kuvioissa. Tosi monissa erityislapsiperheissä isä häipyy jossain vaiheessa kokonaan. Äidit on sitten ihan uupuneita kun rahallakaan ei apua saa ja kaikilla ei ole turvaverkkoja. Joten todella kannattaa harkita tarkkaan, sinulla kun on mahdollisuus vaikuttaa asiaan.
Sanon silti vielä, että oma lapsi on kuitenkin aina rakas ja erityislapsi erityisrakas. Olen paljon saanutkin, vaikka rankkaa on.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava aihe, seuraan. Minäkin olen sitä mieltä, että kehitysvammainen lapsi kannattaa abortoida. Lapsen tekeminen on iso uhraus, riski ja sijoitus. Keho ja aikaa kuluu, ja vammaisen lapsen kanssa ne kaikki menevät hukkaan. Mikään työ ei tee vammaisesta lapsesta tervettä. Lisäksi jos on ennestään tai tekee lisää lapsia, kehitysvammainen lapsi jumittaa koko perheen arkea ja menoja, koko elämänsä ajan, joka on ehkä kaiken lisäksi kivulias ja lyhyt. Jos lapsi on tarpeeksi vammainen, hän ei tule koskaan tekemään omia lapsia, ei kouluttaudu tai mene töihin, vaan joutuu laitokseen, kun vanhemmat eivät enää jaksa hoitaa - joten mitä järkeä? Harmillinen tapaus tietenkin. Tsemppiä sinulle, päätös on sinun, koska se on sinun kehosi ja sinä olisit se äiti. Mitä jos joudut yksinhuoltajaksi?
Eipä taida järkeä olla lasten hankinnassa ylipäätään. Lapsi voi kuolla nuorena tai elää pitkään vanhempiensa taakkana, hän ei ehkä tee omia lapsia, kouluttaudu tai mene töihin. Ja taatusti jumittaa perheen arkea ja menoja.
Aika harva mies suostuu oman kehitysvammaisen lapsen pääasialliseksi hoitajaksi. Niin se vaan taitaa olla, joten älä nyt miehesi mieliksi suostu mihinkään.
Down? Vai miten voidaan tietää että on vaikea kehitysvamma? Down voi kyllä on lieväkin. Vai onko termit nyt hukassa?
Mitä mies on valmis uhraamaan lapsen hyväksi? Jääkö omaishoitajaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava aihe, seuraan. Minäkin olen sitä mieltä, että kehitysvammainen lapsi kannattaa abortoida. Lapsen tekeminen on iso uhraus, riski ja sijoitus. Keho ja aikaa kuluu, ja vammaisen lapsen kanssa ne kaikki menevät hukkaan. Mikään työ ei tee vammaisesta lapsesta tervettä. Lisäksi jos on ennestään tai tekee lisää lapsia, kehitysvammainen lapsi jumittaa koko perheen arkea ja menoja, koko elämänsä ajan, joka on ehkä kaiken lisäksi kivulias ja lyhyt. Jos lapsi on tarpeeksi vammainen, hän ei tule koskaan tekemään omia lapsia, ei kouluttaudu tai mene töihin, vaan joutuu laitokseen, kun vanhemmat eivät enää jaksa hoitaa - joten mitä järkeä? Harmillinen tapaus tietenkin. Tsemppiä sinulle, päätös on sinun, koska se on sinun kehosi ja sinä olisit se äiti. Mitä jos joudut yksinhuoltajaksi?
Eipä taida järkeä olla lasten hankinnassa ylipäätään. Lapsi voi kuolla nuorena tai elää pitkään vanhempiensa taakkana, hän ei ehkä tee omia lapsia, kouluttaudu tai mene töihin. Ja taatusti jumittaa perheen arkea ja menoja.
Totta, mutta yleensä terveet lapset kasvavat pois vanhempien jaloista pyörimästä ja tekevät jotain järkevää elämälleen. Tietenkin terveellekin lapselle voi tapahtua mitä vain kamalaa tai syystä tai toisesta olla hankkimatta tutkintoa tai työpaikkaa, tai vaikka kuolla nuorena, mutta sitä ei vielä raskaana ollessa tiedä. Kehitysvammaista lasta odottaessa taas tietää, että kyseessä on tyhjä arpa.
Lapsen itsensä kannalta on hyvä lopettaa kärsimys ennenkuin se alkaakaan. Ei tarvii miettiä sinua, miestä eikä sukulaisia, vaan sitä lasta.
Oletteko jo valinneet hänelle hyvän vammaiskeskuksen, mihin pistätte hänet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava aihe, seuraan. Minäkin olen sitä mieltä, että kehitysvammainen lapsi kannattaa abortoida. Lapsen tekeminen on iso uhraus, riski ja sijoitus. Keho ja aikaa kuluu, ja vammaisen lapsen kanssa ne kaikki menevät hukkaan. Mikään työ ei tee vammaisesta lapsesta tervettä. Lisäksi jos on ennestään tai tekee lisää lapsia, kehitysvammainen lapsi jumittaa koko perheen arkea ja menoja, koko elämänsä ajan, joka on ehkä kaiken lisäksi kivulias ja lyhyt. Jos lapsi on tarpeeksi vammainen, hän ei tule koskaan tekemään omia lapsia, ei kouluttaudu tai mene töihin, vaan joutuu laitokseen, kun vanhemmat eivät enää jaksa hoitaa - joten mitä järkeä? Harmillinen tapaus tietenkin. Tsemppiä sinulle, päätös on sinun, koska se on sinun kehosi ja sinä olisit se äiti. Mitä jos joudut yksinhuoltajaksi?
Eipä taida järkeä olla lasten hankinnassa ylipäätään. Lapsi voi kuolla nuorena tai elää pitkään vanhempiensa taakkana, hän ei ehkä tee omia lapsia, kouluttaudu tai mene töihin. Ja taatusti jumittaa perheen arkea ja menoja.
Totta, mutta yleensä terveet lapset kasvavat pois vanhempien jaloista pyörimästä ja tekevät jotain järkevää elämälleen. Tietenkin terveellekin lapselle voi tapahtua mitä vain kamalaa tai syystä tai toisesta olla hankkimatta tutkintoa tai työpaikkaa, tai vaikka kuolla nuorena, mutta sitä ei vielä raskaana ollessa tiedä. Kehitysvammaista lasta odottaessa taas tietää, että kyseessä on tyhjä arpa.
Mitä se tyhjä arpa sitten tarkoittaakaan... Tuntemani downit esimerkiksi tuovat vanhemmilleen huomattavasti enemmän iloa kuin tuntemani autistit, jotka ovat syntyneet "terveinä".
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava aihe, seuraan. Minäkin olen sitä mieltä, että kehitysvammainen lapsi kannattaa abortoida. Lapsen tekeminen on iso uhraus, riski ja sijoitus. Keho ja aikaa kuluu, ja vammaisen lapsen kanssa ne kaikki menevät hukkaan. Mikään työ ei tee vammaisesta lapsesta tervettä. Lisäksi jos on ennestään tai tekee lisää lapsia, kehitysvammainen lapsi jumittaa koko perheen arkea ja menoja, koko elämänsä ajan, joka on ehkä kaiken lisäksi kivulias ja lyhyt. Jos lapsi on tarpeeksi vammainen, hän ei tule koskaan tekemään omia lapsia, ei kouluttaudu tai mene töihin, vaan joutuu laitokseen, kun vanhemmat eivät enää jaksa hoitaa - joten mitä järkeä? Harmillinen tapaus tietenkin. Tsemppiä sinulle, päätös on sinun, koska se on sinun kehosi ja sinä olisit se äiti. Mitä jos joudut yksinhuoltajaksi?
Tähän kohtaan on pakko väittää vastaan ja todeta, että nimenomaan vammaisen lapsen kohdalla suurempi panostus = parempi lopputulos. Tervettä lapsesta ei tietenkään saa, mutta parhaassa tapauksessa hyvinkin itsenäisen, luovan ja ympäristöään ilostuttavan ihmisen kyllä. Pelottavaa tällainen hyötyajattelu muutenkin...
Mitä tulee itse aloitukseen, neuvoisin AP:ta kuuntelemaan omaa sisintään. Sukulaissuhteet ovat täysin toisarvoinen asia, sinun jaksamisesi ja elämänlaatusi sen sijaan on tärkeää. Jos tuntuu, että et ole valmis ottamaan haastetta vastaan, tiedät kyllä mitä tehdä. Paljon voimia jokatapauksessa, mihin lopputulokseen päädytkin!
Minäkään en tekisi tietentahtoen vammaista lasta, säälin niin paljon vammaisia, ja tietysti ajattelisin myös omaa ja miehen jaksamista ja muiden mahdollisten lasten elämää. Ymmärrän kyllä että vammaistakin lasta rakastaa, mutta rakastavampi teko on olla tuomatta vammaista lasta elämään. Minä en itsekään haluaisi olla vammaisena olemassa, vaikka pystyisin hyvinkin elämään, se on vaan totuus.
Tuo että sukulaisuussuhteisiin vaikuttaa on kyllä omituinen asia, miten ihmeessä se sun sukulaisille mitenkään kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
Oletteko miettineet sellaista vaihtoehtoa, että myisitte hänet seksiorjaksi tai pornoteollisuudelle?
Oletko, järjen jättiläinen, miettinyt sellaista vaihtoehtoa, että sinun nahastasi tehdään Volvoon nahkaistuimet ja loput sinusta jauhetaan koirien Serti ruuaksi ja Teerijärven minkeille?
Pelkkä vaikea kehitysvamma ei kerro paljoa. Voisitko kertoa tarkemmin minkälaisesta vammasta on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko miettineet sellaista vaihtoehtoa, että myisitte hänet seksiorjaksi tai pornoteollisuudelle?
Oletko, järjen jättiläinen, miettinyt sellaista vaihtoehtoa, että sinun nahastasi tehdään Volvoon nahkaistuimet ja loput sinusta jauhetaan koirien Serti ruuaksi ja Teerijärven minkeille?
REPS KOPS XD
Kiinnostava aihe, seuraan. Minäkin olen sitä mieltä, että kehitysvammainen lapsi kannattaa abortoida. Lapsen tekeminen on iso uhraus, riski ja sijoitus. Keho ja aikaa kuluu, ja vammaisen lapsen kanssa ne kaikki menevät hukkaan. Mikään työ ei tee vammaisesta lapsesta tervettä. Lisäksi jos on ennestään tai tekee lisää lapsia, kehitysvammainen lapsi jumittaa koko perheen arkea ja menoja, koko elämänsä ajan, joka on ehkä kaiken lisäksi kivulias ja lyhyt. Jos lapsi on tarpeeksi vammainen, hän ei tule koskaan tekemään omia lapsia, ei kouluttaudu tai mene töihin, vaan joutuu laitokseen, kun vanhemmat eivät enää jaksa hoitaa - joten mitä järkeä? Harmillinen tapaus tietenkin. Tsemppiä sinulle, päätös on sinun, koska se on sinun kehosi ja sinä olisit se äiti. Mitä jos joudut yksinhuoltajaksi?