Rahaton mies kosi, mulla suht iso omaisuus
Ollaan asuttu yhdessä pari vuotta, ja nyt mies sitten kosi. Vastasin kyllä :) , mies on monella tapaa unelmieni mies. Mutta mutta.. Mulla on parin sadan tonnin omaisuus ja hyvä palkka. Miehellä vaan satunnaisesti töitä ja omaisuutta ei yhtään. Mistä tiedän, että se ei ole rahojeni perässä vaan kosi pelkästään rakkaudesta? Avioehtoa se ei halua kuulemma koska ei hapua erota niin se on tarpeeton ja sitä loukkaa jos edes mietin eroa kun ollaan vasta menossa naimisiin. Tavallaan ymmärrän tuon näkökannan ja onhan se romanttinen ajatus, varmaan moni nainenkin ajattelee niin. Mutta jos mies vaikka pettäisi vuoden päästä ja haluaisin siksi erota, menettäisin kertaheitolla yli satatonnia miehelle ja pitäisi myydä talo.. Ja vain siksi että mies petti. Ei ole pettänyt siis ennen mutta koska tiedän, että elämästä ei ikinä tiedä niin ajatus on ruvennut ahdistamaan minua.. Millä siis varmistun, että en ole miehelle houkutteleva morsian varallisuuteni takia :( .
Kommentit (80)
Jos mies oikeasti rakastaa eikä ole vain rahojen perässä niin hän ymmärtää kyllä avioehdon. M29 ja latino
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti olet provo! Mutta jos et ole niin e h d o t t o m a s t i avioehto!!! Sanot miehelle että mistä muuten tiedät että hänen rakkautensa on aitoa? Eli käänteispsykologialla ajatellen avioehdon teko on romanttinen teko koska silloin hän haluaa naida sinut rakkaudesta, ei rahasta.
No en ole provo. Ja ihan rakkaudesta olen miehen kanssa, ja tietysti uskon että hänkin rakastaa minua. Mutta rahojen epäsuhta ahdistaa minua vähän, sillä tiedän varsin hyvin että muiden rahat houkuttelee monia. En suinkaan ajattele, että mies olisi VAIN rahojeni perässä mutta pelkään sitä että jos ongelmia avioliitossa tulee niin miehelle ero on houkutteleva rahamielessä ja minulle ero taas on iso menetys rahamielessä.
Itse tietysti mietin avioehtoa ja otin sen puheeksi jo aiemmin. Kiitos sinulle vinkistä, käytän tuota että avioehto on juurikin romanttista koska se osoittaa että liitto on rakkausliitto eikä kummankaan rahat siihen ole vaikuttaneet. Ap.
Jos aiot lempata sen,
Tuletko minun vaimokseni?
Pliis. Jos ei haittaa, ettei saada kirkkohäitä, nainen kun olen. Haluaisin rikkaisiin naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Et oikeastaan ansaitse sitä miestä. Voit elää rahojesi kanssa. Vuorataan sitten arkku sun seteleillä kun suremassa on pankinjohtaja ja suntio.
Miksi en ansaitse sinun mielestä sitä miestä? Pyydän, että perustelet väitteesi. Ap.
Olen samaa mieltä yhden aikaisemman kanssa, ettet ole niin rikas, että se houkuttelisi onnenonkijoita. Mutta avioehto on silti järkevä, ettei tarvitse miettiä asiaa enempää.
Kylläpäs muuttuu palstamammojen ääni kellossa, kun on naisen omaisuudesta kysymys =D
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei edes noin paljoa ole rahaa, mutta silti olen miettinyt että todellakin avioehto..olisi kamala tilanne, että menettäisi oman kovalla työllä ja säästämisellä maksetun asunnon ja huonontaisi myös lapsen tilannetta kun ei olisi varaa jäädä asumaan tähän.
Minun varallisuus on kiinni omistamassani kodissa. Olen kovalla työllä nuo rahat hankkinut, mitään perittyä tai saatua omaisuutta se ei ole. Vaan säästetty siten, että ei käytä palkkarahojaan baareihin tai luxukseen tai huvitteluun. Ja olen siis 39, joten on ollut aikaa säästää. Mutta tuntuisi kamalalta menettää kovalla työllä ja säästäväisellä elämällä hankittu koti ja puolet omaisuudesta ja mies pettäisi. Siis sen lisäksi, että sydän särkyisi ja menettäisi rakkauden. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä yhden aikaisemman kanssa, ettet ole niin rikas, että se houkuttelisi onnenonkijoita. Mutta avioehto on silti järkevä, ettei tarvitse miettiä asiaa enempää.
Joo totta en ole rikas jos vertaa moneen oikeasti varakkaaseen. En edes pidä itseäni varakkaana. Mutta kun mies sattuu olemaan täysin varaton niin tuo epäsuhta saa minut miettimään rahaa. Asialla ei ole ollut avoliitossa mitään väliä eikä minua haittaa sinänsä miehen varattomuus. Mutta en halua menettää omia rahojani, jos liitto menee puihin miehen tekemisten vuoksi (minua on petetty aiemmassa suhteessa ja siksi ehkä pelkään petetyksi tulemista keskimääräistä enemmän). Ap.
Avioehtohan nimenomaan on osoitus aidosta rakkaudesta.
Voittehan te tehdä sellaisen avioehdon että esim. 15 avioliittovuoden jälkeen jos tulee ero niin miehelle kuuluu sun omaisuudesta osa, etenkin jos teillä on lapsia ja hän jää heidän kanssaan kotiin sun äitiysloman jälkeen.
Ei ne avioehdot aina ole eikä tarvi olla sellaisia "et saa mitään"-sopimuksia.
En menisi naimisiin ilman avioehtoa.
Vaadi avioehto tai älkää menkö naimisiin. Muista, että voit vain itseesi luottaa tässä elämässä!
Älä vaan mene naimisiin. Mikään ei ole niin epävarmaa kuin tulevaisuuden ennustaminen. Avioehdosta ei ole miehelle mitään haittaa, jos elätte onnellisina elämänne loppuun saakka. Mutta tilastot eivät tuota puolla, joten pidä pääsi. Ei ehtoa, ei aviota. Jos rakastaa, avoliittokin riittää, mutta pidä kirjanpito ajantasalla.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs muuttuu palstamammojen ääni kellossa, kun on naisen omaisuudesta kysymys =D
Avioehtoa minä olen ehdottanut miehillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä yhden aikaisemman kanssa, ettet ole niin rikas, että se houkuttelisi onnenonkijoita. Mutta avioehto on silti järkevä, ettei tarvitse miettiä asiaa enempää.
Joo totta en ole rikas jos vertaa moneen oikeasti varakkaaseen. En edes pidä itseäni varakkaana. Mutta kun mies sattuu olemaan täysin varaton niin tuo epäsuhta saa minut miettimään rahaa. Asialla ei ole ollut avoliitossa mitään väliä eikä minua haittaa sinänsä miehen varattomuus. Mutta en halua menettää omia rahojani, jos liitto menee puihin miehen tekemisten vuoksi (minua on petetty aiemmassa suhteessa ja siksi ehkä pelkään petetyksi tulemista keskimääräistä enemmän). Ap.
Ihan hyvä omaisuushan tuo on, tarkoitin sitä, että ei sen takia kuitenkaan vuosia jaksa kukaan teeskennellä, tai tehdä 'töitä', joten en pidä miestä onnenonkijana. Mutta tosiaan kukaan ei pidä avioehtoa huonona, päin vastoin. Ja voihan sen tosiaan tehdä niin, että se kohtuullistuu pitkän liiton aikana, ja mies ei leskenä menetä kotia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei edes noin paljoa ole rahaa, mutta silti olen miettinyt että todellakin avioehto..olisi kamala tilanne, että menettäisi oman kovalla työllä ja säästämisellä maksetun asunnon ja huonontaisi myös lapsen tilannetta kun ei olisi varaa jäädä asumaan tähän.
Minun varallisuus on kiinni omistamassani kodissa. Olen kovalla työllä nuo rahat hankkinut, mitään perittyä tai saatua omaisuutta se ei ole. Vaan säästetty siten, että ei käytä palkkarahojaan baareihin tai luxukseen tai huvitteluun. Ja olen siis 39, joten on ollut aikaa säästää. Mutta tuntuisi kamalalta menettää kovalla työllä ja säästäväisellä elämällä hankittu koti ja puolet omaisuudesta ja mies pettäisi. Siis sen lisäksi, että sydän särkyisi ja menettäisi rakkauden. Ap.
Todellakin teet avioehdon, ei se rakkauden puutetta ole että haluaa turvata selustansa, ja vielä enemmän sitten jos tulee lapsi/lapsiakin. Siinä vaiheessa viimeistään on vähän pakko ottaa järki ennen mitään romanttisia ajatuksia. Olet fiksu kun et suinpäin ryntää naimisiin ilman että mietit myös mitä se tarkoittaa juridisesta näkökulmasta. Muista myös jos menette naimisiin, olet elatusvelvollinen jos mies joutuu ihan hunningolle tai ei tienaa enää yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Avioehtohan nimenomaan on osoitus aidosta rakkaudesta.
Voittehan te tehdä sellaisen avioehdon että esim. 15 avioliittovuoden jälkeen jos tulee ero niin miehelle kuuluu sun omaisuudesta osa, etenkin jos teillä on lapsia ja hän jää heidän kanssaan kotiin sun äitiysloman jälkeen.
Ei ne avioehdot aina ole eikä tarvi olla sellaisia "et saa mitään"-sopimuksia.
En menisi naimisiin ilman avioehtoa.
Toi ois kyllä reilu pykälä siihen avioehtoon että jos mies on kotona lasten kanssa niin hän saa mahdollisen eron hetkellä osan omaisuudestani. Siis tasapainottamaan sitä että hän ei voinut sen parin vauvavuoden aikana hankkia itselleen omaisuutta. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei edes noin paljoa ole rahaa, mutta silti olen miettinyt että todellakin avioehto..olisi kamala tilanne, että menettäisi oman kovalla työllä ja säästämisellä maksetun asunnon ja huonontaisi myös lapsen tilannetta kun ei olisi varaa jäädä asumaan tähän.
Minun varallisuus on kiinni omistamassani kodissa. Olen kovalla työllä nuo rahat hankkinut, mitään perittyä tai saatua omaisuutta se ei ole. Vaan säästetty siten, että ei käytä palkkarahojaan baareihin tai luxukseen tai huvitteluun. Ja olen siis 39, joten on ollut aikaa säästää. Mutta tuntuisi kamalalta menettää kovalla työllä ja säästäväisellä elämällä hankittu koti ja puolet omaisuudesta ja mies pettäisi. Siis sen lisäksi, että sydän särkyisi ja menettäisi rakkauden. Ap.
Todellakin teet avioehdon, ei se rakkauden puutetta ole että haluaa turvata selustansa, ja vielä enemmän sitten jos tulee lapsi/lapsiakin. Siinä vaiheessa viimeistään on vähän pakko ottaa järki ennen mitään romanttisia ajatuksia. Olet fiksu kun et suinpäin ryntää naimisiin ilman että mietit myös mitä se tarkoittaa juridisesta näkökulmasta. Muista myös jos menette naimisiin, olet elatusvelvollinen jos mies joutuu ihan hunningolle tai ei tienaa enää yhtään.
Kiitos viestistäsi, kyllä minun sitä lakipuolta on ollut pakko miettiä myös. Ihan mielelläni minä häntä elätän jos vaikka joutuu kokonaan työttömäksi tms, yhteinen koti ja talous ja yhteisen ruoat meillä on joka tapauksessa. Mutta jos mies ryhtyisi vaikka alkoholistiksi, niin se olisi eron paikka. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran mies ei aio ikinä erota niin eihän silloin avioehdosta voi olla hänelle mitään haittaa.
Aijaa, akkako ei voi kuolla ensin? Ap ei missään kohdassa väittänyt, että avioehto koskisi vain erotilannetta.
Tottakai avioehto, AP !! Älä ole tyhmä! Itse menin naimisiin miehen kanssa, jolla myös paljon mittavaa omaisuutta ja paljon rahaa. Ehdotin itse avioehtoa, koska en todellakaan ole minkään rahan ja tavaran perässä.
Tais osua ja upota :D