Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kumman pelastaisit tulipalosta: Oman puolison vai oman vauvan?
05.10.2016 |
Laitetaanpas tämäkin av:n klassinen moraalidilemma modernin kyselytoiminnon kanssa.
Kommentit (44)
Vaikka tätä ei kysyttykään niin en voisi tehdä päätöstä. Joko kuolisin molempien kanssa tai sitten uhrautuisin itse ja molemmat saisivat elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tätä ei kysyttykään niin en voisi tehdä päätöstä. Joko kuolisin molempien kanssa tai sitten uhrautuisin itse ja molemmat saisivat elää.
Jälkimmäinen ei ole vaihtoehto mutta sitä, että antaa molempien kuolla ja mahdollisesti itse kuolee mukana, ei kai oikein ajatusleikissä voi poissulkea.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta jo nämä idioottigalluppisi.
Tämä on kyllä ensimmäinen tekemäni galluppi.
Vauvan!
Ja tämä ei liity ollenkaan siihen, etten rakastaisi yli kaiken miestäni. Näin vain eläimellinen vaisto tekee tehtävänsä. Biologinen suhde omaan jälkeläiseensä, varsin avuttomaan sellaiseen, saa minut ajattelemaan näin.
Onneksi tuskin tarvitsee kokea tuota valintatilannetta reaalimaailmassa.
Puolison.
Vauvalla ei ole vielä samanlaista kehittynyttä persoonaa kuin aikuisella ihmisellä, joten sen menettäminen ei ole samalla tavalla korvaamaton asia kuin puolison minun ajatusmaailmani mukaan. Lisäksi pragmaattisesti ajateltuna puolison kanssa voi tehdä uuden lapsen, mikä em. syystä korvaa vauvaikäisen ihmisen menetyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiinnolla odotan sitä, kumman vaihtoehdon valitsijat tässä ovat sairaita ja muita vaahtosuisia adjektiiveja abstraktiin ajatteluun kykenemättömien mammojen mielestä.
Puolisoni on terve aikuinen ihminen, pystyy liikkumaan itse, vauvani ei vielä - rääkäisen puolisolle ja nappaan vauvan syliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä vauvani on ehdoton valintani, ja varmasti se liekkeihin jäävä puolisoni eli vauvan toinen vanhempi olisi samaa mieltä. Varmaankin useimmat vanhemmat antaisivat henkensä lapsensa puolesta. Itse ainakin ajattelen, että vanhemmat elävät myös lapsissa, eli jos itse toivottavasti kuolen ennen lastani, lapseni kuitenkin "jatkaa elämääni", kantaa perimääni ja opetuksiani eteenpäin taas seuraaville sukupolville.
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni on terve aikuinen ihminen, pystyy liikkumaan itse, vauvani ei vielä - rääkäisen puolisolle ja nappaan vauvan syliin.[/quote}
Puolisosi on häkämyrkytyksen vuoksi jo tajuton. Kumman pelastat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolison.
Vauvalla ei ole vielä samanlaista kehittynyttä persoonaa kuin aikuisella ihmisellä, joten sen menettäminen ei ole samalla tavalla korvaamaton asia kuin puolison minun ajatusmaailmani mukaan. Lisäksi pragmaattisesti ajateltuna puolison kanssa voi tehdä uuden lapsen, mikä em. syystä korvaa vauvaikäisen ihmisen menetyksen.
Uusi lapsi ei koskaan korvaa kuollutta eikä vähennä surua. Ei myöskään uusi puoliso korvaa menetettyä kumppania.
Itse pelastaisin vauvan. Ihan siitä syystä, että samaa toivon mieheltäni jos hänen tulisi valita minun ja vauvan välillä. Minä olen elänyt jo 30 hyvää vuotta, vauvallani olisi vielä koko elämä edessä. Kai tämä pohjautuu ihan biologiaan ja tarpeeseen suojella kaikin tavoin omia jälkeläisiään.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tätä ei kysyttykään niin en voisi tehdä päätöstä. Joko kuolisin molempien kanssa tai sitten uhrautuisin itse ja molemmat saisivat elää.
Noin on helppo sanoa, kun ei ole tosipaikka käsillä. Sophiekin osasi valita, kun oli pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni on terve aikuinen ihminen, pystyy liikkumaan itse, vauvani ei vielä - rääkäisen puolisolle ja nappaan vauvan syliin.[/quote}
Puolisosi on häkämyrkytyksen vuoksi jo tajuton. Kumman pelastat?
En pienenä naisena jaksaisi siirtää tajutonta puolisoani metriäkään. Eli silloin joutuisin joko menettämään molemmat tai pelastaisin lapseni ja toivoisin palomiesten saapuvan pian (paloasemalle n km)
Puolisoni. Vauva olisi ei-toivottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni. Vauva olisi ei-toivottu.
Ja tämä siis hypoteettisen vauvan kanssa, jota ei todella tule. Olemassa oleva lapsi menisi kyllä puolison edelle.
En kumpaakaan. Pelastaisin koirani, se on kaikista rakkain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni on terve aikuinen ihminen, pystyy liikkumaan itse, vauvani ei vielä - rääkäisen puolisolle ja nappaan vauvan syliin.[/quote}
Puolisosi on häkämyrkytyksen vuoksi jo tajuton. Kumman pelastat?
Vauvan. Puoliso on tuplasti kokoiseni, eikä sitä velttona makaamassa saa inahtamaankaan. -eri
Vierailija kirjoitti:
Puolison.
Vauvalla ei ole vielä samanlaista kehittynyttä persoonaa kuin aikuisella ihmisellä, joten sen menettäminen ei ole samalla tavalla korvaamaton asia kuin puolison minun ajatusmaailmani mukaan. Lisäksi pragmaattisesti ajateltuna puolison kanssa voi tehdä uuden lapsen, mikä em. syystä korvaa vauvaikäisen ihmisen menetyksen.
.
No tuo puoliso saattaa pahimmassa visiossa vaikka olla tehyt päätöksen lähteä omasta mielestään paremman perään, ei vain ole ehtinyt sitä asiaa sulle kertoa.
Oma lapsi on kuitenkin oma lapsi, vaikka kasvaessaan ja itseään etsiessään koetteleekin vanhempansa hermoja ja sietorajaa monin tavoin. Siis yritin sanoa, että lapset ovat aika kiittämättömiä omia vanhempiaan kohtaan, vaikka nämä olisivat kieltäneet omat menonsa ja halunsa aina, kun lapsen etu sellaista on edellyttänyt.
.
Pelastaisin vauvan ihan jo siksi, että a) se on helpompi pelastaa kuin 80-kiloinen mies b) miehellä on paremmat mahdollisuudet selvitä vielä teho-osastolla palovammoja saatuaan, jos palokunta ehtii hänet pelastamaan. (Tämä on minulle lähinnä teoreettinen kysyms, sillä olen lapseton.)
Kuka ääliö tekee näitä Kumman pelastaisit -aloituksia yhtä mittaa?
Kumpi ka kampi tappelivat. Kumpi voitti.
Nämä typerät aloitukset mode voisi poistaa heti kun niitä ilmestyy.
Alue: Aihe vapaa
Lopeta jo nämä idioottigalluppisi.