*****SUURPERHEkuumeilijat, vko 10*****

Lauantaina meillä kävi viimeiset synttärivieraat, joten siltä osin on rauhoittunut. Sunnuntaina käväisin työkaverin luona tupperin kutsuilla. Oli mukavaa kun sai hetken aikaa olla ihan itsekseen. No oli tuo nuorin mukana, mutta siis melkein itsekseen:)



Olen kyllä ihmetellyt mikähän mahtaa olla, kun olen ollut tosi ärtyisä ja kiukkuinen tuota miestä kohtaan jo pari viikkoa. Ei puhettakaan mistään pupuilusta kun pelkkä naaman näkeminen on ärsyttänyt. Ehkä se on jotain alitajuista juttua, kun harmittaa tuo yrityksen siirtyminen. Täytyy oikein ruveta huomioimaan toinen eri tavalla, niin kaitpa se tästä. Nyt on viikonloppu muutenkin mennyt niin että ei ollut kukaan kipeänä! Se on jo edistystä sekin.



Perjantaina soitin päivähoidonohjaajalle ja pyysin lähettämään hoitopaikkahakemukset. Ei edelleenkään kyllä yhtään innosta tuo töihin lähtö. Toisaalta siihen on onneksi vielä puoli vuotta aikaa, niin ehkä mieli muuttuu. Tai sitten voisi hankkia sen nyytin...



Edelleen siis sekavissa tunnelmissa.



Medison+5

No niin,hiihtoloma meni ja meidän lapinreissu meni hyvin.

Kuukauden päästä sinne taas,kun mies menee sinne hiihtokisoihin.

Mummu ja vaari hoitaa silloin nämä koululaiset ja pikkutytöt lähtee mukaan.Viikon reissu ois tiedossa.



Linja-auto lakkokin alkoi ja vein aamalla koululaiset kouluun.

Huomasin kyllä sitten,että koulubussi kyllä menikin normaalisti.



Pitäs käyttää tyttöä hammaslääkärissä tänään.

Nopea reissu kun on vaan kontrolli.



Meillä oli muuten ne " otolliset" ajat just,kun oltiin lomalla siellä lapissa ja satuttiin touhuamaan ihan oikeaan aikaan;)

Saas nähä miten käy.Pari viikkoa pitää nyt odottaa,että tuleeko täti taas vai ei.



Niin ja kauheasti onnea plussaneille!

Ja tietysti pahoittelut heille joilla ei tärpänny:(



Nyt pitää mennä laittamaan pyykit kuivumaan.

Nyt ei sitten tästä alosta löydy enää 80cm pienempiä vaatteita. Tarvikkeita vielä jotakin, turvakaukalo ja joitain leluja.. Tosin osan leluista jätän muistoksi, siis ihan muutaman mitä kukin lapsista on ihan vauvana saanut. Samoin jätin nukelle kaikkein pienimpiä 50cm vaatteita muutaman, kun en hennonu hävittää kokonaan.. Muistoksi jää, ja keskimmäinen oli innoissaan kun vauvat saa vaatetta! Ja leikkii kai tuo kuopuskin aikanaan nukeilla. Yksi laatikko, äitiyspakkaus-sellainen, jäi odottamaan että kuopus kasvaa isommaksi.



Joku suositteli sitä Vaaka-keräystä (anteeksi kun en muista kuka..), mutta tosiaankin meillä on sen kokoiset juuri käytössä, siis ne 80-100cm! Keskimmäinen on kasvamassa kyllä ulos 100cm, mutta tuo pienempi sitten saa häneltä pieneksi jääneet aikanaan. Sitä mukaa, kun kuopus ulos kasvaa niistä, hävitän ne pois. Mutta uskon kyllä, että SPR osaa pistää ne tavarat, mitä ehdinkin jo sinne viedä, ihan yhtä oikeaan osoitteeseen. Tarpeeseen takuulla!



Vaan kyllä oli haikea mieli viedä vauvanvaatetta ystävälle, jota en vähään aikaan olekaan nähnyt.. Isoksi on massunsa jo ehtinyt venyä.. Heinäkuussa saa toisen lapsensa. Mutta pääsen sylittelemään toisten vauvoja kyllä, myös miehen veli vaimoineen saa toisen kesällä! Nuuskin sitten niitä pieniä ja hoivaankin pikkuisen.. Ei se vauvakuume meinaten mihinkään häviä, mutta yritän vaan ajatella kaikkea muuta ja elää elämää eteenpäin! Hitaasti mutta varmasti helpottaa, pikkuhiljaa..

kun sa kuulostat niin alakuloisen lopullisen antautuneelta tasta kuumeilusta!!! Voi sita silti hulluntavalla kuumeilla; vaikkei enaa tekiskaan yhtaan lasta...ja mista sita tietaa, josko se iltatahti tulis tehtyy vaikka joskus hamas tulevaisuudes!!!!



Mulla pitais huomenna alkaa kk:t! Odotan niita kylla tulevaks' ettei pettymys olis sitten niin valtaisaa... Vatsaa sarki koko viikonlopun, ja nyt naama kukkii niinku normaalistikin tahan aikaan kuukaudesta, etta tallai! Hermotkin meni asken kolmosen kanssa paivaruuan syomisesta tai sen syomatta jattamisesta tarkemmin. Mutta etova olo on - eika huvita mitaan kummallista pistaa poskeeni. Eika ruuan haju muutenkaan oo mieluista tal hetkella (olisko taas noita ' omia' oireita?)

viikonloppu meni laskettelu rinteessä ja tämä aamupäivä pulkkamäessä.Viikonloppuna lähdemme taas laskettelemaan,en nyt muista minne päin,mutta pohjoisemmas täältä etelästä=)

Mitään uutta ei taaskaan kerrottavana.

Tuskin tulee marrasvauvaa,ovis onkin vasta nyt.Oikeastaan ihan hyvä niin sillä toivoin sitä vauvaa sinne vuoden 07 alkupuolelle.Mutta jos nyt sitten on niin sitkeät simpat että viikon elävät ja tekevät tehtävänsä,niin tervetuloa vauva vaan=)



katselimme yhdessä miehen kanssa uutta äitiyspakkausta ja on aika söpö,vaikkakin poikamainen.Jos ja kun vauvan vielä saan niin ehkä otan pakkauksen.Pienet bodyt ja potkarit on aika hyvin palvelleet viidelle mutta alkaa olla kulahtaneita kuudennelle=)

imetysliivit ja tukivyöt ym ostin uudet viidettä ootellessa joten niitä ei sitten tarvitse tulevaisuudessa hankkia.



mitäs muuta?!Eipä nyt muistu mieleen.Joku ajatus oli mutta kirjoittelen sen kun taas muistan=)Sama pää kesät talvet...



L+5

Tuli yhteenotto esikoisen kanssa.matikantehtävät ei onnistuneet ja sujuneet,hän ei ymmärtänyt tehtävää ja alkoi sitten sättimään ja kiukuttelemaan,voih

Sitten koulukaverit jo soittelivat ovikelloa ja remppasivat oven takan miljoonasti ja pienin nukkuu ihan vieressä(oven)omassa huoneessa päikköjä ja on herkkä uninen.Ja mä hermostuin!ihan totaalisesti.Miten yhdestä tehtävästä ja ystäville kauniisti sanomisesta voi tulla niin suuri nro??!!!!!!!

Ja sekin ärsytti että tyttö monesti sanoi kavereille että tulee kohta ja silti minuutin välein kävivät ovella että;joko joko?

Ihme ettei pieni herännyt,mutta mulla paloi käämit....



On se kiva että on kavereita lapsilla mutta kun joskus tuntuu että niitä on riesaksi asti,varsinkin kun tuntuu ettei ne ymmärrä kun jotain sanoo...

Taitaa olla nyt vähän sekavaa tekstiä,yrittäkää tulkita jostain riveistä...

Nyt on paha mieli kun äyskäsin tyttärelle=(



sori,L

Leanna. Meillä jo ihan oman joukkueen kanssa on vaikeaa jos on niin kylmä, ettei nuorimmaista saa ulos päiväunia nukkumaan. Tuntuu kohtuuttomalta koko ajan muistuttaa, että olkaapa hiljaa; edes sitä aikaa kun nuorimmainen nukkuu ei saa olla rauhassa.

Tytöt 7 ja 10 v tekevät läksynsä aina olohuoneessa, vaikka yläkerrassa olisi rauhallista. Ja ne reput jäävät sitten aina sinne; harvase päivä pelastan koulutarvikkeita ja kirjoja pikkuisten käsistä.



Mun adrenaliinivarastot alkavat ehtyä. Yleensä jaksan ihan hyvin siihen saakka kun puoliso kotiutuu; sitten iskee väsymys takautuvasti. Mutta nyt väsyttää ja tympäsee oikein kunnolla, vaikka isäntä kotiutuu aikaisintaan huomenna, plääh. Täytynee hakea lähikaupasta jotain epäterveellistäihanaa kahvin kanssa. Jospa sitten saisin siivottua.

Jos joku muistaa, niin syksypuolella täällä aina välillä kävin jotakin raapustelemassa. Viime aikoina ovat opinnot ja perhe-elämä vieneet niin paljon aikaa, että en ole ehtinyt kuin lueskella teidän muiden juttuja. Ja se vauvakuumekin on väistynyt taka-alalle. Ainakin enimmäkseen...



Meillä suunnitelmat vaihtelevat päivästä toiseen :) Välillä suunnittelemme niinkin hulluja kuin ulkomaille vaihto-opiskelemaan lähtöä koko konkkaronkka mukana ja välillä sitten taas ei. Ja välillä iskee tällainen päivä kuin tänään, kun olen viettänyt lomapäivää kotona ja ajatellut, että voisikohan sitä vielä joskus nauttia kotiäidin arjesta. (Lue: jos vielä joskus saisi sen vauvan ;) )



Mutta se mikä sai minut nyt kirjoittamaan, oli tuo leannan purkaus :) Meillä nimittäin juuri äskettäin käytiin keskustelua esikoisen 11v kanssa siitä, kuinka naapurin äiti ei ymmärrä, miksi meille ei pääse niin usein leikkimään kuin lapset haluaisivat. Naapurissa asuu myös tyttö 11v sekä kaksospojat 8v. Ja meillähän pojat ovat 8v ja 5v, eli voitte kuvitella, kuinka riehakkaiksi poikien leikit välillä äityvät. Se ei kuitenkaan ole syy siihen, miksi meille ei aina pääse. Vaan syy on se, että me edelleenkin asumme omakotitalon yläkerrassa (tilaa 3h+k), kun alakerran remontti on kesken. Meillä ei siis tilaa ole liikoja ja välillä omankin väen kanssa tuntuu, että desibelit kohoavat turhan korkealle. Saati sitten, kun omien lisäksi vauhtia ovat antamassa myös naapurin lapset. Toinen syy on se, että minä todella yritän usein opiskella myös kotona :) Ja silloin haluaisin myös keskittyä siihen, mitä pystyn tekemään. Ja meilläkin nukkuu kuopus sisällä päiväunia, eli silloin on ainakin sisälletulokielto muilla kuin omilla lapsilla. Siispä, tuntuu vähän kohtuuttomalta, että naapuri, joka hyvin tietää tilanteemme, ottaa siitä herneen nenään. Varsinkin, kun asiasta on keskusteltu ja olemme kertoneet, että tämä on väliaikaista...



Noh, tulipahan tuuletettua tunteita tänne. Toivottavasti ette pahastuneet, että tällä tavalla rynnin taas teidän pinoonne huonoine tuulineni :/



Hyvää viikonjatkoa kuitenkin kaikille!



Misti ja nelikko

Meidän viitosluokkalainen, tyttö, ei saanut matikantehtäviään tehtyä, ja kuten yleensä niin nytkin pisti sitten ihan plörinäksi. Ensin homma menee niin että minun pitäisi neuvoa. No tottakai neuvon minkä pystyn, mutta kun laskutavat ja muut on muuttuneet jonkun verran, niin aina täytyy miettiä että mitenkäs te nämät nykyään laskette. Ja meillä on neidin matikka tökkinyt ihan alusta asti. Nyt heillä oli sitten laskuja joissa piti tietää paljonko tarvikkeita kuluu viidentoista hengen kaakaon laittoon, ja yhden hengen tarvikkeet oli kerrottu. No meidän neiti ei tiedä edelleenkään milloin pitäis kertoa ja milloin jakaa ja sitten kun ei tiedä niin hän rupeaa arvailemaan. Ja kun se ei auta. Kun vihossa täytyy olla tieto miten ne on laskettu. No voitte kait arvata mikä on lopputulos... äiti hermostuu ja sanoo että pyytää tukiopetusta ja kun meiän neiti ei sitten millään menis tukiopetukseen vaikka mä olen sitä mieltä että sitten oppisi. Kun jotenkin musta ei ole oikein sekään että minä sitten opetan niitä laskuja kotona ja minä kun en suostu vastauksia kertomaan (tyhmä äiti on kuultu useastikin). Tossa laskussa piti vielä lisäksi muuttaa ml dl. Hirvittää nyt jo valmiiksi että miten tämä meidän neiti sitten mahtaa yläasteella pärjätä kun laskut vaan vaikeutuu. No niin, tämä oli taas tällainen purkaus. Ihanaa huomata että muut pähkäilevät samojen asioiden kanssa...



Tänään kun mies tuli töistä kotia, päätin oikein tosissani tehdä muutoksen asenteessani. Ja heti oli itselläkin paljon parempi olo. En tosiaan ymmärrä mistä tuo minun ärtyisyyteni johtui, kun ei mies ole mitään tehnyt sitä ansaitakseen, ja meillä tuo mies on kuudetta kuumeillut kauemmin kuin minä, joten ei oikein siitäkään. Ehkä se sitten osittain johtui siitä, että kun minä vihdoin olen kuumeen saanut, niin nyt on sitten tosiaan puhuttu että menen ensin syyskuussa töihin ja sitten loppuvuodesta taikka alkuvuodesta 2007 ruvetaan yrittämään ihan tosissaan. Harmittaa vähän tuo yrityksen lykkääntyminen. Onneksi nyt on parempi mieli kummallakin. Lapset laitettiin äsken nukkumaan ja taidan itsekin lähteä miehen kainaloon sovinnon tekoon:)



Medison+5

niin hirveesti, etta pysyyko sormet nappaimilla!!

Enka kehtaa enaa lisata vaatteitakaan, kun likat katselee huulet pyoreina etta mika on?! Valittelen flunssanoireita...

Tanaan pitais sitten alkaa ja mua pelottaa nyt ett' jolleivat ala; onkin vaan kierto sekaisin ei siis ihania uutisia!

Isoilla likoilla on koekausi - vanhin tuossa panttaa TELKKARIN katselua - otettiin siis yhteen! Ei vois tata tuntia keskittya kirjoihin vaikka onkin jo lukenu eilen ja tanakin aamuna. Kakkonen on koulus ja kolmonen vapaalla torstaihin opettajan sairastaessa! On ainakin seurana neloselle...

Mun pitais suursiivota, mutta haluun ottaa iisisti tas nama pari viikkoa jos on tarpatakseen etten stressilla pilaa kaikkea. Nelosesta kun touhusin liikaa ja sitten lepailin 10pv sangynpohjalla vuodon takia. En kyl muista mil viikol olin, alussa kumminkin.

Mun pitais tulla Suomeen viikok' ; olis hautajaiset. toisaalta odotan hirveesti matkaa, toisaalta kone arveluttaa tas vaiheessa! Oon kyl kokenu matkaaja ja lentany monesti raskaanakin ollessa, mutta silti. Viime reissusta on jo hurahtanu kohta 2 vuotta. Ja se oli kesalla nyt pitais tulla sinne pakkaseen ( ja kun paleltaa jo taalla hrrrrrr...)

Toiseksi nuorin oli aamupäivän kerhossa ja sillä aikaa kävin kuopuksen kanssa kaupungissa kaupoissa. Oli ihan kiva olla välillä vaan yhden kanssa liikenteessä.

Eipä tänään sitten tosiaan muuten mitään mainittavan arvoista.



Levinia: plussatuulia sinnepäin++++ Koska olet ajatellut testailla? Ja eikös Leannallakin kohta ole piinaviikko käsillä? Oliko muita piinailijoita? Plussa onnea kaikille!



Itse rupean pikkuhiljaa tottumaan ajatukseen että vasta joulukuussa ruvetaan yrittämään. Ei sinne onneksi niin kauhean pitkä aika ole ja aikahan tunnetusti kulkee siivillä lasten kanssa (yrittää ajatella positiivisesti).



Medison+5

ma kavin apteekissa aamusta - ostin testin... Jos sitten huomen aamusta testais, vaikka kayn nyt tunnin valein vessassa tarkistamas josko olis alkamassa...on taa jarkkya!



Ainakin meian lastenlaakari oli onnellinen ' uutukaisesta' kun kerroin siell kaydessa mahdollisuudesta. Mulla on kakkosella allergiaa homeelle ja polypunkeille; piikitetaan joka viikko jos saatais ' uus' allergia pois heti alkuunsa. Oon ollu jo 10 vuotta tuolla samalla laakarilla, ollaan siis ihan ystavyysasteella; puhelimitse antaa mulle laakkeetkin useesti, ei taitais Suomes onnistua??!!

levinia,kerro joko olet testin tehnyt?!

jännitän puolestasi..



Meillä on kunnon pakkanen joten ei paljon huvita ulos lähteä.

Tyttö lähti kuitenkin koulujen väliseen hiihtokisoihin.

Me taidetaan pikkulikkojen kanssa kävästä kaupassa kuhan auto ensin lämpiee.



Olen aivan ihmeissäni pojan kanssa,pian 9v.

Hän jännittää ihan kamalasti nukkumaan menoa.

Hänellä on oma huone ja nukkui siellä ihan hyvin,mutta ykskaks tuli tämä pelko.

Hänellä on maha aivan kuralla,kun jo päivällä rupeaa jännittämään tulevaa iltaa.

Saa nukkua isosiskonsa vieressä nyt ja silloin kyllä nukkuu ihan hyvin.

Varmasti ohimenevää,mutta kurjaa silti.

Ei myöskään tykkää jäädä yksin kotia.



Eipä tässä nyt mitään muuta ihmeellistä ole tapahtunut.

Parin viikon päästä saadaan tieto tuleeko täti vai ei.

Huomenta vaan kaikille!

Eli selkee NEGA sielta tuli; ei kyl mun kk:tkaan oo viel paljon myohas jne... Noh, se tarkoittanee etta lekuriin olis mentava ottamaan yks' hormoonikuuri etta saa tan kierron taas normaaliks' ; oottelen ainakin viikon ensin. Mutta haaveet marraskuisesta saan heittaa huitsi nevadaan!

Meillä on tänään neljävuotiaalla kerhokuvaus. Kyllä oli poitsu innoissaan aamulla. Toivottavasti onnistuu kuvat edes suht hyvin. Pojalla on tietty raapu naamassa, kun kani raapasi. Sitten kun oikein muistelin niin isolla veljellä oli neljävuotiaana kerhokuvassa silmäkulma auki. Joten taitaa kuulua asiaan.



Lohtuhalit sinne levinialle. Pidetään toivoa yllä..



Nyt neiti suuttuu, täytyy mennä laittamaan nukkumaan..



Medison+5

Sain pikkuneidin nukkumaan joten pääsin jatkamaan.



Meillä on nyt kummipoika 5v kylässä. Ovat samassa kerhossa meidän pojan kanssa ja hyvin onneksi menee leikit yhteen. Ikäeroa pojilla on vain 6kk.



Mieskin äsken soitti. Muisti että on naistenpäivä! Olen kyllä todella yllättynyt. Olen yrittänyt saada tuota miestä opettelemaan kuopuksen nukuttamista. Olisi tosi kiva joskus itse jäädä valvomaan jos mies nukuttais neidin. Kun jotenkin on niin tylsää itse ensin nukuttaa tyttö ja sitten nousta sen jälkeen ylös, kun monesti se uni sitten tulee itsellekin:)



Lunta sitten satelee koko ajan lisää vain vaikka itse kyllä jo rupeaa hieman odottelemaan että kevät tulisi ja sulaisi tuokin valtava lumimäärä pois. No, eipä enää tartte kauhean kauan odottaa.



Ei tässä tällä kertaa muuta. Täytyy mennä laittamaan pojille ruokaa ja pyykkikonekin kuuluu sammuneen.



Medison+5

Mä sain töitä! Juuri tuli puhelu, että tervetuloa toukokuun 2. pvä klo 9.00 töihin! :D Lälläslää, miehelle pitkä nenä!! Ei voi enää " kettuilla" mulle et " vaan kotona" loikoilen!! Ja joutuupa taas osallistumaan kotitöihinkin, sillä kun on periaate, et jos kerta olen kotona, kaikki kuuluu mulle.. :P HÄHHÄÄ!!!



-iloinen Ädä-

Tosi hienoa! Meillä on tuo kotitöiden osalta sama juttu. Mies ei paljoa tee kun " mähän olen vaan kotona" . Juuri yks päivä mies ehdotti että hän voisi jäädä hoitovapaalle, kun minä sitten syyskuussa palaan töihin. Sehän olisi tosi hienoa jos jäisi. Mutta.. Sanoin että sitten myöskin teet kaikki hommat jotka minä teen nyt, en rupea tekemään niitä sitten enää työpäivän päätteeksi. Eli siivoat, laitat ruokaa, hoidat lapset (kaksi vain päivisin kotona), peset pyykit, jne. Pisti kyllä miehen miettimään. Katsotaan mihin tulokseen päätyy!



Medison+5

Olen vähän tahallani karttanut tätä palstaa jotta vauvatoiveestani huolimatta pysyisin jalat maassa=)



Levinialle pahoittelut negasta.Mutta niin kauan kun ei vuotoa on toivoa=)Oliko turhan toiveen sysäystä...



Ädälle onnittelut työpaikasta!!!!!



Mulle tuskin tulee piinaviikkoa.En yhtään usko asiaan.Ovulaatio tuntuu olevan vasta ohitettu tai juuri päällä ja yhdyntä oli runsas viikko sitten=)



Pikkuveljen" olkapäänä johon nojata" olen toiminut lauantaista asti,tunteiden ja kyynelten kaatopaikkana.Jännää miten mies voi tuntea niin syvästi(Harvat miehet nimittäin naiselle(siskolleenkaan)näin avoimesti tunteitaan vuodattaa)ja niin " ääneen" näkyvästi.Ihan suru on mullakin puserossa...



Pidemmittä puheitta!

L+5

Joka juuri seikkaili mitä ihanemmilla ja ihmellisimmillä nettisivuilla joissa mainostetaan ja kaupataan kantoliinoja,kestovaippoja,imetys ja odotus tuotteita ym...Olen ihan hurahtanut=)

Levinialle pahoittelut negasta, mutta todella toivoa on niin kauan kuin menkkoja ei näy! Onko sinulla ollut kierron kanssa jotain ongelmia? Oletko syönyt teroja tai clomeja vai molempia? Hieman tässä nyt utelen .



Ädälle onnea työpaikasta oikein paljon!! Onko ihan vakipaikka ?



Minullakin tuo vauvakuume on äitynyt oikein pahaksi vaikka kuinka iteäni toppuuttelen , välillä ajattelen että tuleeko tälle koskaan loppua (0= !?



Hieman harmittaa kun meni hyvä asunto sivusuun kun olimme miehen kanssa liian hitaita, mutta täytyy elää toivossa että uusi ihana mahdollisuus tulisi pian eteen . Asunnon etsiminenkään ei ole helpoimmasta päästä , etenkään jos ei ole rahaa käytettävissä tolkuttomia määriä. Meidän koululaisten takia haluaisimme jäädä nykyiselle alueelle, mutta tämä on vain niin huippukallis paikka ettei oikein oikean hintaisia ja kokoisia asuntoja tahdo löytyä, siksipä harmittaa ettemme toimineet nopeammin, mutta eikös sitä niin sanota, että nopeat syövät hitaat !



Mitään kummempia ei muutoin kuulu, ihmeen rauhallista vain tällä hetkellä kun kuopus nukkuu ja kakkonen ja kolmonen katsovat piirettyä. Täytyy oikein nauttia tästä harvinaisesta hetkestä (0:



Hyvää päivänjatkoa kaikille!!