Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen asiantuntijat! Mistä mahtaa johtua se,
02.10.2016 |
että edes toimittajat eivät osaa enää nykyään taivuttaa oikein? Lukekaapa esimerkiksi tämä Iltalehden juttu, jossa puhutaan alusta loppuun saakka Alberttista. Sama toimittaja on jatkanut astevaihteluttomuutta jutusta toiseen, eli ilmeisesti on niin jääräpää ettei edes palautteesta suostu korjaamaan tyyliään.
Mutta varsinainen kysymys kuuluukin, että mistä luulette ilmiön johtuvan? Miksi ihmiset nykyään erehtyvät näin päivänselvästä asiasta, ja luulevat taivuttavansa oikein, kun kirjoittavat "Alberttin" asioista?
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Vierasperäiset sanat ja nimet ovat hankalia ja monet kuuluu taivuttaa "väärin" , kuten auto, auton ja muki mukin, ei audon tai muin.
Joo, mutta Alberttiin on jo valmis malli, sekin lainaa, varmaankin germaanista: Pertti, Pertin.
Joten miksi, miksi? Miten voi olla toimittaja, jos ei noinkaan yksinkertaista asiaa osaa tai millään kykene edes tarkistamaan, jos ei itse tiedä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikaa luottoa MSWordin oikolukijaan?
1
Samaa ihmettelen. Ystäväni valmistuu toimittajaksi, mutta tekee esimerkiksi pilkkuvirheitä, jotka ei paljoa opettelua vaatisi. Itse suomen kieltä opiskelevana sisällyttäisin pari yliopistotasoista suomen kurssia toimittajien koulutukseen.
Kiire ja ammattitaidottomuus. " - I wish to plead incompetence." (Monty Python)
Ei liity toimittajiin, mutta kun muutin Hämeestä Satakuntaan, vaati totuttelua kun ihmiset taivuttivat sanoja kaksoiskonsonantteineen. Toki toimittajien täytyisi osata jättää murrevivahteet asiakielestä pois, mutta ei taida sekään ammattiryhmä olla yhtä pätevä kuin ennen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän tässä vituttaa, että töitä tuntuu riittävän niillä, joilla on lukihäiriö tai muuten vain tapana kirjoittaa miten sattuu. Ja tuntemani oikeasti fiksu kielenhuoltaja ja viestijä on työttömänä. Taitaa olla liian taitava, kukaan ei halua rekrytä itseään parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen. Ystäväni valmistuu toimittajaksi, mutta tekee esimerkiksi pilkkuvirheitä, jotka ei paljoa opettelua vaatisi. Itse suomen kieltä opiskelevana sisällyttäisin pari yliopistotasoista suomen kurssia toimittajien koulutukseen.
Erään suomen kielen proffan suusta on kuultu sekin, että suomen pilkkusäännöt ovat sen verran vaikeat, että suomen kielestä valmistuneet maisteritkin töppäilevät pilkkujen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen. Ystäväni valmistuu toimittajaksi, mutta tekee esimerkiksi pilkkuvirheitä, jotka ei paljoa opettelua vaatisi. Itse suomen kieltä opiskelevana sisällyttäisin pari yliopistotasoista suomen kurssia toimittajien koulutukseen.
Erään suomen kielen proffan suusta on kuultu sekin, että suomen pilkkusäännöt ovat sen verran vaikeat, että suomen kielestä valmistuneet maisteritkin töppäilevät pilkkujen kanssa.
Pilkutuksen pääsäännöt ovat yksinkertaiset, ja niiden hallitsemisella pääsee jo pitkälle.
Olisi esimerkiksi hyvin helppo painaa kerralla mieleen, että lauseenvastikkeita ei pilkuteta. Jostain syystä kuitenkin lauseenvastikkeita pilkuttavat jopa ne, jotka muuten hallitsevat oikeinkirjoituksen melko hyvin. Kyse lienee vääriin muistikuviin perustuvasta hyperkorrektiudesta, jota näkee myös väärissä komparaatiomuodoissa, esim. "parenpi". Sovelletaan jotain hämärästi muistettua sääntöä väärässä ympäristössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen. Ystäväni valmistuu toimittajaksi, mutta tekee esimerkiksi pilkkuvirheitä, jotka ei paljoa opettelua vaatisi. Itse suomen kieltä opiskelevana sisällyttäisin pari yliopistotasoista suomen kurssia toimittajien koulutukseen.
Erään suomen kielen proffan suusta on kuultu sekin, että suomen pilkkusäännöt ovat sen verran vaikeat, että suomen kielestä valmistuneet maisteritkin töppäilevät pilkkujen kanssa.
Pilkutuksen pääsäännöt ovat yksinkertaiset, ja niiden hallitsemisella pääsee jo pitkälle.
Olisi esimerkiksi hyvin helppo painaa kerralla mieleen, että lauseenvastikkeita ei pilkuteta. Jostain syystä kuitenkin lauseenvastikkeita pilkuttavat jopa ne, jotka muuten hallitsevat oikeinkirjoituksen melko hyvin. Kyse lienee vääriin muistikuviin perustuvasta hyperkorrektiudesta, jota näkee myös väärissä komparaatiomuodoissa, esim. "parenpi". Sovelletaan jotain hämärästi muistettua sääntöä väärässä ympäristössä.
http://www.ksml.fi/kotimaa/Professori-Suomen-pilkkusäännöt-ovat-liian-v…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierasperäiset sanat ja nimet ovat hankalia ja monet kuuluu taivuttaa "väärin" , kuten auto, auton ja muki mukin, ei audon tai muin.
Ei kaksitavuiset sanat, joissa vahva aste on kuitenkin vain yksinäiskonsonantti (kuten muki tai auto), liity aloituksen esimerkkitapaukseen mitenkään.
Aloituksessa on kolmitavuinen sana, jonka vahva aste on geminaatta. Ei sellaista vierasperäistä kolme- tai useampitavuista sanaa olekaan, jossa geminaatta-t ei osallistuisi astevaihteluun. Esim. rusetti, rusetin.
Vierasperäiset sanat ja nimet ovat hankalia ja monet kuuluu taivuttaa "väärin" , kuten auto, auton ja muki mukin, ei audon tai muin.