Lue keskustelun säännöt.
Olen hurjan pettynyt sisareeni
tyttö_ei_kukaan
26.09.2016 |
Olemme aikuisia, pitkälle yli 3-kymppisiä, joten "nuoruuden" piikkiin tätä ei voi enää laittaa. Olen hirmu pettynyt siskooni, jolle tunnun olevan suunnilleen "vain joku sukulainen". Itse vaalin ja arvostan sisaruutta ja hän on minulle yksi tärkeimpiä ihmisiä elämässäni. Annan muutaman esimerkin tilanteista, joissa tunne sisälläni on ollut tosi hyytävä.
Sain vauvan ja siskoni asui miehensä kanssa tuohon aikaan ulkomailla. Hänellä sattui olemaan jokin virallinen asia Suomessa, jonka vuoksi oli pakko tulla täällä käymään. Ilahduin kotona 3-viikkoisen vauvani kanssa, "hei ihanaa, sittenhän sä pääset meitä katsomaan!" Siskon vastaus oli tyly, ei hän jaksa tulla meille asti, koska on niin huonovointinen raskauden vuoksi. (Kyseessä oli siis tunnin ajomatka.) Aiemmin ei ollut puhunut mistään huonovointisuudesta mitään, ja jälkeenpäin erillisessä tilanteessa selitti, miten hänellä ei KOSKAAN ollut raskauden aikana huono olo. Eli ei vain jaksanut/viitsinyt/halunnut tulla. Itse olisin matkustanut vaikka sinne heidän silloiseen kotimaahansa katsomaan sisareni vauvaa, jos se siellä olisi syntynyt.
Sisko on myös skipannut muita elämäni tärkeitä hetkiä, kuten valmistujaiset, 3-kymppiset, polttarit.. Ja näiden aikaan hän asui Suomessa ihan lähellä. Ei vaan aina jostain syystä päässyt paikalle. (Kuopuksemme ristiäisiin sanoin, että sinne saatte luvan kyllä tulla. Että on niin noloa selitellä missä ainoa sisareni on.)
Sitten on nämä "pienet lausahdukset", jotka kylmäävät sydäntä. Iloitsin, kun lapsillemme tuli niin pieni ikäero, on sitten serkuista seuraa toisilleen. Tähän siskoni ei sanonut mitään, mutta luetteli kaikki tuntemansa samoihin aikoihin syntyneet lapset, joilla "vielä pienempi ikäero!". Eli hänen mielessään me olemme samalla viivalla kuin kaikki muutkin tutut ja kummin kaimat, emme erityisiä en minä enkä lapseni. Minulle hän on erityinen, samoin hänen lapsensa jonka TÄTI minä olen. Hänelle ei tädin rooli merkitse mitään.
Kun he tulivat ulkomailta (harvoin) Suomeen ja kutsuin heitä kylään, oli vastaus monesti se, että no nekin ja nekin haluaa nähdä niin ei me nyt oikeen ehditä. Nämä muut olivat esimerkiksi isämme juoppo veli ja tämän pilleristi vaimonsa. Heidän luonaan sisareni ja lankoni kyllä viihtyivät, kunnes ko. pariskunta teki heille eräässä todella ikävässä tilanteessa oharit. (Teko jota minä en olisi kuuna päivänä sisarelleni tehnyt.)
Mutta veri ei näköjään sitten ole vettä sakeampaa. Ei ainakaan meillä. Täytynee lakata toivomasta. Onko kenelläkään samankaltaista kokemusta?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sisaresi tuntee sinuun nähden jotain alemmuutta tai ketkeruutta (näillehän ei tarvitse olla mitään konkreettista syytäkään), ja siksi pyrkii antamaan sinulle kuvan, että sinä ja sinun asiasi eivät ole tärkeitä hänelle. Tämä tuli tuosta asetelmasta ensin mieleen.
Mutta se, mitä itse voi asialle tehdä, on ottaa asia puheeksi siskosi kanssa, ja kertoa,miltä hänen käytöksesä sinsuta tuntuu, miten hän on sinulle tärkeä, ja millaista yhteydenpitoa toivoisit jatkossa. Siskosi sitten suostuu tähän tai ei, mutta olet siinä tapauksessa oman osuutesi tehnyt. Jos sisko ei halua muuttaa tapojaan vaan jatkaa sinun kohtelemistasi yliolkaisesti, ei sinun kannata tuhlata energiaasi pahoittamalla mielesi jatkuvasti henkilön takia, joka tulee aina tuottamaan sinulle pettymyksen suhteessa odotuksiisi.
Tai ehkä sisaresi ei vaan halua olla kanssasi väleissä. Olet varmasti ihan kiva ihminen, mutta sisaresi ei välttämättä silti koe hengenheimolaisuutta kanssasi tai hyväksy vaikka käytöstäsi tietyissä tilanteissa, miksi hän ei halua olla yhteydessä. Fakta on se, että jos ihmisestä pitää ja tuntee olonsa hyväksi hänen seurassaan, tällaisen ihmisen kanssa on myös yhteyksissä.
en kuitenkaan kehottaisi ap:ta alkamaan kynysmatoksi sisarelleen, enkä mielistelijäksi tai perseen nuolijaksi. Rajansa kaikella. Jätä kusumatta häihisi, niin eiköhän viesti ala mennä perille. Kakella on hintansa.Jos haluaa sisarussuhteen, pitää siihenkin molempien panostaa yhtä lailla, ei vain toisen.
Miten niin viesti mennä perille? Aloittajan siskohan tässä mitä ilmeisimmin yrittää saada viestiä perille. Mikä viesti aloittajan pitäisi saada perille?
sen että jos halua tulla kohdelluksi sisarena, hänen tulee myös käyttäytyä kuten sisaret toisilleeen. Muuten ei tarvitse tulla häihinkään, jos kerran ei halua olla sisko, tai ei pidä edes samalla viivalla kavereihinsa nähden. Ei hän saa kutsua kaikkien kavereitensakaan häihin. Elämä on valintoja, ja kaikella on hintansa. Potkaise pois hääkutsulistasta, polttareista ym, niin johan alkaa viesti mennä perille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän, että olet surullinen, koska haavekuvasi läheisistä väleistä ei toteudu. Mutta pidät niin tärkeänä ihmistä, jota ei ole oikeastaan olemassakaan. Herää todellisuuteen. Siskosi mielestä ette ole läheisiä. Jotkut oikeasti ajattelevat, että ystävät ovat tärkeämpiä, koska heidät on itse valinnut, sisaruksia ei.
Mun sisko on samanlainen. Ei tuu juhliin vaikka lupaa ja muutenkin tosi "mustavalkoinen" tapaus. Syyt vaihtelee mutta keksityiltä kuulostaa aina.
Ei "ehtinyt" esim ristiäisiin kun piti pestä miehensä pyykit.
Miten niin viesti mennä perille? Aloittajan siskohan tässä mitä ilmeisimmin yrittää saada viestiä perille. Mikä viesti aloittajan pitäisi saada perille?