Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Jos menen yliopistoon lukemaan alaa X mutta haluan oikeasti lukea alaa Y, miten paljon voin ottaa Y:n opintoja sivuaineena?

Vierailija
28.09.2016 |

Otsikossa kysymys. En pääse sisälle alalle Y mutta alalle X pääsen.

Kommentit (28)

Vierailija
21/28 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

http://www.helsinki.fi/ml/opinto-opas/opas12_14/s038-049.pdf, on hyvä ja lukee sieltä kohdasta "Fysiikan opinnot sivuaineopiskelijoille". Ainakin vielä vuosina 2012 - 2014 on ollut tarjolla mahdollisuus suorittaa fysiikkaa sivuaineena syventävien opintojen verran. (Uusimman opinto-oppaan etsinnän jätän harjoitustehtäväksi.)

Vierailija
22/28 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suosittelen harkitsemaan vaihtoehtona Aalto-yliopiston teknillistä fysiikkaa. Sinne voit hakea pääsykokeella, ja osa valituista otetaan pelkkien pääsykoepisteiden perusteella. Tosin karsinta on selvästi kovempi kuin HY:n fysiikkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No olipas turha kysymys, kun et kerro alaa tai missä opiskelet. Kysy opinto-ohjaajalta.

En opiskele vielä missään. Haluamani ala on fysiikka (HY) mutta sinne pääsee ainoastaan paperivalinnassa, ja kun en ole fysiikkaa kirjoittanut niin tuskin pääsisin, siitä tulee tietääkseni jotain puolet pisteistä. Matematiikkaa pääsisin lukemaan, kirjoitin siitä laudaturin. Tälle alalle siis ei ole edes pääsykoetta jos omaa YO-tutkinnon.

Jos ajattelit pääaineeksi fysiikkaa, niin siinä on HY:ssa kova taso, kun päästään pidemmälle opinnoissa. Matkan varrella karsiutuu pirukkaa ihan kunnolla, vaikka sisäänpääsy olisi tuntunut helpolta. Harkitse, riittävätkö rahkeet pääaineeseen.

Pienissä aineissa kaikki tietää muiden tason, ja voi helposti laittaa oma rima vastaamaan sitä. Sisällön kannalta on aika se ja sama mistä sen tutkinnon tässä tapauksessa hankkii.

Mitä tarkoitat riman asettamisella vastaamaan muiden rimaa? Jos älli ei riitä, niin ei riitä.

Vierailija
24/28 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No olipas turha kysymys, kun et kerro alaa tai missä opiskelet. Kysy opinto-ohjaajalta.

En opiskele vielä missään. Haluamani ala on fysiikka (HY) mutta sinne pääsee ainoastaan paperivalinnassa, ja kun en ole fysiikkaa kirjoittanut niin tuskin pääsisin, siitä tulee tietääkseni jotain puolet pisteistä. Matematiikkaa pääsisin lukemaan, kirjoitin siitä laudaturin. Tälle alalle siis ei ole edes pääsykoetta jos omaa YO-tutkinnon.

Jos ajattelit pääaineeksi fysiikkaa, niin siinä on HY:ssa kova taso, kun päästään pidemmälle opinnoissa. Matkan varrella karsiutuu pirukkaa ihan kunnolla, vaikka sisäänpääsy olisi tuntunut helpolta. Harkitse, riittävätkö rahkeet pääaineeseen.

Olematta fyysikko, joita toki tunnen ihan kohtuullisesti kun olen lipastolla yli 25v ollut jo töissä (emme yleensä keskustele alojemme substanssista tätä koskien), kysyn ihan puhtaasta uteliaisuudesta:

Mikä fysiikan osa-alue on opiskelijoille yleensä vaikein, ellei juuri matematiikka?

Siis, josta ap kertoi kirjoittaneensa laudaturin ...

Vierailija
25/28 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Menet opiskelemaan sitä matematiikkaa, suoritat diferentiaali- ja integraalilaskennan kurssit, differentiaaliyhtälöt ja hieman tilastotiedettä, niin sinulla on keskimääräistä vastavalmistunutta ylioppilasta paremmat valmiudet ruveta opiskelemaan fysiikkaa vaikka sitten sivuaineena. Jo matematiikan opintojesi ohessa voit myös vilkaista läpi fysiikan lukiokirjat; et sinä siihen mitään opettajaa tarvitse. Kun sitten olet menestynyt fysiikan opinnoissasi tarpeeksi hyvin, voit vaihtaa sen pääaineeksesi.

Minä tein aikoinaan toisin päin, aloitin fysiikasta ja vaihdoin matematiikkaan. Fysiikanopiskelijoille oli pakollisia matematiikan kursseja, joilla opetettiin sitä matemaattista välineistöä jota fysiikan puolella tarvitaan, mutta ne kurssit tuntuivat laahaavan aina pari viikkoa jäljessä: tällä viikolla olisi fysiikan laskuissa tarvittu niitä menetelmiä, jotka matematiikassa opetettiin vasta ensi kuun puolivälissä.

Jos taas haluat aloittaa heti fysiikasta, niin mikä sinua estää lukemasta lukion fysiikkaa itseksesi. Viimeistään yliopistossa huomaat, ettei mikään opettaja päähäsi oppia kaada, vaan itse opiskelemalla kaikki todellisuudessa opitaan.

Vierailija
26/28 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen harkitsemaan vaihtoehtona Aalto-yliopiston teknillistä fysiikkaa. Sinne voit hakea pääsykokeella, ja osa valituista otetaan pelkkien pääsykoepisteiden perusteella. Tosin karsinta on selvästi kovempi kuin HY:n fysiikkaan.

Hyvä idea. Tässä välivuoden aikana on tullut niin paljon fysiikkaa luettua ihan omaksi iloksi erään kaverin veljen kanssa (tämä kaveri siis aikoo lääkikseen, ja fyysikko-veljensä auttaa häntä valmistautumaan pääsykokeisiin), että voisi olla ihan hyvät saumat. Olen tehnyt aika paljon juurikin noita DI valintakokeita, koska loppupäässä on usein hyviä tehtäviä jotka ovat hieman kirjasta löytyviä tehtäviä vaikeampia.

AP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luonnontieteissä oli muistaakseni aika vapaata. Ja matikasta on hyötyä fysiikan opinnoissa.

Vierailija
28/28 |
28.09.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No olipas turha kysymys, kun et kerro alaa tai missä opiskelet. Kysy opinto-ohjaajalta.

En opiskele vielä missään. Haluamani ala on fysiikka (HY) mutta sinne pääsee ainoastaan paperivalinnassa, ja kun en ole fysiikkaa kirjoittanut niin tuskin pääsisin, siitä tulee tietääkseni jotain puolet pisteistä. Matematiikkaa pääsisin lukemaan, kirjoitin siitä laudaturin. Tälle alalle siis ei ole edes pääsykoetta jos omaa YO-tutkinnon.

Jos ajattelit pääaineeksi fysiikkaa, niin siinä on HY:ssa kova taso, kun päästään pidemmälle opinnoissa. Matkan varrella karsiutuu pirukkaa ihan kunnolla, vaikka sisäänpääsy olisi tuntunut helpolta. Harkitse, riittävätkö rahkeet pääaineeseen.

Olematta fyysikko, joita toki tunnen ihan kohtuullisesti kun olen lipastolla yli 25v ollut jo töissä (emme yleensä keskustele alojemme substanssista tätä koskien), kysyn ihan puhtaasta uteliaisuudesta:

Mikä fysiikan osa-alue on opiskelijoille yleensä vaikein, ellei juuri matematiikka?

Siis, josta ap kertoi kirjoittaneensa laudaturin ...

Kyllä ainakin minusta TKK:lla teknillisessä fysiikassa fysiikan kurssit olivat selvästi vaikeampia kuin matematiikan kurssit. Matematiikka on jotenkin selkeä systeemi, kun taas fysiikassa on se todellisuus, jota pitää mallintaa. Pitää tajuta, miten eri asiat otetaan huomioon (esim. mitä kaikkia voimia johonkin hiukkaseen vaikuttaa).

Ja minä ainakin kirjoitin todella helposti lukiossa pitkän matematiikan laudaturin. Luin matematiikan kirjoituksiin yhden päivän, mikä oli tosin enemmän kuin mitä olin lukenut sitä ennen matematiikan kokeisiin koko lukioaikana yhteensä. TKK:lla fysiikan kurssit tuntuivat aluksi aivan älyttömän vaikeilta ja kuvittelin aluksi, että en pääse niistä millään läpi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi neljä kuusi