Käydäänkö nykyään enää kyläilemässä?

Eipä käydä, ei. :(

Kaikilla tuntuu olevan niin kiire, ettei ehdi kyläilemään.

Meillä käy vieraita paljon ja aina tarjotaan kahvit ja muut

Harvemmin. Ei siinä minusta ole mitään pahaa, ihmiset vaan haluaa nykyään tavata mieluummin jossain muualla kuin kotonaan. Minäkin näen mieluummin kavereitani muualla kuin kenenkään kodissa.

On se ainakin hiipuva tapa. Ihmiset ovat niin paljon menossa, että ei voi olla varma, onko siellä kyläpaikassa ketään kotona.

Tottakai kyläillään. Kutsun usein ihmisiä syömään

Kahvittelua vähemmän

Meidän tuttavapiirissa hyvin vähän enää spontaanisti kyläillään. Asumme kaukana kummankin suvusta, joten sukulaisiakaan ei näe juurikaan. 

Ajoittain kyläillään. Itse kullakin omat tohinat.

Vuorotyö vähentää kyläilyä ainakin minulla.

Taitaa olla katoava kansanperinne...

Itse henk. koht. inhoan kyläilyä. Tapaan ihmisiä mielummin puolueettomalla maaperällä, esim. jossain kahvilassa. Ahdistaa mennä toisten nurkkiin pyörimään. :D Kahvilassa voi olla rennommin ja vapaammin. Tämä "kyläilykammo" varmaan tulee lapsuudesta. Vanhempien mukana aina piti mennä ties kenen sukulaisen ja tuttavan luokse. Se oli sellaista tylsää pönötystä ja aina piti olla monta tuntia.

Opiskelijana vielä kyläiltiin puoliin jos toiseen oikeastaan kaikkien kavereiden ja sukulaistenkin kanssa.

Juuri koin karvaan pettymyksen kun (ilmeisesti entinen) hyvä ystäväni ja lapseni kummi ei kesälomansa aikana ehtinyt kertaakaan meille kylään vaikka ennen loman alkua pyysin kyläilemään. Hänellä ei vielä lapsia ole, joten niitäkään ei voi "kiireestä" syyttää. Kyllä se kyläileminen on töiden ja lasten jälkeen vähentynyt huomattavasti. Enää ei tehdä edes "pakollisia" synttärivierailuja kakkukahvin toivossa :(.

Kyläillään, mutta harvemmin yllätysvieraina. Nykyisin ihmisillä työajat eivät ole enää aina klo 8-16 ja lisäksi kodin ulkopuolisia harrastuksia on paljon enemmän kuin 50 vuotta sitten. Kyläilyistä joutuu siis sopimaan etukäteen. 

Joskus. Oli mulla jonkin aikaa naapuriperhe, joka välillä kävi kylässä. Perheenjäseniä kutsun ehkä kerran vuodessa, kun aina keksitään tekosyitä eikä vaivauduta tulemaan naapurikaupunkiin. Kavereiden kanssa kyläillään pari kertaa kuussa. Mutta ei meillä mitään nisua ole. Mun kaveripiiri koostuu opiskelijoista tai vuorotyöläisistä tai molemmista, niin ei ole oikeen aikaakaan ja jos on vapaapäivä, niin ne menee sitten ristiin.

Ei sillä tavalla kuin ennen, että soitettiin vaan ovikelloa ja sanottiin: no päivää, tultiin kylään! Enkä kaipaakaan, haluan että sovitaan etukäteen tai ainakin soitetaan ennen kuin tulla tupsahdetaan, vaikka sitä pullaa ja kakkua onkin pakkasessa aina.

Pullaa ei nykyisin kannata pitää varastossa, kun yksi ei syö maitoa, toinen viljoja, kolmas ei sokeria ja neljännelle ei käy kananmuna. 

Me käydään aina kutsuttaessa. Ja meilläkin käydään ihan melkein viikottain.

Tänään kävin kylässä, ja siellä tarjottiin kahvia ja tuoretta mustikkapiirakkaa :-)

Siis tuohan voisi olla ihan näppärä suitsukejalka. Mahtuu monta suitsuketta kerrallaan. Itselleni kelpaisi.

Me kyläillään pääasiassa mun veljen perheen kanssa, melkein viikoittain nähdään. Sitten meillä on harrastukseen liittyvä kerran viikossa toistemme luona kokoontuva piiri, mutta niissä on aina "virallistakin" ohjelmaa, ei pelkkää kahvittelua ja kuulumisten vaihtoa. Äitiyslomalla yritettiin kavereiden ja vauvojen kanssa kyläillä parin viikon välein. Sukulaiset asuu kaukana, joten sinne tehdään sitten viikonloppuvisiittejä.

Harvemmin itse asiassa kyllä näen kavereita jossain muualla kuin jonkun kotona. Kotioloissa on niin rentoa, saa rauhassa rötvätä sohvalla ja vaikka pelata jotain. Plus vauvan kanssa on helpompaa olla, kun voi laskea lattialle ja vessa on aina lähellä.

Vierailija kirjoitti:

Siis tuohan voisi olla ihan näppärä suitsukejalka. Mahtuu monta suitsuketta kerrallaan. Itselleni kelpaisi.

Samaa mieltä. Aivan ihana! Eikun... :D