Kun elämä ei ollutkaan sitä mitä odotti.

Onko muita pettyneitä? Vuodet vaan vierii, eikä oikein enää ilon aiheita löydy. Toki on lapset, mutta nekin kasvavat nopeasti ja kohta eivät edes äitiä tarvitse enää... Jotenkin tuntuu että elämän tarkoitus on jo takanapäin kun lapset on jo tehtynä. Mitä sen jälkeen?