Äidit, jotka ottavat hehtaarin kokoiset lastenrattaat mukaansa tiedostaen, että....

Jaha. Äsken oli kassakapularaivo, nytkö siirrytään lastenvaunuraivoon? 

Mikä ihme ihmisiä nykyään vaivaa? Ei siedetä mitään, paitsi omaa itseään ja omia kullannuppuja.

Minullakin on huonoja kokemuksia. Muistan miten pienten lasten äitinä minua harmitti, kun joku puhui hyökkäysvaunuista. Mutta juuri äskettäin kuntosalin aulassa jouduin tuollaisen kohtaanaan. Yritin päästä naulakolle ja reitin tukkivat isot rattaat. Äiti oli siunä vieressä ja sanoin ystävällisesti, että anteeksi, mun pitäis päästä tuonne naulakolle. Oletin, että äiti vastaa, että ai anteeksi, ja siirtää vähän rattaitaan. Mutta ei. Hän sanoi, että mene vaan siitä ohi. Siinä sitten ahdoin itseäni js kamppeitani ahtaasta raosta edestakaisin. Naisen olisi tarvinnut vain siirtää rattaitaan 30cm sivuun. Ärsyttävää!

Täällä on yks äiti, joka aikaa lähteä hulluille päiville vaunuilla. Tipuin vanhempainvapaan rahalle, ja edelleenkin haluan ostaa kalliita meikkejä ja ihonhoitotuotteita, joita saa jonkin verran halvemmalla esim. hulluilta päiviltä tai 3+1 päiviltä. Samasta syystä aion sovitella ruuhkassa alevaatteita, jos vaikka löytäisin jotain kivaa. Mulla on aikaa, mutta rahasta on tiukempaa, joten todellakin aion juosta alennusten perässä.  Ja kyllä, mulla on voittajafiilis jos onnistun löytämään jotain kivaa alehinnalla ja säästän muutaman kympin. 

Kaupoissa ei ole lastenvaunut kiellettyjä (ja tuskin kielletäänkään, koska lapsiperheet ovat hyviä asiakkaita), joten yritäkää kestää.Ei teidän ole sinne pakko tunkea, jos vaunut harmittaa, ostakaa itse täydellä hinnalla, silloin kun on rauhallisempaa.  

Vierailija kirjoitti:

Itse muistan raskausaikana miettineeni jossain ruuhkaisessa tapahtumassa, että kuka hullu tänne haluaa rattaiden kanssa. Sittn tuli lapsi ja todellisuus, jos haluaa päästä joskus käymään jossain, pitää ne rattaat viedä ulos myös ruuhka-aikaan. Meillä kolmevuotias jaksaa kyllä kävellä paljon, mutta en esim. ruuhkaisessa kauppakeskuksessa uskalla antaa kävellä, ettei katoa. On vähän sellainen impulsiivinen. Toki rattaamme ovat todella pienet ja pyrimme aina ottamaan muut huomioon.

Oletteko te ihmiset sitä mieltä, että rattaissa kulkevien lasten vanhempien pitäisi jäädä kotiin? Siihen asti, kunnes lapsi jaksaa liikkua koko päivän ilman rattaita?

Ei tietenkään tarvitse jäädä kotiin. Mutta kannattaa huomioida myös muut ihmiset käyttämällä pieniä rattaita ahtaissa tiloissa ja jättää tilaa muiden kulkemiselle. Siitä kai tässä aloituksessa oli kyse.

Vierailija kirjoitti:

Minullakin on huonoja kokemuksia. Muistan miten pienten lasten äitinä minua harmitti, kun joku puhui hyökkäysvaunuista. Mutta juuri äskettäin kuntosalin aulassa jouduin tuollaisen kohtaanaan. Yritin päästä naulakolle ja reitin tukkivat isot rattaat. Äiti oli siunä vieressä ja sanoin ystävällisesti, että anteeksi, mun pitäis päästä tuonne naulakolle. Oletin, että äiti vastaa, että ai anteeksi, ja siirtää vähän rattaitaan. Mutta ei. Hän sanoi, että mene vaan siitä ohi. Siinä sitten ahdoin itseäni js kamppeitani ahtaasta raosta edestakaisin. Naisen olisi tarvinnut vain siirtää rattaitaan 30cm sivuun. Ärsyttävää!

Se, että jotkut ovat idiootteja vaunujensa kanssa, ei tarkoita, että koko vaunukansa on samanlaista. Nämä minäminä-vaunuilijat ovat ihan yhtä idiootteja ilman niitä vaunujakin, vievät tosin vähemmän tilaa vaunuitta.

Kyllä mä elän elämääni on mul rattaat tai ei. En oo hullareille koskaan elämässä tunkenut mut kyllä mä lasten kanssa ihan muissa tapahtumissa käyn. En aio kotiin neljän seinän sisälle hautautua. Vaikka kohta taas imetän. Hui. Lapsetkin tykkää tapahtumista kun on vähän ekstraa arkeen. Sulle ne rattaat on sekunnin riesa. Mulle ne rattaat on arkipäivää. Aina joku loukkaantuu jostain. En voi elää elämääni miettien kokoajan mahtaako joku tuntematon vastaantulia harmistua jostakin. Mulla ei riitä aika ja energia sellaseen. Elän vaan elämääni kuten sinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse muistan raskausaikana miettineeni jossain ruuhkaisessa tapahtumassa, että kuka hullu tänne haluaa rattaiden kanssa. Sittn tuli lapsi ja todellisuus, jos haluaa päästä joskus käymään jossain, pitää ne rattaat viedä ulos myös ruuhka-aikaan. Meillä kolmevuotias jaksaa kyllä kävellä paljon, mutta en esim. ruuhkaisessa kauppakeskuksessa uskalla antaa kävellä, ettei katoa. On vähän sellainen impulsiivinen. Toki rattaamme ovat todella pienet ja pyrimme aina ottamaan muut huomioon.

Oletteko te ihmiset sitä mieltä, että rattaissa kulkevien lasten vanhempien pitäisi jäädä kotiin? Siihen asti, kunnes lapsi jaksaa liikkua koko päivän ilman rattaita?

Ei tietenkään tarvitse jäädä kotiin. Mutta kannattaa huomioida myös muut ihmiset käyttämällä pieniä rattaita ahtaissa tiloissa ja jättää tilaa muiden kulkemiselle. Siitä kai tässä aloituksessa oli kyse.

Vai pienet rattaat... monetko rattaat ihmisillä oikein on? Mulla vain yhdet, ja nekin ei-pienet..

Samahan tuo lienee onko kyse lastenvaunuista, ostoskärryistä vai ukko/akkalaumoista juoruilemassa suoraan ovien edessä niin ettei pääse sisään tai ulos. Yhteistä ja ärsyttävää näissä on se minäminäminä-asenne, kun toisia ei oteta lainkaan huomioon.

Vierailija kirjoitti:

...määränpäässä on ruuhka/alennusmyynti/muu tapahtuma jossa paljon ihmisiä/ahtaat käytävät. Parhaassa tapauksessa ne rattaat jätetään jälkikasvun kanssa tököttämään sen ainoan käytävän keskelle. Aina ei ole pakko ajatella pelkästään omaa etuaan, sillä tällaisissa tapauksissa yksilö vaikeuttaa muiden kanssaeläjien menoa.

Vaikka kuinka olisi yh, niin silloinkaan ei välttämättä ole ihan pakko mennä sinne Hulluille Päiville oman pikku Pirkko-Liinan ja hänen tuplaleveiden vaunujensa (matkustusmukavuutta jne, +näytetään muille mammoille että hilloa löytyy) kanssa ostamaan 3e edullisempia Iittalan astioita. Tai välttämättä edes torin kojumarkkinoille, lastenvaunut saavat tilaihmeydellään vaikeutettua muiden markkinahaukkojen kulkua.

Kuitenkin tulee napinaa, että "pitäähän se rakkauspakkaus mukaan ottaa, ei sitä voi yksin jättää", mutta

-VAUNUT voi jättää kotiin

-ulkoilla voi muutenkin, esimerkiksi lenkkien muodossa työntäen sitä rengashärveliä. Hyötyliikuntaa.

-pyydä jotain tuttavaa noutamaan haluamasi asia, jotta voit itse touhuta pikkuisen kanssa

-anna lapsi isälleen/anopille/omalle äidillesi/hoitotädille hoitoon, voit kipaista suunnitellussa tapahtumassa huomattavasti nopeammin, kun ei tarvitse edes mutkitella vaunuilla. Nauti siitä.

-jätä yksinkertaisesti vain menemättä, tulee niitä tapahtumia ja alennuksia vielä silloinkin, kun lapsi on jo kasvanut pois vaunuista.

Onko sulla vaippa vinossa??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kantorepulla ei pääse ilmaiseksi julkisiin. Tulee siis tuplasti säästöä, kun lähtee vaunujen kanssa alennusmyynteihin. Joskus kyllä säälittää ne hikoilevat itkuiset lapset vaunuissaan, kun äiti hipelöi hullunkiilto silmissään alerytkyjä.

Siinä kantorepussahan lapselle ei tule hiki tai itku?

Ette tainneet tajuta sarkasmia kommentissani.

Onpa hankalaa. Onneksi hullarit on kohta loppu kun koko pulju menee konkkaan. Jes!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä elän elämääni on mul rattaat tai ei. En oo hullareille koskaan elämässä tunkenut mut kyllä mä lasten kanssa ihan muissa tapahtumissa käyn. En aio kotiin neljän seinän sisälle hautautua. Vaikka kohta taas imetän. Hui. Lapsetkin tykkää tapahtumista kun on vähän ekstraa arkeen. Sulle ne rattaat on sekunnin riesa. Mulle ne rattaat on arkipäivää. Aina joku loukkaantuu jostain. En voi elää elämääni miettien kokoajan mahtaako joku tuntematon vastaantulia harmistua jostakin. Mulla ei riitä aika ja energia sellaseen. Elän vaan elämääni kuten sinäkin.

Pienen lapsen elämän kohokohtahan on päästä ruuhkaisille alennusmyynneille, kyllä! Meidän lapsilla on vähän toisenlaiset mielenkiinnon kohteet olleet. Mikään ei ole pahempaa kuin huutava hikinen kersa täpötäydessä kaupassa. Mutta ehkä nää on näitä valintoja, toiset elää lasten ehdoilla sen muutaman vuoden ja toiset omansa. Esikoinen on nyt 7v ja vielä koskaan ei ole niin suurta tarvetta tullut alennustavaralle tai oikeastaan millekkään tavaralle, että lapset olisi pitänyt raahata pahimpaan ruuhkaan ostoksille. On onneksi kykeneväinen isä lapsia hoitamaan ja imetysaikana ei tavarat kotoa loppuneet.

toki rattaiden kanssa pitää päästä yli, mutta osa näistä rattaiden kanssa kulkevista on että muu maailmaa väistää ja he jyrää. ja esim. hullareilla olen nähnyt että on kahdet vaunut rinnakkain ja siinä rupatellaan kuulumiset. voisiko olla ihan mahdotonta äiti-ihmisten poistua kahvilaan rupattelemaan pois ahtaalta käytävältä? olen myös nähnyt että hullareilla varataan se tangon tai laatikon edusta, jolloin muut ei pääse. ja ei todellakaan väsitetä. siitä sitten koitat puikkelehtia tai odotat ystävällisesti, kun äiti on saanut kuulumiset vaihdettua tai tehtyä löydöt. ei rattaat olisi ok, jos niillä huomioitaisiin myös muut liikkujat.

Suureen ihmismassaan, jossa kukaan ei väistä toisiaan ja kaikki survoo ja tönii toisiaan, mitä siis suuret alemyynnit ovat tupanneet olemaan, en tosiaankaan uskaltaisi vauvaa kantaa rintarepussa. Johan sitäkin tönittäisiin ja survottaisiin! Rappuset, lyhyetkin, olisivat myös vaaralliset kaatumisvaaran vuoksi. Eivät ihmiset osaa niissäkään olla tuuppimatta, eikä rintarepullisia äitejä varota yhtään sen enempää kuin ketään muitakaan.

Ihan tästäkin syystä pakkaan vauvani vaunuihin tai taaperon rattaisiin ja menen niine hyvineni vaikka sinne alemyynneille. Todellisuudessa, aika harvoin mistään alemyynneistä mitään tiedän, enkä siis tarkoituksella ole sinne idioottilaumaan lähtenyt.

Toisekseen, emme asu juuri kaupungin keskustassa, suurten tavaratalojen ja alemyyntien vieressä, vaan tulemme kauempaa ja sitä mukana kulkevaa pakollista vauvatavaraa ja mahdollisia ostoksia on vaunuilla/rattailla helpompi kuljettaa kuin kantaa kaikki käsissään, rinta- ja selkärepussa. Tarpeen sattuessa pieni lapsi on myös helppo syöttää ja juottaa rattaissa istuen, muuten pitäisi melkein löytää syöttötuoli ja tukkia joku ahdas ravintola.

Huh huh! Kyllä olen yhtä itsekäs kuin tekin ja liikun lapsineni miten se meille on helpointa. Toki kaupassa tilaa tehden muillekin asiakkaille, jos mahdollista. Ja sillekin on yksinkertainen syy, miksi ne rattaat saattavat olla keskellä käytävää ja äiti hyllyllä: Jos rattaatkin olisivat hyllyn luona, vetelisi lapsi kaiken lähellä olevan hyllyistä syliinsä ja lattialle, ja samalla tukkisivat pitkältä pätkältä muiden hyllylle pääsyn. Ei niitä kauppoja ole täysin lapsiperheille suunniteltu mutta yhtälailla lapsiperheidenkin on kaupassa käytävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuosia sitten meni vahingossa Hulluille Päiville vaunujen ( pienet!) kanssa. Minulla oli pitkään jatkunut tulehdus synnytyksen jälkeen, ja ääkäri määräsi minulle puhelimitse toiset anyibiootit. Siihen aikaan puhelinresepti soitettiin tiettyyn apteekkiin, ja en sillä hetkellä muistanut kun Stockan apteekin nimen. Jouduin sit meneen sinne kauheamman ruuhkan aikaa. Vaikka apteekki oli silloin vain puoli kerrosta ylempänä Mannerheimin puolisista ovista, niin se jäi ikuisesti mieleeni. Ihmiset huusi mulle, ja mä purskahdin itkuun. Mä halusin vain apteekkiin, koliikkivauvan kipeänä äitinä en edes tiennyt Hullareista!

Miksi tätä alapeukutettiin? Minullahan oli oikeasti elintärkeä syy olla siellä!! Asuin aika lähellä Stockkaa, enkä muistanut muuta apteekkia!

Jos asuit lähellä, niin varmasti olisit voinut jättää vaunut kotiin.

Vastaus ap:lle: AAMEN! 

Yleisesti ottaenkin kaikenlainen käytös, jota toteuttaessaan ihminen ei yhtään ajattele, että ei tämä maailma toimisi ollenkaan, jos kaikki muutkin tekisivät niin kuin minä, MUTTA SIITÄ HUOLIMATTA NIIN TEHDÄÄN, sapettaa niin maailman eniten. 

Avauksessa annettiin jotenkin ymmärtää, että kaikilla äideillä on kotonaan valikoima erikokoisia rattaita ja vaunuja, mutta äidit sitten kiusallaan valitsee ne suurimmat, kun menevät Hulluille päiville.

Ei minulla ainakaan ollut kuin yhdet, nekin entiseltä naapurilta ostetut käytetyt. Olivat kaksosten vaunut, mutta en muista kenenkään valittaneen, päin vastoin, kaikki halusivat vilkaista kaksosvauvoja ja jutella muutaman sanan. Jutut menivät aina saman kaavan mukaan, että meneekö kaksi vauvaa samalla vaivalla vai eikö. 

Huomattavaa oli, että kaikki hymyilivät ja olivat ystävällisiä, elettiinhän 70-luvun alkupuolta. 

Tämä mieletön itsekkyys on tätä päivää, valitettavasti. Kun aineellinen hyvinvointi lisääntyy, ihmiset happamoituu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä elän elämääni on mul rattaat tai ei. En oo hullareille koskaan elämässä tunkenut mut kyllä mä lasten kanssa ihan muissa tapahtumissa käyn. En aio kotiin neljän seinän sisälle hautautua. Vaikka kohta taas imetän. Hui. Lapsetkin tykkää tapahtumista kun on vähän ekstraa arkeen. Sulle ne rattaat on sekunnin riesa. Mulle ne rattaat on arkipäivää. Aina joku loukkaantuu jostain. En voi elää elämääni miettien kokoajan mahtaako joku tuntematon vastaantulia harmistua jostakin. Mulla ei riitä aika ja energia sellaseen. Elän vaan elämääni kuten sinäkin.

Pienen lapsen elämän kohokohtahan on päästä ruuhkaisille alennusmyynneille, kyllä! Meidän lapsilla on vähän toisenlaiset mielenkiinnon kohteet olleet. Mikään ei ole pahempaa kuin huutava hikinen kersa täpötäydessä kaupassa. Mutta ehkä nää on näitä valintoja, toiset elää lasten ehdoilla sen muutaman vuoden ja toiset omansa. Esikoinen on nyt 7v ja vielä koskaan ei ole niin suurta tarvetta tullut alennustavaralle tai oikeastaan millekkään tavaralle, että lapset olisi pitänyt raahata pahimpaan ruuhkaan ostoksille. On onneksi kykeneväinen isä lapsia hoitamaan ja imetysaikana ei tavarat kotoa loppuneet.

Mitä hittoo. Ei mun lapset huuda alennusmyynneissä. Me eletään ihan kivaa arkea. Mä saan välillä tuulettaa aivoja alennusmyynneissä ja lopuks mennään syömään ja leikkimään puistoon tai leikkipaikalle. Kaikilla mukavaa.

Nanao kirjoitti:

Niin ja mikä siinä on kun niillä hyökkäysvanuilla ajetaan päin tai tökitään kassajonossa kantapäille. Ei ne ole mikään karja-aura saatana. 

Puhumattakaan siitä kun kotimatkalla vaaditaan kanssamatkustajia nostamaan ne hyökkäysvaunut junaan tai bussiin. Mitä isommat vaunut, sitä enemmän niihin mahtuu niitä aleostoksia.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on yks äiti, joka aikaa lähteä hulluille päiville vaunuilla. Tipuin vanhempainvapaan rahalle, ja edelleenkin haluan ostaa kalliita meikkejä ja ihonhoitotuotteita, joita saa jonkin verran halvemmalla esim. hulluilta päiviltä tai 3+1 päiviltä. Samasta syystä aion sovitella ruuhkassa alevaatteita, jos vaikka löytäisin jotain kivaa. Mulla on aikaa, mutta rahasta on tiukempaa, joten todellakin aion juosta alennusten perässä.  Ja kyllä, mulla on voittajafiilis jos onnistun löytämään jotain kivaa alehinnalla ja säästän muutaman kympin. 

Kaupoissa ei ole lastenvaunut kiellettyjä (ja tuskin kielletäänkään, koska lapsiperheet ovat hyviä asiakkaita), joten yritäkää kestää.Ei teidän ole sinne pakko tunkea, jos vaunut harmittaa, ostakaa itse täydellä hinnalla, silloin kun on rauhallisempaa.  

Mikset itse mene sinne ruuhka-ajan ulkopuolella. Me työssäkäyvät maksamme sinun vanhempainrahasi, äläpäs uhoa siellä.