Mies haluaa muuttaa yhteen ja lapsia 3 kuukauden seurustelun jälkeen

Jos on kaikin puolin kunnollinen ja ihana mies niin siitä vaan. Harvemmin löytyy miehiä jotka haluaa oikeasti sitoutua. Minä tosiaan tiesin jos heti alusta asti että mieheni on "se oikea" ja tuleva lasteni isä.

Ei ole tarvinnut katua nopeaa yhteen muuttoa. 

Lapsia ei kannata heti tehdä vaan kannattaa ensin varmistaa että suhde muuttuu alkuhuumasta todelliseksi rakkaudeksi ja suhde on toimiva saman katon alla. Jutelkaa ennen muuttoa raha-asiat ja kotityöt ym selviksi ettei tarvitse turhista riidellä. Samat arvot, tavoitteet ja toiveet elämässä tekee yhteiselon helpoksi.

Ei kolmen kuukauden eikä edes puolenvuoden seurustelun jälkeen kukaan täysijärkinen suunnittele yhteenmuuttoa saati lapsentekoa vaikka kuinka hyvältä tuntuu. Yleensä sellaiset suhteet joissa on ensisilmäyksellä tuntunut että tämä on se oikea myös loppuvat yhtä nopeasti. Ahneella on nolo loppu ja todennäköisesti olet tuleva yh etkä siitäkään ymmärrä edetä rauhassa.

Minä ihastuin kaverin kaveriin eli olimme tuttuja. Nähtiin aina silloin tällöin viihteellä ja kotibileissä/jatkoilla.

Minä olin avoliitossa. Mutta jotenkin tämä mies veti minua puoleensa ja meillä riitti aina juttua tuntikausia. Emme aluksi edes tajunneet että siinä oli ihastustakin.

Erosin ja tämä mies sattui soittamaan minulle ja pyysi minua ravintolaan syömään. 

Kaikki vaan kliksahti paikoilleen. 

Tunteiden voimakkuus yllätti meidät molemmat. Onnea, iloa, perhosia vatsassa, himoa ja vahva tunne että nyt se on menoa ja näin sen olla pitääkin. 

Rakkautta ja himoa löytyy vielä näin 25 vuoden jälkeenkin ja arkea helpottaa että olemme myös "ystäviä" eli haluamme olla yhdessä ja viihdymme toistemme seurassa mainiosti. Samanlainen huumori saa meidät nauramaan päivittäin kyyneleet silmissä...mustaa ja lapsellista huumoria mutta niin hauskaa ;)

Miksi ap:n pitää kysyä tuntemattomilta, mitä tehdä omalla ruumiillaan ja elämällään?

Vinkki: Jos tuntuu, ettet itse tiedä mitä tehdä ja pitää kysyä muilta, ei ainakaan kannata tehdä niitä lapsia.

23 jatkaa vielä että en tosiaankaan ollut mitenkään epätoivoinen kun ihastuin kaveriin.

Päin vastoin elämä oli oikein ihanaa...olin vasta 22v. ja vietin huoletonta opiskeluelämää.

Ja avoeron jälkeen minuun oli ihastunut 2 muutakin miestä ja he kyllä ahkerasti yrittivät vikitellä minua. Pari vuotta pyörivät ympärillä kunnes uskoivat että niin vaan tämä "kaverimies" vei sydämeni lopullisesti.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tehdä? 3 kk seurusteltu, 6 kk ollaan tunnettu. Ennen seurustelua olimme kavereita.

Älä vaan suostu moiseen, pidä omat rajasi. Jos mies suuttuu ja hylkää sinut, tiedät ettei kyse ollut rakkaudesta vaan jostain ihan muusta.

Ei mies ole suuttunut, mutta vaikka hänestä pidän niin taitavat tiemme erota. En halua lapsia. Olen VELA.