Miksi jotkut valehtelee lähes kaiken "hienommaksi" kuin todellisuudessa on?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä heille tulee siitä parempi mieli tai hyötyvät siitä muuten? Miksi he sitä muuten tekisivät.

Tulee parempi mieli siitä, kun väittää muille autoaan uudemmaksi, miestään johtajaksi ja kämppäänsä ökyksi vaikka muut tietävät ettei niin ole? Aikuiselle ihmiselle? No huhhuh.

Itse jätän paljon kertomatta tai kerron asiat vähän "alakanttiin" jotta ihmiset eivät olisi niin kateellisia. En ole esim koskaan postannut FB:hen kuvia kodistamme, koska moni vähän etäisempi kaveri voi tulla kateelliseksi. Muutaman kerran olen laittannut matkakuvia ja sitten miettinyt että olikohan sekin vähän liikaa. Uudesta sijoitusasunnosta tietää vain pari lähintä sukulaista ja ystävää enkä viitsi kavereille kertoakaan.  uuden 2. auton ja parkkipaikan ostosta ei ole puhuttu kenellekään, ehkä naapurit huomaavat sitten aikanaan, mutta tällä alueella se tuskin herättää tunteita :) Kalliit vaateet tai laukut eivät minua kiinnosta joten päällepäin ei meidän tulot juuri sillä tavalla näy.

Vierailija kirjoitti:

Itse jätän paljon kertomatta tai kerron asiat vähän "alakanttiin" jotta ihmiset eivät olisi niin kateellisia. En ole esim koskaan postannut FB:hen kuvia kodistamme, koska moni vähän etäisempi kaveri voi tulla kateelliseksi. Muutaman kerran olen laittannut matkakuvia ja sitten miettinyt että olikohan sekin vähän liikaa. Uudesta sijoitusasunnosta tietää vain pari lähintä sukulaista ja ystävää enkä viitsi kavereille kertoakaan.  uuden 2. auton ja parkkipaikan ostosta ei ole puhuttu kenellekään, ehkä naapurit huomaavat sitten aikanaan, mutta tällä alueella se tuskin herättää tunteita :) Kalliit vaateet tai laukut eivät minua kiinnosta joten päällepäin ei meidän tulot juuri sillä tavalla näy.

Tuo ei oikeastaan liity tähän aiheeseen, koska et kehuskele sellaisella mitä sinulla ei ole. Kysehän on niistä, jotka kehuskelevat sellaisella, mitä ei ole. Ei siinä ole mitään outoa, että sanot autosi olevan uusi Mersu jos se sellainen on, mutta 10 vuotta vanhan louskun sanominen uudeksi on vähintäänkin kummallista. Tai sanot ostaneenne talon jos sellainen on ostettu, mutta vuokratun talon sanominen ostetuksi menee taas kummallisuuden puolelle. Todennäköisesti se, joka kokee nuo tosiasiat kielteisesti jos toinen niistä mainitsee, on juuri se joka itse valehtelee itselleen samat asiat puheissaan.

Tämä on ah-niin-yleistä. Pari esimerkkiä tulee mieleeni: yksi käy lidlssä ostoksilla mutta pakkaa ostokset stockmannin paperikassiin kulkiessaan kaupungin läpi bussille. Ammatti: tarjoilija.

Toinen joutui lähtemään työpaikastaan - tämän tiesi kaikki, sillä hän oli tehnyt sellaisen virheen duunissaan, mistä olisi seurannut isoja vahinkoja mikäli virhettä ei olisi huomattu ajoissa ja korjattu. Ne teki työnantajan kanssa sopimuksen, että henkilö lähtee itse, eikä irtisanomista tehdä eikä mitään oikeudenkäyntiä mahdollisista korvauksista tule. Kaverin oma tulkinta: "Mä päätin, v-u, lähteä, kun tuli rahasta epäselvyyttä, Eivät maksaneet sitä mitä piti". 

Autolla ratsastaa yleensä miehet, eli pitää kallimpaa ja paremman luokan autoa, kuin tulotaso ja muu taso edellylttäisi: varastomies ajaa isolla audilla. Sillä ei ole varaa ostaa tankkia täyteen kuin palkkapäivänä ja vakuutusmaksuja valittaa liian koviksi. Tinkii sitten kodin kunnossa ja kunnostamassa jättämisessä, koska auto pitää olla. 

Off topic, minä en taas pidä "isoa audia" minään sellaisena autona jolla varastomies ei voisi ajaa. Iso audi kun voi olla VANHA käytettynä hankittu iso audi, jonka hinta on muutaman tonnin - kuka tahansa voi hankkia. Uuden ison audin kanssa onkin vähän toista, sitä ei hankitakaan noin vain. Sikäli minua aina huvittaa nämä "naapurin työtön ajaa mersulla"-äimäilyt, kai se nyt voi ajaa jollakin vanhalla 10 000e mersulla siinä missä joku toinen työtön 20 000e tojotalla. Halpa auto on halpa auto ja euron arvo on euron, on auto mitä merkkiä tahansa.

Mitä tulee töistä irtisanomiseen, en ymmärrä kun oikeasti on ihmisiä, jotka eivät voi myöntää, että irtisanottiin. Selitetään kuinka "otin loparit kun sitäjatätä" vaikka uutta työpaikkaa ei ole tiedossa ja kaikki tietävät, että kyseisessä firmassa oli yt:t ja sieltä irtisanottiin niin "loparienottaja" kuin monta muutakin. Ei työttömyys enää nykyään ole mikään sellainen häpeä kuin ehkä ennen kun töitä oli tarjolla jokaiselle.

Varsinkin pienellä paikkakunnalla nämä kummalliset sepitelmät on yleisiä, mikä on sikäli kummallista että nimenomaan pienellä paikkakunnalla tiedetään toisten asiat, joten sepittelyä ei uskota.

Tökerön kopioveskan väittäminen aidoksi, duunarimiehen väittäminen työpaikkansa johtajaksi, avoimen korkeakoulun opintojen väittäminen korkeakoulututkinnon suorittamiseksi, miten kukaan voi olla niin tyhmä että luulee muiden olevan niin tyhmiä että uskovat tuollaisen? Ja miksi?

Vierailija kirjoitti:

Tökerön kopioveskan väittäminen aidoksi, duunarimiehen väittäminen työpaikkansa johtajaksi, avoimen korkeakoulun opintojen väittäminen korkeakoulututkinnon suorittamiseksi, miten kukaan voi olla niin tyhmä että luulee muiden olevan niin tyhmiä että uskovat tuollaisen? Ja miksi?

Halutaan olla jotakin mitä ei olla, mutta ei kuitenkaan haluta tehdä mitään sen eteen että saataisiin oikeasti ne asiat. Kuten hankkia oikeasti korkeakoulututkinto, jotta saa työpaikan mistä löytää sen johtajamiehen ja voi ostaa aidon merkkiveskan. Jos sellaiset asiat siis kokee niin tärkeiksi, että jopa valehtelee niistä.

Ja kun ne asiat on oikeasti olemassa eikä vain puheissa, joku voi oikeasti olla kateellinenkin. Koska siihenhän niillä puheillakin pyritään, mutta harvemmin kukaan on kuvitelmista kateellinen.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ah-niin-yleistä. Pari esimerkkiä tulee mieleeni: yksi käy lidlssä ostoksilla mutta pakkaa ostokset stockmannin paperikassiin kulkiessaan kaupungin läpi bussille. Ammatti: tarjoilija.

Toinen joutui lähtemään työpaikastaan - tämän tiesi kaikki, sillä hän oli tehnyt sellaisen virheen duunissaan, mistä olisi seurannut isoja vahinkoja mikäli virhettä ei olisi huomattu ajoissa ja korjattu. Ne teki työnantajan kanssa sopimuksen, että henkilö lähtee itse, eikä irtisanomista tehdä eikä mitään oikeudenkäyntiä mahdollisista korvauksista tule. Kaverin oma tulkinta: "Mä päätin, v-u, lähteä, kun tuli rahasta epäselvyyttä, Eivät maksaneet sitä mitä piti". 

Autolla ratsastaa yleensä miehet, eli pitää kallimpaa ja paremman luokan autoa, kuin tulotaso ja muu taso edellylttäisi: varastomies ajaa isolla audilla. Sillä ei ole varaa ostaa tankkia täyteen kuin palkkapäivänä ja vakuutusmaksuja valittaa liian koviksi. Tinkii sitten kodin kunnossa ja kunnostamassa jättämisessä, koska auto pitää olla. 

Tuohon kauppakassijuttuun - itse en ainakaan juuri koskaan osta kaupasta muovikasseja vaan otan kotoa jonkun mielestäni siistin kassin (oli nyt mistä tahansa liikkeestä, yleensä sellainen iso, paksumpi - monta kertaa käytettävä siisti kassi), johon sitten pakkaan ruoat Lidlistä, Aldista, Sparista, missä ikinä käynkään. Joskus otan paperikassin jos vähemmän ostoksia tiedossa (koska mielestäni ryppyiset ohuet muovipussit ovat epäsiistejä, enkä halua sellaista kantaa). Kyse ei olisi siitä että jotenkin häpeän että kävin Aldissa vaan että myös kauppakassi on "siistin" näköinen. Tuli vaan mieleen avautua tästä by the way...

Mää en kyllä edes tiedä mistä jonkun auton vuosimallin tunnistaa, ja jos mulla edes olisi auto niin tuskin tietäisin silloinkaan minkä ikäinen se auto on. Lapset voivat olla vanhempiensa mielestä menestyneitä vaikkeivat olisikaan kympin oppilaita. Näkevät esimerkiksi että lapsi tekee paljon koulunkäynnin eteen ja on ahkera, joten hän on menestynyt opiskelija. Eipä tule yllätyksenä korkeakouluopinnoissa että työtä pitää oikeasti tehdä, ei riitä enää että istuu luokassa ja kuuntelee.

Ei kai se nyt keltään ole pois jos joku tykkää omasta elämästään

Surullista jos pitää tutkia toisten ihmisten autojen ikää, kysellä toisten lasten koulumenestyksestä jne. Surulliselta ihmiseltä se tollainen "valheentunnistinkin" vaikuttaa.

Ei, en itse valehtele ja liioittele asioistani. Ei mulla ole juuri edes kavereita tai tuttavia joille puhua. Mutta kyllä sanoisin koko kylän juorukellolle että joo hyvin menee, vaikka menisikin tosi huonosti.

Meillä on autot vm 2016 ja 2014, mutta en ikinä muista oikein tuota 2014 vaan sanon aina jostain syystä 2012 kun joku kysyy... Vaikka ei me oikeasti ikinä ajettaisi niin vanhalla autolla, vm 2014 on lähdössä ihan piakkoin vaihtoon.

Mun mies lisää juttuihin +30 % lisää oli aihe mikä tahansa. Itse osaan suodattaa ne sen jutut.

Tollanen on niin rasittavaa. Kun liioitellaan/valehdellaan asioista, mistä selvästi näkee, ettei oo totta. Ja usein ne ihmiset sitten sanoo toisella kerralla taas jotain toista, puhuu itsensä pussiin, kun ei itse muista mitä viimeksi valehteli ja kenelle. 

Varmaan se oma elämä hävettää, haluaisi parempaa. Varsinkin, jos sen keskustelukumppanin elämä on vähän parempaa, kalliimpi auto, isompi talo, parempipalkkainen mies, hienommat vaatteet, kauniimmat lapset

Vierailija kirjoitti:

Mun mies lisää juttuihin +30 % lisää oli aihe mikä tahansa. Itse osaan suodattaa ne sen jutut.

Ja lisäyksenä vielä että miehen normi illat kuuluu sohvalla tv:n ääressä, MUTTA heti kun se on jossakin muualla tai tekemässä jotakin niin heti on puhelin kourassa ja soittamassa kaikille tekemisiään. "Täällä ollaan, on niin kiire yms."

Vierailija kirjoitti:

Mää en kyllä edes tiedä mistä jonkun auton vuosimallin tunnistaa, ja jos mulla edes olisi auto niin tuskin tietäisin silloinkaan minkä ikäinen se auto on. Lapset voivat olla vanhempiensa mielestä menestyneitä vaikkeivat olisikaan kympin oppilaita. Näkevät esimerkiksi että lapsi tekee paljon koulunkäynnin eteen ja on ahkera, joten hän on menestynyt opiskelija. Eipä tule yllätyksenä korkeakouluopinnoissa että työtä pitää oikeasti tehdä, ei riitä enää että istuu luokassa ja kuuntelee.

Ei kai se nyt keltään ole pois jos joku tykkää omasta elämästään

Surullista jos pitää tutkia toisten ihmisten autojen ikää, kysellä toisten lasten koulumenestyksestä jne. Surulliselta ihmiseltä se tollainen "valheentunnistinkin" vaikuttaa.

Ei, en itse valehtele ja liioittele asioistani. Ei mulla ole juuri edes kavereita tai tuttavia joille puhua. Mutta kyllä sanoisin koko kylän juorukellolle että joo hyvin menee, vaikka menisikin tosi huonosti.

Joo voivat olla, mutta jos lastaan väittää luokan parhaaksi ja kympin oppilaaksi ja se ei sitä ole, kyse ei ole normaalista ylpeydestä vaan siitä lapsesta haluttaisiin enemmän kuin se on eikä siihen parhaansa tekemiseen olla tyytyväisiä. Jos oltaisiin, miksi väittää luokkansa parhaaksi jos se ei sitä ole? Tästähän on kyse, ei normaalista tyytyväisyydestä ja ylpeydestä vaan siitä, että yritetään esittää asiat hienommiksi kuin ne oikeasti ovat kun ei olla tyytyväisiä lasten koulumenestykseen ja siihen vanhaan autoon (ja jos yhtään autoista tietää ja yhtään uudemmalla itse ajaa, vanhat autot kyllä huomaa ilman erityistä kyttäystäkin, toki jos itsellä ei ole autoa eikä ne kiinnosta, silloin voi luulla vaikka millaista vanha rämää uudeksi ja kalliiksi, turha kuitenkaan luulla että kaikki ovat yhtä tietämättömiä).

Ja missä on sanottu, että on kyselty koulumenestyksestä? Ne kehuskelijat kun toitottaa asioistaan ihan ilman kysymistäkin, kyllästymiseen asti. Mitä meidän mies teki, mitä meidän lapset sanoi, mitäsitätätä blaablaablaa. Kun kuvitellaan että se oma, samanlainen arki kuin muillakin, on jotenkin ihmeellistä vaikka samat asiat ne muidenkin miehet tekee ja lapset sanoo. Näiltä omista asioistaan paasaajilta ei todellakaan kukaan vaivaudu kysymään yhtään mitään eikä tarvitsekaan kun pajatusta tulee muutenkin ihan liikaa. Samoin kun on hommattu se vanha auto, aletaan selittää siitä ilman että kukaan on maininnut mitään koko autosta. Ja samaan aikaan esim. työpaikalla eivät nekään, joilla on oikeasti uusi ja kallis auto hommattuna, selitä autohankintojaan muille. Ihmiset nyt hankkii autoja, useimmat uusia ja käyttämättömiä, joskus kalliitakin, sen enempää asiaa esiin tuomatta, joita toiset sitten ostelee vanhoina ja käytettyinä halvalla pitäen niistä kauheaa melua.

No entäs tämä ryhmä, joka valehtelee tehneensä tai sanoneensa asioita, joita joku toinen on tehnyt. Tarkoituksena kiillottaa kiiltokuvaansa tässäkin. Esim. kun minä vien vanhusten palvelutaloon marjoja, matkalla tapaan "valehtelijan". Juttelemme hetken ja vien marjat yksin mummoille. Jälkeenpäin kuulen, että "valehtelija" on kertonut tapahtuneen käänteisesti, hän oli viemässä marjoja mummoille ja matkalla tapasi minut. Ja kaikki kehuvat valehtelijaa. Siihen kun menet mainitsemaan, että asia tapahtui kyllä aivan päinvastoin, sinua katsotaan kieroon epäillen. Tätä jatkuvasti, erittäin rasittavaa. Mitä siinä muutakaan voi, kun pysyä mahdollisimman kaukana tuollaisesta valehtelijasta.