Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vanhempien vaikutus lapsen elämään on valtava. Tässä tapauksessa nujertava.
20.09.2016 |
Minulla on aina ollut huono itsetunto. Ja syytän siitä vanhempiani. Kaikki alkoi heti kun vaan ymmärsin puhetta. Eli pelkkää voivottelua ja surkuttelua. Aina naapurin tai muiden lapset pystyivät kaikkeen, mutta minä en. Olin heidän mielestään heikko ja allerginen kaikelle. En ole allerginen millekkään. He pelottelivat aina kuinka olin heikko lapsi, ja voi voi kun saan omia, niin varmati periytyy. Minua ei kannustettu opiskelemaan, koska olin huono koulussa, heidän mielestään. Minä kelpaisin vaan jollekkin työläisperheen pojalle, koka olin taas huonompi kuin muut. No minä otin miehen joka oli tyyppiä, kaikki kelpaa, jos jonkun edes saa. 30 vuotiaana heräsin, ja itsetuntoni kasvoi sen verran että jätin miehen. En kertonut tästä vanhemmilleni. Tunsin suurta iloa kun olin pystynyt irrottautumaan, ja olinkin rohkea. Opiskelin ammattikorkeassa, ja taas vanhemmiltani salaa. Vanhempieni jatkaessa surkutteluani itsetuntoni vain kasvoi, koska he eivät tienneet tilannettani. Ensimmäisen kerran elämässäni uskaltauduin lähestymään myös miestä, joka oli todella komea ja johon ihastuin . Ihmetyksekseni mies vastasi tunteisiini, ja olemme ollet yhdessä 8 vuotta. En ollutkaan se mitätön ressukka, mitä olin kullut koko ikäni vanhemmiltani. Mies on saanut minut myös tuntemaan suurta katkeruutta. Eli miksi uskoin niin kauan vanhempiani, ja että en kelpaa kenellekkään... Vanhempani ovat myöhemmin pehmentäneet vähän sanojaan, ja vedonnet siihen, että muuten lapsi ylpistyy, jos kehutaan. No tuhosivat kyllä minun miltei koko elämän...
Kommentit (6)
Välimme ovat etäiset, mikä surettaakin, koska ovat jo 75+ ja heidän terveys on alkanut reistailemaan sairauskohtauksin.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko koskaan heidän kanssa keskustellut millaisen esimerkin he ovat saaneet omasta lapsuuden kodistaan? Sinun lapsuuden koti vaikutti sinussa pitkään, mutta vanhempiesi olisi pitänyt osata paremmin?
Vierailija kirjoitti:
Mies on saanut minut myös tuntemaan suurta katkeruutta. ..
Miksi ihmeessä?! Mitä pahaa hän on sulle tehnyt?
Vähän sama juttu täälä - isän mukaan peruskoulun jälkeen ei tartte tehdä mitään ja äitin mukaan pitää olla tyytyväinen elämäänsä jos vaan on katto pään päällä ja ruokaa jääkaapissa. Ja monet huudot ja kriisit tuli kun uskalsin haaveilla edes vähän paremmasta elämästä tai ellintasosta, "sä vaan vaadit ja vaadit eikä mikään ikinä kelpaa!!!". Huoh.
No en luovuttanut ja nyt nautin elintasosta josta en nuorena osannut edes haaveilla. Ja kyllä mammalle kummasti kelpaa kun lähetän rahaa ja ostin uuden hienon asunnon johon hän pääsee ihan pilkkahinnalla "vuokralle". No mutta no hard feelings :).
Että tsemppiä AP, älä anna vanhempien tai kenenkään muun määritellä itseäsi. Se on oma elämäsi ja voit tehdä sillä mitä haluat!
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan heidän kanssa keskustellut millaisen esimerkin he ovat saaneet omasta lapsuuden kodistaan? Sinun lapsuuden koti vaikutti sinussa pitkään, mutta vanhempiesi olisi pitänyt osata paremmin?
En ole keskustellut, koska he eivät myönnä tietenkään tehneensä mitään väärin. Käsittääkseni heidän kummankin vanhemmat olivat hyvin tunneköyhiä. Tämä toki yleistä heti 40 luvun alussa syntyneille.
Alue: Aihe vapaa
Välit poikki kokonaan.