vajaa kuukausi uudessa työssä ja nyt jo ahdistaa
Olen vastavalmistunut amkista ja sain nyt syyskuun alusta ensimmäisen ns. oikean alan vakinaisen työpaikan. Työn takia jouduin muuttamaan uudelle paikkakunnalle. Vajaan kuukauden olen ollut uudessa työssä ja olen kamalan ahdistunut ja onneton melko koko ajan - työ on raskasta, kiireistä, työkaverit eivät ole oikein mukavia ja saan kokoajan kuulla kaikesta mitä teen väärin (en saanut kunnon perehdytystä edes). Kaikki lisäksi olettavat että osaisin kaikki asiat heti ja he ihmettelevät miten en jotain heti osaa... työni on todella itsenäistä.
Jo tässä vaiheessa töihin meno suurimmaksi osaksi vaan masentaa ja harmittaa. Ahdistaa jo valmiiksi osaanko jotain jne. ja jatkuvan kiireen takia olen tosi hajamielinen. Sopeudunko työpaikan kiireisiin vai palanko ihan loppuun? Mietin myös onko tämä ko. työpaikka itselleni ollenkaan soveltuva vai onko vika minussa, että sovellunko edes alalle.
Kommentit (14)
Olen amkista valmistunut fysioterapeutiksi. -ap mietinkin olisiko jokun muu ala soveliaampi omille taidoille
Vierailija kirjoitti:
Minkä alan hommia kyseessä?
Onko sillä nyt jotain merkitystä, jos ap kokee työpaikan ahdistavana?
Anna itsellesi ja muutokselle aikaa. Ainakin kolme kuukautta menee, että on mitenkään kärryillä uuden työn kuvioista. Olet ollut siellä vasta yhden kuukauden, se on lyhyt aika.
Olin itse vastaavassa tilanteessa joitakin vuosia sitten. Työ oli stressaavaa ja kiireistä, minulla oli paha olla. Sitten tarkkanäköinen yrityksen viestintäpäällikkö otti minut siipiensä suojaan. Alkoi tsempata minua ja kertoi taustoja ja samalla kannusti luovuuteen ja rohkeuteen. Hänellä tuntui olevan muitakin kohtaan tällainen asenne. Ennen pitkään tutustuin toiseenkin mukavaan ihmiseen ja näin alkoi työpaikalla sujua. Ei organisaatiossa tarvitse olla kuin yksi henkilö, joka ymmärtää, miten vasta tullutta työnetekijää pitää tukea, niin jaksaa kummasti eteenpäin.
Vika ei ole sinussa, vaan yleensä työyhteisössä. Siellä ei osata astua sinun kenkiisi ja ymmärtää, miltä uudesta työntekijästä tuntuu. Perehdyttäminen pitäisi aina hoitaa ensin kunnolla kuntoon. On väärin, että tietämättömyyttään uusi työtenkijä tekee virheitä. Sitä paitsi virheet tulevat kalliiksi myös henkisesti monella tapaa yritykselle ja ihmiselle.
Keskustele esimiehen kanssa. Hänen kuuluu varmistaa sinulle kunnon perehdytys. Vajaan kuukauden jälkeen et voi vielä osata kaikkea, varsinkaan ilman aiempaa työkokemusta.
Työkavereiden tympeydestä ei kannata välittää. Ehkä kiire rassaa heitäkin eivätkä kaikki edes halua pakollisten työasioiden lisäksi jutella muuta. Keskity omiin hommiisi ja jos ahdistus ei helpota, hae muita töitä.
Uudessa ammatissa ensimmäiset vuodet ovat hankalimmat ja raskaimmat. Anna itsellesi aikaa, älä vaadi kohtuuttomia itseltäsi (vaikka toki se on vaikeaa, jos muut tuntuvat vaativan, ja itsekin haluaisi jo osata ja pärjätä ). Ammattilaiseksi kasvaminen vie aikaa, koulutus on vasta alku siihen, työ tekijäänsä opettaa, ja kokemuksen kerääminen kestää, ja ammatti-identiteetin ja osaamisen kehittyminen tosiaan ei tapahdu välittömästi, ei kuukaudessa, ei kolmessa. Mutta koko ajan tapahtuu kehitystä! Tsemppiä!
Ehkä pahinta on kuitenkin se että kyseessä on tosi pieni firma ja pomo on ehkä se kaikista vaikeiten lähestyttävä ihminen. Ja sitten kun asut uudessa kaupungissa yksin eikä juurikaan juttukavereita ole joille asioista voisi puhua...-ap
Vierailija kirjoitti:
Ehkä pahinta on kuitenkin se että kyseessä on tosi pieni firma ja pomo on ehkä se kaikista vaikeiten lähestyttävä ihminen. Ja sitten kun asut uudessa kaupungissa yksin eikä juurikaan juttukavereita ole joille asioista voisi puhua...-ap
Tuo on juuri se syy, miksi ahdistaa. Lähdin aika äkkiä litomaan vastaavanlaisesta nakkikioskista aikanaan.
Kyllä uuteen työpaikkaan täysin sopeutuminen voi viedä vuodenkin. Toisaalta iso muutos astua samaan aikaan uuteen elämänvaiheeseen, työhön, työyhteisöön ja uudelle paikkakunnalle. Muistan myös omat ekat työvuodet kuten aiempi vastaaja sanoi, kestää aikansa muodostaa ammatti-identiteetti.
Nykyaikana ne joilla on työ joutuu tekemään sitä äärirajoilla muutenkin. Jatkuvat muutokset huonompaan ahdistaa kokenuttakin työntekijää. Valitettavaa.
Kyl työ tekijäänsä opettaa, mut älä vaan opi liian hyväks! Saat kokea vielä vanhempien kollegojen kateuden ja sit työyhteisö vasta ahistaa!
Ymmärrän sinua hyvin. Olin itse vastaavassa tilanteessa. Olin lähdössä kuukauden ja kahden ja vielä kolmannenkin jälkeen. Sitten aloin sopeutua, omaksi ällistyksekseni. Olen ollut nyt puoli vuotta ja alan pikkuhiljaa jopa viihtyä.
Annan sinulle neuvon - anna itsellesi aikaa ainakin kolme kuukautta. Jos kestät, vieläkin enemmän. Vasta sitten pystyt arvioimaan, onko tuo työpaikka todella epäsopiva vai onko kyse "vain" alkuahdistuksesta uudessa elämäntilanteessa ja tarvitset vähän aikaa.
Uutta matoa koukkuun sitten.