Millaisesta sisustuksesta pidät? Onko omasi sellainen, miksi/miksei?

Mä tykkään semmoisesta, että siellä on mun tärkeät elämänvaiheet, suvulta perityt ja tarpeeseen hankitut tavarat mukana, se on sekalainen, kerroksellinen ja kotoisa. Ja mulla on sellainen.

Jos en tykkäisi siitä, tietysti hankkisin toisenlaisen sisustuksen.

Ehdottomasti täytyy olla tyylikästä, itseni näköistä, selkeää ja hillittyä. Ostan kaiken vain uutena.

En sisusta kotiani oksukliseisillä tähtikamoilla, mutta väreinä toimii enimmäkseen harmas tummana ja vaaleana, valkoinen, musta ja hieman väriä tekstiileissä. En laittaisi kotiini pinkkiä seinää ikinä, mutta lakanoissa ja tyynyliinoissa saa olla väriä.

Monien kammoksumat "kalsean karseat" rosterikodinkoneetkin löytyvät kotoani ihan omasta halustani. Itse taas en pidä halvasta valkoisesta.

HarmAA

Selkeästä, klassisesta, skandinaavisesta, pääosin. Tosin haluan maustaa sen omilla jutuillani, joita ovat jotkut tärkeät vanhat esineet, aidot antiikkivalaisimet ja aidot käsinkudotut itämaiset matot. Selkeitä puhtaita pintoja, eikä mitään pikkutilpehöörejä esillä.

Kotini on omannäköiseni joo.

Trendeistä on niin piittaa sisutuksessa, ihan niin kuin en pukeutumisessakaan. Tykkään kaikesta klassisen kauniista ja ajattoman tyylikkäästä - pyrin siihen myös sisutuksessa kotonani aina.

Tämä nykyinen tyyli + huonekalut saa luvan kestää ainakin seuraavat 10 v, sillä saan päänsärkyä jo pelkästään sisutusblogien vilkuilemisesta, kun niissä maalataan seinät joka toinen kuukausi uudestaan ja pistetään kaikki muu uusiksi melkein viikoittain.

Nelonen lisää, että minä taas pyrin ostamaan kaiken mahdollisen minkä voin, käytettynä. Kannatan kierrätystä, vaikka rahasta ei pulaa olekaan.

Samalla tavoin myyn kaiken jo käyttämäni huonekalun eteenpäin, ellei se ole romua.

Tykkään myös antaa vanhoille esineille uuden elämän kodissani, jos ne sinne sopivat. Tulee jotenkin tosi hyvä olo siitä, kun tietää että esineillä on historiansa ja tarinansa.

Kaiken uutena ostaminen tuntuu jotenkin niin muoviselta/lastulevyiseltä Ikea-meiningiltä, vaikka toki minultakin Ikeaa löytyy :)

Voin sanoa että toisaalta pidän siitä valkoisesta, minimalisistisesta sisustuksesta, jota kaikki kammoavat. Minusta se on kaunis ja siisti, jos se on toteutettu oikein. En kuitenkaan omaan kotiini sitä halua, koska en tunne sitä omakseni.

Omassa kodissani pidän lämpimistä sävyistä ja huonekaluista joilla on hieman historiaa, niistä jotka ovat olleet minulla kauan, osa lapsuudenkodistani saakka. Haluan pitää vanhat kalusteet lähelläni, ne ovat osa omaa historiaani.

Eniten minuun vetoaa 60-luvun henkinen sisustus, erityisesti aidoilla sen ajan vintagekalusteilla toteutettuna. Väriä pitää olla, mutta tykkään murretuista sävyistä. Ei kiitos siis kokovalkoista tai mustavalkoista muttei myöskään Lego-värejä! Ja pidän siitä, että tavaroilla on paikkansa, ja on siistiä. Sisustuksessa saa mielellään olla kontrasteja, mutta tunnelman tulee olla seesteinen.

Omaan silmään oma kotini on juuri tällainen.

Pidän kodikkaasta ja käytännöllisesti sisustuksesta. Sellaisesta, jota ei ole suunniteltu liikaa. Vähän mix'n match, ekleettistä. Värejä pitää olla, mutta seinät mieluiten valkoiset. Itselläni on sellainen.

Modernia suoraa linjaa, mustaa,harmaata ja valkoista. Sitten lisänä rosoista vanhaa puuta ja vanhoja tavaroita.

Oikeaan suuntaan on sisustus menossa..pikkuhiljaa,ei ole rahaa laittaa kertarysäyksellä kaikkea

"Kaiken uutena ostaminen tuntuu jotenkin niin muoviselta/lastulevyiseltä Ikea-meiningiltä, vaikka toki minultakin Ikeaa löytyy :)"

Itsehän en osta lastulevykamaa ollenkaan, vaan päinvastoin panostan laatuun. Sohvapöytäni on aitoa puuta, samoin ruokapöytä. Huonekalut ostan uusina, jotta niissä ei ole tahroja, hajuja, kulumaa yms. Kotini ei kuitenkaan ole kylmä ja muovinen enkä ostele säännöllisesti uutta roinaa. Ja todellakin olen seurannut vain ja ainoastaan omaa makuani tapeteissa, sisustuksessa ja kaikessa muussa.

Tällä hetkellä ei ole varaa toteuttaa unelmien sisustusta, joten mennään sillä mitä on. 

Haluaisin amerikkalaistyylisemmän sisustuksen. Sellainen amerikkalaisten "moderni, selkeälinjainen", joka on skandinaavisen selkeälinjaista kannattavan mielestä melko runsas. :)

Sellainen tunnelmallinen kirjasto olisi aivan ihana, samoin muhkeat sohvat ja nojatuolit. Isot jalka- ja kattolistat. Aidot puulattiat. Puiset kylpyhuone- ja wc-kalusteet, iso ikkunallinen kylpyhuone, jossa tupla-altaat. En suite-kylppäri/vessa. Virallinen olohuone ja sitten epävirallinen.

Vierailija kirjoitti:

Pidän kodikkaasta ja käytännöllisesti sisustuksesta. Sellaisesta, jota ei ole suunniteltu liikaa. Vähän mix'n match, ekleettistä. Värejä pitää olla, mutta seinät mieluiten valkoiset. Itselläni on sellainen.

Eklektistä se sana taitaa olla suomeksi... Mutta joo, minäkin pidän sellaisesta. Pitää näyttää siltä että kaikkea ei ole kipattu ovesta sisään samasta kaupasta. Harmautta ja minimalsimia inhoan, sotkuisuutta samoin. Mukavia huonekaluja, isoja mattoja, taidetta ja paaaaljon kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän kodikkaasta ja käytännöllisesti sisustuksesta. Sellaisesta, jota ei ole suunniteltu liikaa. Vähän mix'n match, ekleettistä. Värejä pitää olla, mutta seinät mieluiten valkoiset. Itselläni on sellainen.

Eklektistä se sana taitaa olla suomeksi... Mutta joo, minäkin pidän sellaisesta. Pitää näyttää siltä että kaikkea ei ole kipattu ovesta sisään samasta kaupasta. Harmautta ja minimalsimia inhoan, sotkuisuutta samoin. Mukavia huonekaluja, isoja mattoja, taidetta ja paaaaljon kirjoja.

Niin ja juu, omani on sellainen. 

Pidän kerrostumista ja siitä että eletty elämä näkyy. Meillä on suvun talonpoikaoskalusteita sulassa sovussa modernimpien kanssa. Ja ne toimii. Paljon värejä, eri tunnelmia jne. Helposti päivitettävissä pikkujutuilla.

Eniten kammoksuisin asko/isku valmiista seteisyä suoraan kaupan hyllyltä

2 kirjoitti:

"Kaiken uutena ostaminen tuntuu jotenkin niin muoviselta/lastulevyiseltä Ikea-meiningiltä, vaikka toki minultakin Ikeaa löytyy :)"

Itsehän en osta lastulevykamaa ollenkaan, vaan päinvastoin panostan laatuun. Sohvapöytäni on aitoa puuta, samoin ruokapöytä. Huonekalut ostan uusina, jotta niissä ei ole tahroja, hajuja, kulumaa yms. Kotini ei kuitenkaan ole kylmä ja muovinen enkä ostele säännöllisesti uutta roinaa. Ja todellakin olen seurannut vain ja ainoastaan omaa makuani tapeteissa, sisustuksessa ja kaikessa muussa.

Ainiin ja tietysti ihana lankkuparkettilattia löytyy. En jaksanut selostaa pitkää tarinaa kerralla niin lisäilen sinne tänne jotain.

Mutta ehdottomasti ei kliinisyydelle ja kolkolle kodille. Minun kotini itsessään on niin vanha, että tästä ei edes saa ultramodernin kliinistä kliseeasuntoa. Ovet ovat täysipuiset myös.

Itse pidän minimalistisesta valko-harmaa-mustasta sisustuksesta. Koriste-esineet, peilit, kynttilänjalat, lyhdyt yms hopeaa. Tavaraa näkyvillä hyvin vähän, kaapit järjestyksessä ja tavaroilla omat paikat. Pidän siisteydestä ja raikkaudesta. Värejä tuon esim. Tekstiileillä, kuten käsipyyhkeet ja vuodevaatteet.

Periaatteessa nykyiset mustavalkoiset kodit miellyttävät minua selkeytensä takia. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miksi monesta kodista löytyy samat esineet. Hayn tarjotinpöydät, ritilätuolit, samat valaisimet, samat esineet, eteisessä Hayn loop naulakko tai se puun muotoinen naulakko. Samat matot ja samat marimekon astiatkin. Kaikki tavara on suunnilleen kerralla ostettu.

Arvostan myös niitä koteja, joissa ei oikeastaan ole mitään tyyliä. Pöykkiä, tummunutta paneelia, kaikki vähän eri paria. Jostain syystä tällaisissa kodeissa tuntuu usein asuvan sellaisia mukavan huolettomia ihmisiä, jotka viis veisaavat nykyajan kotkotukista ja trendeistä. Monesti näiden ihmisten intohimo on jollain muulla elämänalueela.

Omassa kodissakin on jotain näistä sisustuskliseistä, mutta paljon myös 50 - 60 lukujen huonekaluja. Perintöaarteita ja kirpputorilöytöjä. Ehkäpä jossain vaiheessa on taas enemmän aikaa ja rahaa panostaa kotiinkin.

Tykkään kans sellasesta eklektisestä tyylistä. On niin paljon eri tyylejä ja asioita mistä tykkään niin yritän järkevällä yhdistellä niitä, tietysti että jotenki sopivat toisiinsa, mutta ettei kaikki ole just jotain samaa tyyliä tai sarjaa.

Boheemia ja hippityyliä ehkä rakastan eniten. Lämpimät värit, kasveja ja kirjoja. :)

Sit sellaset vanhat suomalaiset suht simppelit huonekalut (kai se on joku talonpoikaistyyli?) en hirveesti välitä mistään liian koristeellisesta. Käytettynä on suurin osa huonekaluista hankittu. Myös ikeassa on hienoja huonekaluja omasta mielestäni, ei tietty ne lastulevy höskät vaan kokopuiset. Niitä löytyy muutama.

Tällänen mun koti on ja se tuntuu omalta.

Tykkään lämpimistä väreistä. Punaisesta, ruskeasta. Punaista on kaikissa verhoissakin ja useissa seinissä. Sinistä sopivasti ja lämmintä vihreää, keltaista, polttavaa oranssia. Ja jopa sitä pinkkiä seinissäkin. Nuorempana asuin kliinisemmän värisissä asunnoissa, ja en viihtynyt niissä yhtään. En toki tajunnut mistä johtui. Vasta kun uskaltauduin ostamaan puhtaan punaisen sohvaryhmän, niin innostuin väreistä. Moni piti sitä rohkeana vetona.... ?.

Pidän tyylien yhdistelystä. Siitä, että hallitusti on sekoitettu vanhaa ja modernia. Kaiken ei tarvitse olla niin tiukasti samaa tyyliä/tyylilajia. Pidän myös hieman ylivedetyistä yksityiskohdista. Niitä ei saa olla kuitenkaan liikaa.