Vaikeavammainen lapsi ja eutanasia

Vierailija kirjoitti:

Eutanasian väittään olevan henkilön itsensä haluama kuolema. Mä vaan kysyn, että mitn se vaikeavammainen lapsi a)tekeee asiasta informoidun ja tietoisen päätöksen ja b)ilmaisee sen niin, ettei tulkinnanvaraa jää?

Aivan. Vaikeavammainen tai lapsi ei siis voi olle eutanasian kohde. Tai sit eutanasia ei ole oma-aloitteinen ja itse valittu arvokas kuolema, vaan jonkun muun tekemä tappopäätös.

No miksi vanhuksia saa kuivattaa ja lopettaa heidän hoitonsa vaikka he haluaisivat elää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eutanasian väittään olevan henkilön itsensä haluama kuolema. Mä vaan kysyn, että mitn se vaikeavammainen lapsi a)tekeee asiasta informoidun ja tietoisen päätöksen ja b)ilmaisee sen niin, ettei tulkinnanvaraa jää?

Aivan. Vaikeavammainen tai lapsi ei siis voi olle eutanasian kohde. Tai sit eutanasia ei ole oma-aloitteinen ja itse valittu arvokas kuolema, vaan jonkun muun tekemä tappopäätös.

No miksi vanhuksia saa kuivattaa ja lopettaa heidän hoitonsa vaikka he haluaisivat elää?

Vanhushullu iskee jälleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eutanasian väittään olevan henkilön itsensä haluama kuolema. Mä vaan kysyn, että mitn se vaikeavammainen lapsi a)tekeee asiasta informoidun ja tietoisen päätöksen ja b)ilmaisee sen niin, ettei tulkinnanvaraa jää?

Aivan. Vaikeavammainen tai lapsi ei siis voi olle eutanasian kohde. Tai sit eutanasia ei ole oma-aloitteinen ja itse valittu arvokas kuolema, vaan jonkun muun tekemä tappopäätös.

No miksi vanhuksia saa kuivattaa ja lopettaa heidän hoitonsa vaikka he haluaisivat elää?

tai abortoida sikiön ? ei niiltäkään kukaan kysy haluaako kuolla vai elää. 

Ihan oikeasti voi viettää hyvää elämää vaikka ei voisi liikkua. Menkää tutustumaan näihin ihmisiin ja huomatkaa kuinka iloisia osa heistä on. Paljon olisi monella opittavaa heistä. 

Eri asia jos joku on kivuissaan, sitten ymmärrän, mutta eivät kaikki ole vaikka on vaikeita vammoja. Jos on koko elämän ollut sellainen eikä tiedä paremmasta ja on tyytyväisen oloinen, on se täyttä elämää. Toki tarvitsee apua, mutta sitä varten meillä on kaikenlaisia palveluita heitä varten <3 

Tutustukaa heihin ennen kuin tuomitsette. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeasti voi viettää hyvää elämää vaikka ei voisi liikkua. Menkää tutustumaan näihin ihmisiin ja huomatkaa kuinka iloisia osa heistä on. Paljon olisi monella opittavaa heistä. 

Eri asia jos joku on kivuissaan, sitten ymmärrän, mutta eivät kaikki ole vaikka on vaikeita vammoja. Jos on koko elämän ollut sellainen eikä tiedä paremmasta ja on tyytyväisen oloinen, on se täyttä elämää. Toki tarvitsee apua, mutta sitä varten meillä on kaikenlaisia palveluita heitä varten <3 

Tutustukaa heihin ennen kuin tuomitsette. 

Mitä opittavaa mulla olisi vaikeasti kehitysvammaiselta, joka on pelkkä kuori. Tämä on taas näitä pehmokrisittyjen lätinöitä kuinka kaikki elämä on arvokasta.

Vierailija kirjoitti:

Eutanasian väittään olevan henkilön itsensä haluama kuolema. Mä vaan kysyn, että mitn se vaikeavammainen lapsi a)tekeee asiasta informoidun ja tietoisen päätöksen ja b)ilmaisee sen niin, ettei tulkinnanvaraa jää?

Aivan. Vaikeavammainen tai lapsi ei siis voi olle eutanasian kohde. Tai sit eutanasia ei ole oma-aloitteinen ja itse valittu arvokas kuolema, vaan jonkun muun tekemä tappopäätös.

Juuri näin. Eutanasiaa ajetaan väittämällä, että kyseessä olisi aina parantumattomasti sairaan oma ja tietoinen päätös. Sitten kun keskustelee perusteluista eutanasiamyönteisten ihmisten kanssa, niin yllättävän usein eutanasian puolustamisen taustalla on toive mahdollisuudesta lopettaa dementoituneen tai kehitysvammaisen läheisen kärsimykset. Eli vaikka lainsäädännöllä hyväksyttäisiin potilaan omaan toiveeseen pohjautuva eutanasia, niin hyvin pian sitä ollaan vaatimassa laajennettavaksi myös niihin ihmisryhmiin jotka eivät voi ilmaista tahtoaan itse.

Oman tahdon ilmaisuun kykenemättömän ihmisen eutanasiaan liittyy monia eettisiä ongelmia. Kuka päättää eutanasiasta? Moni tuntuu ajattelevan, että omat vanhemmat ja läheiset. Mutta ihmisen tappaminen on aivan äärimmäinen tilanne johon ei voida ryhtyä vain siksi, että joku toinen haluaa, ei vaikka sillä haluajalla olisi miten ylevät tarkoitusperät. Jos taas oikeasti määriteltäisiin joku kivun ja toimintakyvyttömyyden raja, jonka toisella puolella katsotaan ihmisen hengissä pitäminen julmemmaksi kuin tappaminen, niin eikö tästä seuraisi se että tätä huonommassa kunnossa olevat pitäisi tappaa läheisten toiveista riippumatta? Ihmisen oikeus elää (tai kuolla, jos on eutanasian puolustaja) ei voi olla riippuvainen läheisten subjektiivisesta mielipiteestä. Kyse kun on nimenomaan sen sairaan/vammaisen ihmisen oikeuksista eikä sen omaisen oikeudesta leikkiä jumalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eutanasian väittään olevan henkilön itsensä haluama kuolema. Mä vaan kysyn, että mitn se vaikeavammainen lapsi a)tekeee asiasta informoidun ja tietoisen päätöksen ja b)ilmaisee sen niin, ettei tulkinnanvaraa jää?

Aivan. Vaikeavammainen tai lapsi ei siis voi olle eutanasian kohde. Tai sit eutanasia ei ole oma-aloitteinen ja itse valittu arvokas kuolema, vaan jonkun muun tekemä tappopäätös.

Juuri näin. Eutanasiaa ajetaan väittämällä, että kyseessä olisi aina parantumattomasti sairaan oma ja tietoinen päätös. Sitten kun keskustelee perusteluista eutanasiamyönteisten ihmisten kanssa, niin yllättävän usein eutanasian puolustamisen taustalla on toive mahdollisuudesta lopettaa dementoituneen tai kehitysvammaisen läheisen kärsimykset. Eli vaikka lainsäädännöllä hyväksyttäisiin potilaan omaan toiveeseen pohjautuva eutanasia, niin hyvin pian sitä ollaan vaatimassa laajennettavaksi myös niihin ihmisryhmiin jotka eivät voi ilmaista tahtoaan itse.

Kehitysvammaiselle, sisaruksille ja vanhemmille se on kärsimystä. Luulisin vanhempien olevan vain vapautuneita, jos vaikeasti kehitysvammainen pääsisi pois kärsimyksistä. Yhteiskunnalle tulisi paljon säästöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eutanasian väittään olevan henkilön itsensä haluama kuolema. Mä vaan kysyn, että mitn se vaikeavammainen lapsi a)tekeee asiasta informoidun ja tietoisen päätöksen ja b)ilmaisee sen niin, ettei tulkinnanvaraa jää?

Aivan. Vaikeavammainen tai lapsi ei siis voi olle eutanasian kohde. Tai sit eutanasia ei ole oma-aloitteinen ja itse valittu arvokas kuolema, vaan jonkun muun tekemä tappopäätös.

Juuri näin. Eutanasiaa ajetaan väittämällä, että kyseessä olisi aina parantumattomasti sairaan oma ja tietoinen päätös. Sitten kun keskustelee perusteluista eutanasiamyönteisten ihmisten kanssa, niin yllättävän usein eutanasian puolustamisen taustalla on toive mahdollisuudesta lopettaa dementoituneen tai kehitysvammaisen läheisen kärsimykset. Eli vaikka lainsäädännöllä hyväksyttäisiin potilaan omaan toiveeseen pohjautuva eutanasia, niin hyvin pian sitä ollaan vaatimassa laajennettavaksi myös niihin ihmisryhmiin jotka eivät voi ilmaista tahtoaan itse.

Kehitysvammaiselle, sisaruksille ja vanhemmille se on kärsimystä. Luulisin vanhempien olevan vain vapautuneita, jos vaikeasti kehitysvammainen pääsisi pois kärsimyksistä. Yhteiskunnalle tulisi paljon säästöjä.

Tiedän kehitysvammaisen, joka ei pääse liikkumaan, eikä puhu. Hän on iloinen tyyppi, joka varmasti tykkää elämästään. Paljon iloisempi kuin moni jolla ei ole näkyviä vammoja.

En usko, että hän on perheellensä taakka, päinvastoin. Hänellä ei ole vakavia sairauksia.

- Jokaisella aikuisella on oikeus päättää omasta elämästään ja siten myös kuolemastaan.

- Elämä ei aina ole elämisen arvoista. Se on myytti, johon meidät halutaan niin kipeästi saada uskomaan. Että tämä kaikki ympärillä on niin hienoa ja pyhää, että parempaa ei voi olla. Se on tullut vasta nykyajan kulttuurin ja talouspolitiikan ajattelun myötä valtakäsitykseksi.

- Jokainen vaikeasti kehitysvammainen, dementoitunut ja vaikka mielenterveysongelmainen on yksilö. Mikään yleinen ajattelumalli ei päde  yksilöön. Siksi itse katson, että yksilöllä (tai omaisilla ja lääkärillä) on oikeus toimia katsomallaan tavalla, koska he tuntevat yksilön ja hänen tilanteensa parhaiten. 

- Elämä ei ole niin pyhää, mitä kristinuskon myötä syntyneessä ajattelussa halutaan meille syöttää. Kuolema ei aina ole rumaa tai pahaa. Kuolema voi olla yksilön toive ja/tai paras vaihtoehto niistä valinnoista, mitä on tarjolla. 

- Elämä on hyvin kaunista. Siksi jokaista hetkeä pitäisi vaalia ainutkertaisena ja hyvänä, että kuoleman tullessa osaisimme päästää irti ja kiittää eletystä elämästä. Muistan oman isäni hautajaisista, että olin kovin kiitollisen hänestä ja että hän sai elää melko pitkään hyvää elämää ja sain olla osa sitä. Surua se ei vähennä, mutta suru kuuluu elämään. 

Vanhemmat päättävät myös terveiden lasten hoidoista ja esim syöpälasten letkusta irrottamisesta, minusta voisivat päättää myös tästä asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eutanasian väittään olevan henkilön itsensä haluama kuolema. Mä vaan kysyn, että mitn se vaikeavammainen lapsi a)tekeee asiasta informoidun ja tietoisen päätöksen ja b)ilmaisee sen niin, ettei tulkinnanvaraa jää?

Aivan. Vaikeavammainen tai lapsi ei siis voi olle eutanasian kohde. Tai sit eutanasia ei ole oma-aloitteinen ja itse valittu arvokas kuolema, vaan jonkun muun tekemä tappopäätös.

No miksi vanhuksia saa kuivattaa ja lopettaa heidän hoitonsa vaikka he haluaisivat elää?

tai abortoida sikiön ? ei niiltäkään kukaan kysy haluaako kuolla vai elää. 

No ei kyllä saakaan. Abortti on murha.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat päättävät myös terveiden lasten hoidoista ja esim syöpälasten letkusta irrottamisesta, minusta voisivat päättää myös tästä asiasta.

Tätä ei paheksuta niin paljon kuin vaikeasti kehitysvammaisen elvytyskieltoa ja eutanasiaa. Toivon mukaan korona-aikana luonto tekee tehtävänsä, kun me ihmiset ollaan liian tunteellisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kärsimyksen pienentäminen on myös rakkautta. Jos lapsi on todella vaikeavammainen ja tiedossa on, että kipua aistii, mutta muut asiat ovat sitten vähän niin näin ja lapsi ei kuitenkaan elä kovin kauaa niin kyllä. Minusta olisi rakkauden teko päättää kärsimys. Ja asiahan ei tietenkään ole yhden eikä kaden ihmisen päätös silloin vaan vanhempien ja hoitavan tahon yhteinen.

Ennen muinoin kun ei ollut tällaista tietotaitoa ja tutkimusta ja hoitotapoja, vaikeasti vammaiset lapset kuolivat hyvin pieninä, koska ei osattu hoitaa. Nyt kun osataan joskus liiankin hyvin, se vain lisää ihmisten kärsimystä, niin vammaisen lapsen kuin tämän perheenkin. Siinä suhteessa ennen oli paremmin, vaikka se lähtötapa saattoi ollakin kivuliaampi. Monesti miettinyt että mitä järkeä on yrittää pelastaa esim pahoin palanut ihminen joka kärsii siitä sitten jopa kymmeniä vuosia vammautuneena. No, helppo sanoa kun ei ole omalle kohdalle sattunut mitään näin vakavaa.

Hoitaisipa korona-aikaan luonto tehtävänsä ja vapauttaisi noin pahasti kehitysvammaiset kärsimyksestään, sanokoon puunhalaajat ja pehmouskovaidet mitä tahansa.

Kuinka monella teistä kirjoittajista on itsellänne vaikeavammainen lapsi? Tunnutte olevan melkein liikuttavanyksimielisiä, että vaikeavammainen ei voi viestiä mitenkään, edes kipua, muusta puhumattakaan. Vaikeavammaiset eivät ehkä viesti sanoilla, mutta keinojahan on muitakin. Ilmeet, eleet, äänteet jne. Enemmän kuin eutanasiaa teidän pitäisi propagoida sen puolesta, että kovista kivuista kärsivä ihminen hoidettaisiin kivuttomaksi. Aika usein se kuitenkin tapahtuu vasta saattohoidossa, jos silloinkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monella teistä kirjoittajista on itsellänne vaikeavammainen lapsi? Tunnutte olevan melkein liikuttavanyksimielisiä, että vaikeavammainen ei voi viestiä mitenkään, edes kipua, muusta puhumattakaan. Vaikeavammaiset eivät ehkä viesti sanoilla, mutta keinojahan on muitakin. Ilmeet, eleet, äänteet jne. Enemmän kuin eutanasiaa teidän pitäisi propagoida sen puolesta, että kovista kivuista kärsivä ihminen hoidettaisiin kivuttomaksi. Aika usein se kuitenkin tapahtuu vasta saattohoidossa, jos silloinkaan. 

Olen nähnyt vaikeasti kehitysvammaisia: huutavat, syömisessä pitää auttaa eikä ymmärretä syömisen ja oksentamisen eroa. Pitää olla koko ajan vahtimassa, ettei toinen tukehdu kuolaansa. Tällaista elämääkö pidät hyvänä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eutanasian väittään olevan henkilön itsensä haluama kuolema. Mä vaan kysyn, että mitn se vaikeavammainen lapsi a)tekeee asiasta informoidun ja tietoisen päätöksen ja b)ilmaisee sen niin, ettei tulkinnanvaraa jää?

Aivan. Vaikeavammainen tai lapsi ei siis voi olle eutanasian kohde. Tai sit eutanasia ei ole oma-aloitteinen ja itse valittu arvokas kuolema, vaan jonkun muun tekemä tappopäätös.

No miksi vanhuksia saa kuivattaa ja lopettaa heidän hoitonsa vaikka he haluaisivat elää?

tai abortoida sikiön ? ei niiltäkään kukaan kysy haluaako kuolla vai elää. 

No ei kyllä saakaan. Abortti on murha.

Onko oikein tuomita lapsi tietoisesti pahasti vammaiseksi? Abortti vain vapauttaa sen kehitysvammaisen kärsimyksestä.

Mieluummin tekisin surutyötä kuin eläisin päättymättömässä helvetissä elävän ihmisraadon kanssa, ja tällä tarkoitan niitä vaikeita kehitysvammoja. Ei 3-vuotiaan tasolla olevan aivoituksista voi tietää, vaan jopa pitää luopua tietyistä kalusteista ja esineistä, ettei tämä 3-vuotias aikuisen kropassa säre mitään tai vahingoita itseään.

Tiedän perheen, johon on tietoisesti synnytetty vaikeavammaisia lapsia, koska "siihen biologiseen lapseen muodostuu side blaablaablaa". Vaikka lääkärit sanoi, että seuraava lapsi tulee myös olemaan vaikeasti vammainen, niin silti piti lapsia saada. Jokaisella niistä on enemmän tai vähemmän sairauksia ja myös agu kaikilla kolmella todettu, mikä lyhentää elinikää.

Kehitysvamma on paljon muutakin kuin matala äo. Tuolla tuttavaperheen teinillä on alkanut jo taitojen taantuminen, kun taas 7- ja 10-vuotiaat pikkusiskot vielä leikkii Barbeilla ja autoilla. Käy sääliksi, kun teini-ikä tulee eteen ja agua sairastavien elinikä on alle 50 vuotta. Erioten keski-iässä taidot heikkenee vaikeasti kehitysvammaisen tasolle. Tuo menee todellakin pahaksi rääkkäämiseksi. Insestihän on laitonta, koska siinä on riski kehitysvammaisten ja sairaiden lasten saamiseen. Samaa pitäisi soveltaa tähän ja ehdottaa adoptiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eutanasian väittään olevan henkilön itsensä haluama kuolema. Mä vaan kysyn, että mitn se vaikeavammainen lapsi a)tekeee asiasta informoidun ja tietoisen päätöksen ja b)ilmaisee sen niin, ettei tulkinnanvaraa jää?

Aivan. Vaikeavammainen tai lapsi ei siis voi olle eutanasian kohde. Tai sit eutanasia ei ole oma-aloitteinen ja itse valittu arvokas kuolema, vaan jonkun muun tekemä tappopäätös.

Juuri näin. Eutanasiaa ajetaan väittämällä, että kyseessä olisi aina parantumattomasti sairaan oma ja tietoinen päätös. Sitten kun keskustelee perusteluista eutanasiamyönteisten ihmisten kanssa, niin yllättävän usein eutanasian puolustamisen taustalla on toive mahdollisuudesta lopettaa dementoituneen tai kehitysvammaisen läheisen kärsimykset. Eli vaikka lainsäädännöllä hyväksyttäisiin potilaan omaan toiveeseen pohjautuva eutanasia, niin hyvin pian sitä ollaan vaatimassa laajennettavaksi myös niihin ihmisryhmiin jotka eivät voi ilmaista tahtoaan itse.

Kehitysvammaiselle, sisaruksille ja vanhemmille se on kärsimystä. Luulisin vanhempien olevan vain vapautuneita, jos vaikeasti kehitysvammainen pääsisi pois kärsimyksistä. Yhteiskunnalle tulisi paljon säästöjä.

Tiedän kehitysvammaisen, joka ei pääse liikkumaan, eikä puhu. Hän on iloinen tyyppi, joka varmasti tykkää elämästään. Paljon iloisempi kuin moni jolla ei ole näkyviä vammoja.

En usko, että hän on perheellensä taakka, päinvastoin. Hänellä ei ole vakavia sairauksia.

Mitäpä ne niillä lapsen aivoillaan osaisi ajatella? Jos riittäisi ymmärrys riittämään, millaisia taakkoja perheelle ja etenkin yhteiskunnalle, niin eivät taatusti olisi onnellisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eutanasian väittään olevan henkilön itsensä haluama kuolema. Mä vaan kysyn, että mitn se vaikeavammainen lapsi a)tekeee asiasta informoidun ja tietoisen päätöksen ja b)ilmaisee sen niin, ettei tulkinnanvaraa jää?

Aivan. Vaikeavammainen tai lapsi ei siis voi olle eutanasian kohde. Tai sit eutanasia ei ole oma-aloitteinen ja itse valittu arvokas kuolema, vaan jonkun muun tekemä tappopäätös.

Juuri näin. Eutanasiaa ajetaan väittämällä, että kyseessä olisi aina parantumattomasti sairaan oma ja tietoinen päätös. Sitten kun keskustelee perusteluista eutanasiamyönteisten ihmisten kanssa, niin yllättävän usein eutanasian puolustamisen taustalla on toive mahdollisuudesta lopettaa dementoituneen tai kehitysvammaisen läheisen kärsimykset. Eli vaikka lainsäädännöllä hyväksyttäisiin potilaan omaan toiveeseen pohjautuva eutanasia, niin hyvin pian sitä ollaan vaatimassa laajennettavaksi myös niihin ihmisryhmiin jotka eivät voi ilmaista tahtoaan itse.

Kehitysvammaiselle, sisaruksille ja vanhemmille se on kärsimystä. Luulisin vanhempien olevan vain vapautuneita, jos vaikeasti kehitysvammainen pääsisi pois kärsimyksistä. Yhteiskunnalle tulisi paljon säästöjä.

Tiedän kehitysvammaisen, joka ei pääse liikkumaan, eikä puhu. Hän on iloinen tyyppi, joka varmasti tykkää elämästään. Paljon iloisempi kuin moni jolla ei ole näkyviä vammoja.

En usko, että hän on perheellensä taakka, päinvastoin. Hänellä ei ole vakavia sairauksia.

Luuletko, että vanhemmat uskaltaisi puhua vaikeuksista lapsensa kanssa ja kuinka vammattomat sisarukset jää vaille huomiota. Lyön vetoa, että vanhemmat vain piilottelee tuskansa rikkauspuheilla ja muilla hömpötyksillä. Mitä rikkautta siinä on, jos toinen on älyllisesti vajaa?

Matkustaisin Hollantiin tai Sveitsiin, jos mulla olisi vaikeasti kehitysvammainen lapsi.