pettäminen lapsiperheessä

Haistakaa paska te kaikki ilkeästi kommentoineet, vitun ääliöt! Ap, heivaa mies ulos ja tukeudu sukulaisiisi, ystäviisi tai hae apua jaksamiseesi joltain toiselta taholta. Ajan kanssa tulet toipumaan. Voimia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nuorin on vasta 7 viikkoinen, ei sitä voi jättää kellekään hoitoon. Mä en pääse irti. Ei voimia.. ei tulevaisuutta. ei tahtoa. Tämä avioliiton irvikuva on oksettaa.

Mies haluaa pitää perheen,jatketaan yhdessä lasten vuoksi kuulemma.

olis varmaan pitäny ajatella aiemmin. 8kk suhde.. Minä raskaana.. haluttiin - hän halusi vielä lapsen! Minulle olis riittänyt jo edelliset.

Jos joku pettäjä linjoilla.. Miksi?

ap

Ei meistä kukaan sun miehen puolesta voi vastata miksi. Mutta oikeasti nyt: lopeta draamailu. Kasvata nyt se itsekunnioitus ja mieti mitä SINÄ oikeasti elämältä haluat, ja tee niin. Ei niin rassukka saa olla, että yksi munan heilautus saa sekoamaan tuolla tavalla.

Meinaatko,että näille tunteille jotain mahda? Luuletko, etten haluaisi pystyä nauttimaan vauvasta ja lasten kanssa touhuamisesta ihan kuin ennenkin?

Pohja suhteelta on pois,ja olen ilmeisesti shokissa vielä. Uskon että aika auttaa tähänkin,kuten muihinkin elämän kuriin tapahtumiin, mutta tällä hetkellä tuntuu tälle. Ei kyse ole munan heilautuksesta vaan valehtelemisesta,arvostamisen ja kunnioittamisen puuttumisesta, minun tarpeiden ja unelmien murskaamisesta.

Tiedän että tästä nousen,mutta helppoa se ei ole. Ja todellakin, luulen, että missä tahansa muussa elämäntilanteessa tämä ei tuntuisi näin pahalle.. mutta vauvan kanssa valvotut yöt, hormonit jne varmasti pahentavat osaltaan tuntemuksia.

Voi kun joku pettäjä vois kokea nämä tunteet edes hetken, lopettaisi tai jättäisi kokonaan väliin,mikäli yhtään toisen asemaan osaisi asettua..

Kun olet noin "tiukka", tahdon kysyä, onko sinua petetty? Vai oletko sinä se, joka pettää?

Kiitos muille ymmärtämisestä.

ap

Nuo kusiaiset kun tylyttävät sinua ovat juuri niitä pettäjiä. Eivät kestä sinun tunteitasi koska eivät halua ajatella itse aiheuttavansa sellaista. Ole vaan surullinen, mutta laita sille aikaraja, jos pystyt. Tyyliin että olet viikon ihan pohjalla ja sit aikaraja tulee vastaan ja alat tietoisesti repimään itseäsi ylöspäin. Tsemppiä!

Onpa vastenmielistä tämä meininki taas täällä. Kuka saa hyvän mielen siitä, että lyö lyötyä?

Ap:lle paljon voimia ja halauksia. Kyllä sinulla on täysi syy ja oikeus olla shokissa, vaikka täällä nämä oman elämänsä sankarit muuta väittävätkin. Tuo vaihe kestää varmasti niin vähän aikaa, ettei se ehdi jättää jälkiä lapsiin, jos vain haet apua nyt heti. Mene neuvolaan, lääkäriin, seurakunnan työntekijälle, ihan mihin tahansa! Tärkeää olisi nyt päästä purkamaan noita tunteita.

Ja älä sinä tunne oloasi huonoksi, mies tässä se paska tyyppi on. Sinulla on oikeus vaatia parempaa! Koeta jaksaa, rakas ihminen. <3

Harmi! Kuka petti ja ketä? Pettäminen on kyllä törkeää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nuorin on vasta 7 viikkoinen, ei sitä voi jättää kellekään hoitoon. Mä en pääse irti. Ei voimia.. ei tulevaisuutta. ei tahtoa. Tämä avioliiton irvikuva on oksettaa.

Mies haluaa pitää perheen,jatketaan yhdessä lasten vuoksi kuulemma.

olis varmaan pitäny ajatella aiemmin. 8kk suhde.. Minä raskaana.. haluttiin - hän halusi vielä lapsen! Minulle olis riittänyt jo edelliset.

Jos joku pettäjä linjoilla.. Miksi?

ap

Ei meistä kukaan sun miehen puolesta voi vastata miksi. Mutta oikeasti nyt: lopeta draamailu. Kasvata nyt se itsekunnioitus ja mieti mitä SINÄ oikeasti elämältä haluat, ja tee niin. Ei niin rassukka saa olla, että yksi munan heilautus saa sekoamaan tuolla tavalla.

Meinaatko,että näille tunteille jotain mahda? Luuletko, etten haluaisi pystyä nauttimaan vauvasta ja lasten kanssa touhuamisesta ihan kuin ennenkin?

Pohja suhteelta on pois,ja olen ilmeisesti shokissa vielä. Uskon että aika auttaa tähänkin,kuten muihinkin elämän kuriin tapahtumiin, mutta tällä hetkellä tuntuu tälle. Ei kyse ole munan heilautuksesta vaan valehtelemisesta,arvostamisen ja kunnioittamisen puuttumisesta, minun tarpeiden ja unelmien murskaamisesta.

Tiedän että tästä nousen,mutta helppoa se ei ole. Ja todellakin, luulen, että missä tahansa muussa elämäntilanteessa tämä ei tuntuisi näin pahalle.. mutta vauvan kanssa valvotut yöt, hormonit jne varmasti pahentavat osaltaan tuntemuksia.

Voi kun joku pettäjä vois kokea nämä tunteet edes hetken, lopettaisi tai jättäisi kokonaan väliin,mikäli yhtään toisen asemaan osaisi asettua..

Kun olet noin "tiukka", tahdon kysyä, onko sinua petetty? Vai oletko sinä se, joka pettää?

Kiitos muille ymmärtämisestä.

ap

Lässyn lässyn. Kasva aikuiseksi ja ota sitä vastuuta! Et ole ensinmäinen, etkä viimeinen petetty nainen. Joko varasit ajan lääkärille? Soita edes neuvolaan.

Ihania nämä av:n anonyymit tunnevammaiset apinat

Pitäisikö tosi asioita kaunistella ettei kenellekään tule pahamieli? Jos aikuisella ihmisellä on päälinmäisenä mielessä omat loukatut tunteet lapsen jäädessä ilman turvaa ja hoivaa niin ei paljon kiinnosta jaxuhalitella. Tuolla on ihan riittävä joukko lapsia ja nuoria, joilta se kodin turva ja hoida puuttu niin heitä ei tarvita yhtään lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nuorin on vasta 7 viikkoinen, ei sitä voi jättää kellekään hoitoon. Mä en pääse irti. Ei voimia.. ei tulevaisuutta. ei tahtoa. Tämä avioliiton irvikuva on oksettaa.

Mies haluaa pitää perheen,jatketaan yhdessä lasten vuoksi kuulemma.

olis varmaan pitäny ajatella aiemmin. 8kk suhde.. Minä raskaana.. haluttiin - hän halusi vielä lapsen! Minulle olis riittänyt jo edelliset.

Jos joku pettäjä linjoilla.. Miksi?

ap

Ei meistä kukaan sun miehen puolesta voi vastata miksi. Mutta oikeasti nyt: lopeta draamailu. Kasvata nyt se itsekunnioitus ja mieti mitä SINÄ oikeasti elämältä haluat, ja tee niin. Ei niin rassukka saa olla, että yksi munan heilautus saa sekoamaan tuolla tavalla.

Meinaatko,että näille tunteille jotain mahda? Luuletko, etten haluaisi pystyä nauttimaan vauvasta ja lasten kanssa touhuamisesta ihan kuin ennenkin?

Pohja suhteelta on pois,ja olen ilmeisesti shokissa vielä. Uskon että aika auttaa tähänkin,kuten muihinkin elämän kuriin tapahtumiin, mutta tällä hetkellä tuntuu tälle. Ei kyse ole munan heilautuksesta vaan valehtelemisesta,arvostamisen ja kunnioittamisen puuttumisesta, minun tarpeiden ja unelmien murskaamisesta.

Tiedän että tästä nousen,mutta helppoa se ei ole. Ja todellakin, luulen, että missä tahansa muussa elämäntilanteessa tämä ei tuntuisi näin pahalle.. mutta vauvan kanssa valvotut yöt, hormonit jne varmasti pahentavat osaltaan tuntemuksia.

Voi kun joku pettäjä vois kokea nämä tunteet edes hetken, lopettaisi tai jättäisi kokonaan väliin,mikäli yhtään toisen asemaan osaisi asettua..

Kun olet noin "tiukka", tahdon kysyä, onko sinua petetty? Vai oletko sinä se, joka pettää?

Kiitos muille ymmärtämisestä.

ap

Nuo kusiaiset kun tylyttävät sinua ovat juuri niitä pettäjiä. Eivät kestä sinun tunteitasi koska eivät halua ajatella itse aiheuttavansa sellaista. Ole vaan surullinen, mutta laita sille aikaraja, jos pystyt. Tyyliin että olet viikon ihan pohjalla ja sit aikaraja tulee vastaan ja alat tietoisesti repimään itseäsi ylöspäin. Tsemppiä!

Kyllä lapsi nyt viikon pari ilman vanhempiaan pärjää. Ette voi olla tosissanne?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nuorin on vasta 7 viikkoinen, ei sitä voi jättää kellekään hoitoon. Mä en pääse irti. Ei voimia.. ei tulevaisuutta. ei tahtoa. Tämä avioliiton irvikuva on oksettaa.

Mies haluaa pitää perheen,jatketaan yhdessä lasten vuoksi kuulemma.

olis varmaan pitäny ajatella aiemmin. 8kk suhde.. Minä raskaana.. haluttiin - hän halusi vielä lapsen! Minulle olis riittänyt jo edelliset.

Jos joku pettäjä linjoilla.. Miksi?

ap

Ei meistä kukaan sun miehen puolesta voi vastata miksi. Mutta oikeasti nyt: lopeta draamailu. Kasvata nyt se itsekunnioitus ja mieti mitä SINÄ oikeasti elämältä haluat, ja tee niin. Ei niin rassukka saa olla, että yksi munan heilautus saa sekoamaan tuolla tavalla.

Meinaatko,että näille tunteille jotain mahda? Luuletko, etten haluaisi pystyä nauttimaan vauvasta ja lasten kanssa touhuamisesta ihan kuin ennenkin?

Pohja suhteelta on pois,ja olen ilmeisesti shokissa vielä. Uskon että aika auttaa tähänkin,kuten muihinkin elämän kuriin tapahtumiin, mutta tällä hetkellä tuntuu tälle. Ei kyse ole munan heilautuksesta vaan valehtelemisesta,arvostamisen ja kunnioittamisen puuttumisesta, minun tarpeiden ja unelmien murskaamisesta.

Tiedän että tästä nousen,mutta helppoa se ei ole. Ja todellakin, luulen, että missä tahansa muussa elämäntilanteessa tämä ei tuntuisi näin pahalle.. mutta vauvan kanssa valvotut yöt, hormonit jne varmasti pahentavat osaltaan tuntemuksia.

Voi kun joku pettäjä vois kokea nämä tunteet edes hetken, lopettaisi tai jättäisi kokonaan väliin,mikäli yhtään toisen asemaan osaisi asettua..

Kun olet noin "tiukka", tahdon kysyä, onko sinua petetty? Vai oletko sinä se, joka pettää?

Kiitos muille ymmärtämisestä.

ap

Silloin ei paljon empatia ja sympatia aikuista ihmistä kohtaa säteile, kun hän lapsensa kustannuksella typistää itsen johonkin lapsen tasolle, kun HÄNEN tunteitaan on loukattu. Äidille tulee lapset aina ensin, jos siihen ei pysty niin haetaan apua!

Mitä neuvolassa sanottiin, kun soitit sinne tilanteestasi?

kysyttiin millaista apua tarvitsen. ja apua on saatu. tunteille en mahda mitään kuitenkaan.

Lapset hoidan, vaikka en ikävä kyllä saa heistä nyt nautintoa.. en jaksa leikkiä tai laulella.

ehkä jo ensi viikolla! ruokaa saavat ja ulkonakin ollaan juuri nyt. Kyse onkin siitä, ettei huvittaisi. tekis mieli lähteä ja jättää kaikki muutamaksi päiväksi. olla yhtä itsekäs kuin mies oli. Mutta enhän minä voi. Enhän?

taidan kirjautua jonnekin nettideittipalveluun ja etsiä salaista seuraa itsellenikin.. ehkä siitä saisi virtaa arkeen?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nuorin on vasta 7 viikkoinen, ei sitä voi jättää kellekään hoitoon. Mä en pääse irti. Ei voimia.. ei tulevaisuutta. ei tahtoa. Tämä avioliiton irvikuva on oksettaa.

Mies haluaa pitää perheen,jatketaan yhdessä lasten vuoksi kuulemma.

olis varmaan pitäny ajatella aiemmin. 8kk suhde.. Minä raskaana.. haluttiin - hän halusi vielä lapsen! Minulle olis riittänyt jo edelliset.

Jos joku pettäjä linjoilla.. Miksi?

ap

Ei meistä kukaan sun miehen puolesta voi vastata miksi. Mutta oikeasti nyt: lopeta draamailu. Kasvata nyt se itsekunnioitus ja mieti mitä SINÄ oikeasti elämältä haluat, ja tee niin. Ei niin rassukka saa olla, että yksi munan heilautus saa sekoamaan tuolla tavalla.

Meinaatko,että näille tunteille jotain mahda? Luuletko, etten haluaisi pystyä nauttimaan vauvasta ja lasten kanssa touhuamisesta ihan kuin ennenkin?

Pohja suhteelta on pois,ja olen ilmeisesti shokissa vielä. Uskon että aika auttaa tähänkin,kuten muihinkin elämän kuriin tapahtumiin, mutta tällä hetkellä tuntuu tälle. Ei kyse ole munan heilautuksesta vaan valehtelemisesta,arvostamisen ja kunnioittamisen puuttumisesta, minun tarpeiden ja unelmien murskaamisesta.

Tiedän että tästä nousen,mutta helppoa se ei ole. Ja todellakin, luulen, että missä tahansa muussa elämäntilanteessa tämä ei tuntuisi näin pahalle.. mutta vauvan kanssa valvotut yöt, hormonit jne varmasti pahentavat osaltaan tuntemuksia.

Voi kun joku pettäjä vois kokea nämä tunteet edes hetken, lopettaisi tai jättäisi kokonaan väliin,mikäli yhtään toisen asemaan osaisi asettua..

Kun olet noin "tiukka", tahdon kysyä, onko sinua petetty? Vai oletko sinä se, joka pettää?

Kiitos muille ymmärtämisestä.

ap

Lässyn lässyn. Kasva aikuiseksi ja ota sitä vastuuta! Et ole ensinmäinen, etkä viimeinen petetty nainen. Joko varasit ajan lääkärille? Soita edes neuvolaan.

Ihania nämä av:n anonyymit tunnevammaiset apinat

Pitäisikö tosi asioita kaunistella ettei kenellekään tule pahamieli? Jos aikuisella ihmisellä on päälinmäisenä mielessä omat loukatut tunteet lapsen jäädessä ilman turvaa ja hoivaa niin ei paljon kiinnosta jaxuhalitella. Tuolla on ihan riittävä joukko lapsia ja nuoria, joilta se kodin turva ja hoida puuttu niin heitä ei tarvita yhtään lisää.

Hienoa, jos sä oot niin helvetin hieno ihminen, että kykenisit sivuuttamaan noinkin suuret asiat ja alkaisit leipomaan pullia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nuorin on vasta 7 viikkoinen, ei sitä voi jättää kellekään hoitoon. Mä en pääse irti. Ei voimia.. ei tulevaisuutta. ei tahtoa. Tämä avioliiton irvikuva on oksettaa.

Mies haluaa pitää perheen,jatketaan yhdessä lasten vuoksi kuulemma.

olis varmaan pitäny ajatella aiemmin. 8kk suhde.. Minä raskaana.. haluttiin - hän halusi vielä lapsen! Minulle olis riittänyt jo edelliset.

Jos joku pettäjä linjoilla.. Miksi?

ap

Ei meistä kukaan sun miehen puolesta voi vastata miksi. Mutta oikeasti nyt: lopeta draamailu. Kasvata nyt se itsekunnioitus ja mieti mitä SINÄ oikeasti elämältä haluat, ja tee niin. Ei niin rassukka saa olla, että yksi munan heilautus saa sekoamaan tuolla tavalla.

Meinaatko,että näille tunteille jotain mahda? Luuletko, etten haluaisi pystyä nauttimaan vauvasta ja lasten kanssa touhuamisesta ihan kuin ennenkin?

Pohja suhteelta on pois,ja olen ilmeisesti shokissa vielä. Uskon että aika auttaa tähänkin,kuten muihinkin elämän kuriin tapahtumiin, mutta tällä hetkellä tuntuu tälle. Ei kyse ole munan heilautuksesta vaan valehtelemisesta,arvostamisen ja kunnioittamisen puuttumisesta, minun tarpeiden ja unelmien murskaamisesta.

Tiedän että tästä nousen,mutta helppoa se ei ole. Ja todellakin, luulen, että missä tahansa muussa elämäntilanteessa tämä ei tuntuisi näin pahalle.. mutta vauvan kanssa valvotut yöt, hormonit jne varmasti pahentavat osaltaan tuntemuksia.

Voi kun joku pettäjä vois kokea nämä tunteet edes hetken, lopettaisi tai jättäisi kokonaan väliin,mikäli yhtään toisen asemaan osaisi asettua..

Kun olet noin "tiukka", tahdon kysyä, onko sinua petetty? Vai oletko sinä se, joka pettää?

Kiitos muille ymmärtämisestä.

ap

Lässyn lässyn. Kasva aikuiseksi ja ota sitä vastuuta! Et ole ensinmäinen, etkä viimeinen petetty nainen. Joko varasit ajan lääkärille? Soita edes neuvolaan.

Ihania nämä av:n anonyymit tunnevammaiset apinat

Pitäisikö tosi asioita kaunistella ettei kenellekään tule pahamieli? Jos aikuisella ihmisellä on päälinmäisenä mielessä omat loukatut tunteet lapsen jäädessä ilman turvaa ja hoivaa niin ei paljon kiinnosta jaxuhalitella. Tuolla on ihan riittävä joukko lapsia ja nuoria, joilta se kodin turva ja hoida puuttu niin heitä ei tarvita yhtään lisää.

*tosiasia

*paha mieli

*päällimmäisenä

*tunteensa

*hoiva

+ lukemattomat pilkkuvirheet

Vierailija kirjoitti:

Onpa vastenmielistä tämä meininki taas täällä. Kuka saa hyvän mielen siitä, että lyö lyötyä?

Ap:lle paljon voimia ja halauksia. Kyllä sinulla on täysi syy ja oikeus olla shokissa, vaikka täällä nämä oman elämänsä sankarit muuta väittävätkin. Tuo vaihe kestää varmasti niin vähän aikaa, ettei se ehdi jättää jälkiä lapsiin, jos vain haet apua nyt heti. Mene neuvolaan, lääkäriin, seurakunnan työntekijälle, ihan mihin tahansa! Tärkeää olisi nyt päästä purkamaan noita tunteita.

Ja älä sinä tunne oloasi huonoksi, mies tässä se paska tyyppi on. Sinulla on oikeus vaatia parempaa! Koeta jaksaa, rakas ihminen. <3

Varhaisestavuorovaikutuksesta koskaan kuullut? Aivojen kehitys on ensinmäisenä vuonna niin hurjaa, että sen aikana koetut kokemukset vaikuttavat jopa koko persoonallisuuden muodostumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nuorin on vasta 7 viikkoinen, ei sitä voi jättää kellekään hoitoon. Mä en pääse irti. Ei voimia.. ei tulevaisuutta. ei tahtoa. Tämä avioliiton irvikuva on oksettaa.

Mies haluaa pitää perheen,jatketaan yhdessä lasten vuoksi kuulemma.

olis varmaan pitäny ajatella aiemmin. 8kk suhde.. Minä raskaana.. haluttiin - hän halusi vielä lapsen! Minulle olis riittänyt jo edelliset.

Jos joku pettäjä linjoilla.. Miksi?

ap

Ei meistä kukaan sun miehen puolesta voi vastata miksi. Mutta oikeasti nyt: lopeta draamailu. Kasvata nyt se itsekunnioitus ja mieti mitä SINÄ oikeasti elämältä haluat, ja tee niin. Ei niin rassukka saa olla, että yksi munan heilautus saa sekoamaan tuolla tavalla.

Meinaatko,että näille tunteille jotain mahda? Luuletko, etten haluaisi pystyä nauttimaan vauvasta ja lasten kanssa touhuamisesta ihan kuin ennenkin?

Pohja suhteelta on pois,ja olen ilmeisesti shokissa vielä. Uskon että aika auttaa tähänkin,kuten muihinkin elämän kuriin tapahtumiin, mutta tällä hetkellä tuntuu tälle. Ei kyse ole munan heilautuksesta vaan valehtelemisesta,arvostamisen ja kunnioittamisen puuttumisesta, minun tarpeiden ja unelmien murskaamisesta.

Tiedän että tästä nousen,mutta helppoa se ei ole. Ja todellakin, luulen, että missä tahansa muussa elämäntilanteessa tämä ei tuntuisi näin pahalle.. mutta vauvan kanssa valvotut yöt, hormonit jne varmasti pahentavat osaltaan tuntemuksia.

Voi kun joku pettäjä vois kokea nämä tunteet edes hetken, lopettaisi tai jättäisi kokonaan väliin,mikäli yhtään toisen asemaan osaisi asettua..

Kun olet noin "tiukka", tahdon kysyä, onko sinua petetty? Vai oletko sinä se, joka pettää?

Kiitos muille ymmärtämisestä.

ap

Lässyn lässyn. Kasva aikuiseksi ja ota sitä vastuuta! Et ole ensinmäinen, etkä viimeinen petetty nainen. Joko varasit ajan lääkärille? Soita edes neuvolaan.

Ihania nämä av:n anonyymit tunnevammaiset apinat

Pitäisikö tosi asioita kaunistella ettei kenellekään tule pahamieli? Jos aikuisella ihmisellä on päälinmäisenä mielessä omat loukatut tunteet lapsen jäädessä ilman turvaa ja hoivaa niin ei paljon kiinnosta jaxuhalitella. Tuolla on ihan riittävä joukko lapsia ja nuoria, joilta se kodin turva ja hoida puuttu niin heitä ei tarvita yhtään lisää.

*tosiasia

*paha mieli

*päällimmäisenä

*tunteensa

*hoiva

+ lukemattomat pilkkuvirheet

Jaxuhali<3

Kauheita epäempaattisia kommentteja, inhottavaa millaisia ihmiset on. :( Tsemppiä aplle.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvä ihminen kun olet dramaattinen. Sairaalaan koska mies petti! Kukaan ei ole kuollut, kukaan ei ole sairastunut. Kurja juttu tietysti, jos olette sopineet ettei toisten kanssa vehdata, mutta oikeasti kyseessä ei ole mikään elämää suurempi draama. Koitas ottaa vähän realismia ja järkeä peliin.

Kuuleppas nyt älypää!! Ihmiset ovat erilsisia ja reagoivat tilanteisiin eritavoin! Joku voi mennä vaikka psykoosiin jos tulee pahasti petetyksi. Älä ilku jos et asioista mitään tiedä tai ymmärrä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nuorin on vasta 7 viikkoinen, ei sitä voi jättää kellekään hoitoon. Mä en pääse irti. Ei voimia.. ei tulevaisuutta. ei tahtoa. Tämä avioliiton irvikuva on oksettaa.

Mies haluaa pitää perheen,jatketaan yhdessä lasten vuoksi kuulemma.

olis varmaan pitäny ajatella aiemmin. 8kk suhde.. Minä raskaana.. haluttiin - hän halusi vielä lapsen! Minulle olis riittänyt jo edelliset.

Jos joku pettäjä linjoilla.. Miksi?

ap

Ei meistä kukaan sun miehen puolesta voi vastata miksi. Mutta oikeasti nyt: lopeta draamailu. Kasvata nyt se itsekunnioitus ja mieti mitä SINÄ oikeasti elämältä haluat, ja tee niin. Ei niin rassukka saa olla, että yksi munan heilautus saa sekoamaan tuolla tavalla.

Meinaatko,että näille tunteille jotain mahda? Luuletko, etten haluaisi pystyä nauttimaan vauvasta ja lasten kanssa touhuamisesta ihan kuin ennenkin?

Pohja suhteelta on pois,ja olen ilmeisesti shokissa vielä. Uskon että aika auttaa tähänkin,kuten muihinkin elämän kuriin tapahtumiin, mutta tällä hetkellä tuntuu tälle. Ei kyse ole munan heilautuksesta vaan valehtelemisesta,arvostamisen ja kunnioittamisen puuttumisesta, minun tarpeiden ja unelmien murskaamisesta.

Tiedän että tästä nousen,mutta helppoa se ei ole. Ja todellakin, luulen, että missä tahansa muussa elämäntilanteessa tämä ei tuntuisi näin pahalle.. mutta vauvan kanssa valvotut yöt, hormonit jne varmasti pahentavat osaltaan tuntemuksia.

Voi kun joku pettäjä vois kokea nämä tunteet edes hetken, lopettaisi tai jättäisi kokonaan väliin,mikäli yhtään toisen asemaan osaisi asettua..

Kun olet noin "tiukka", tahdon kysyä, onko sinua petetty? Vai oletko sinä se, joka pettää?

Kiitos muille ymmärtämisestä.

ap

Silloin ei paljon empatia ja sympatia aikuista ihmistä kohtaa säteile, kun hän lapsensa kustannuksella typistää itsen johonkin lapsen tasolle, kun HÄNEN tunteitaan on loukattu. Äidille tulee lapset aina ensin, jos siihen ei pysty niin haetaan apua!

Mitä neuvolassa sanottiin, kun soitit sinne tilanteestasi?

kysyttiin millaista apua tarvitsen. ja apua on saatu. tunteille en mahda mitään kuitenkaan.

Lapset hoidan, vaikka en ikävä kyllä saa heistä nyt nautintoa.. en jaksa leikkiä tai laulella.

ehkä jo ensi viikolla! ruokaa saavat ja ulkonakin ollaan juuri nyt. Kyse onkin siitä, ettei huvittaisi. tekis mieli lähteä ja jättää kaikki muutamaksi päiväksi. olla yhtä itsekäs kuin mies oli. Mutta enhän minä voi. Enhän?

taidan kirjautua jonnekin nettideittipalveluun ja etsiä salaista seuraa itsellenikin.. ehkä siitä saisi virtaa arkeen?

ap

Deittailu kannattaakin aloittaa mahdollisemman varhaisessa vaihessa niin lapset tottuu vaihtuviin isäpuoliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nuorin on vasta 7 viikkoinen, ei sitä voi jättää kellekään hoitoon. Mä en pääse irti. Ei voimia.. ei tulevaisuutta. ei tahtoa. Tämä avioliiton irvikuva on oksettaa.

Mies haluaa pitää perheen,jatketaan yhdessä lasten vuoksi kuulemma.

olis varmaan pitäny ajatella aiemmin. 8kk suhde.. Minä raskaana.. haluttiin - hän halusi vielä lapsen! Minulle olis riittänyt jo edelliset.

Jos joku pettäjä linjoilla.. Miksi?

ap

Ei meistä kukaan sun miehen puolesta voi vastata miksi. Mutta oikeasti nyt: lopeta draamailu. Kasvata nyt se itsekunnioitus ja mieti mitä SINÄ oikeasti elämältä haluat, ja tee niin. Ei niin rassukka saa olla, että yksi munan heilautus saa sekoamaan tuolla tavalla.

Meinaatko,että näille tunteille jotain mahda? Luuletko, etten haluaisi pystyä nauttimaan vauvasta ja lasten kanssa touhuamisesta ihan kuin ennenkin?

Pohja suhteelta on pois,ja olen ilmeisesti shokissa vielä. Uskon että aika auttaa tähänkin,kuten muihinkin elämän kuriin tapahtumiin, mutta tällä hetkellä tuntuu tälle. Ei kyse ole munan heilautuksesta vaan valehtelemisesta,arvostamisen ja kunnioittamisen puuttumisesta, minun tarpeiden ja unelmien murskaamisesta.

Tiedän että tästä nousen,mutta helppoa se ei ole. Ja todellakin, luulen, että missä tahansa muussa elämäntilanteessa tämä ei tuntuisi näin pahalle.. mutta vauvan kanssa valvotut yöt, hormonit jne varmasti pahentavat osaltaan tuntemuksia.

Voi kun joku pettäjä vois kokea nämä tunteet edes hetken, lopettaisi tai jättäisi kokonaan väliin,mikäli yhtään toisen asemaan osaisi asettua..

Kun olet noin "tiukka", tahdon kysyä, onko sinua petetty? Vai oletko sinä se, joka pettää?

Kiitos muille ymmärtämisestä.

ap

Silloin ei paljon empatia ja sympatia aikuista ihmistä kohtaa säteile, kun hän lapsensa kustannuksella typistää itsen johonkin lapsen tasolle, kun HÄNEN tunteitaan on loukattu. Äidille tulee lapset aina ensin, jos siihen ei pysty niin haetaan apua!

Mitä neuvolassa sanottiin, kun soitit sinne tilanteestasi?

kysyttiin millaista apua tarvitsen. ja apua on saatu. tunteille en mahda mitään kuitenkaan.

Lapset hoidan, vaikka en ikävä kyllä saa heistä nyt nautintoa.. en jaksa leikkiä tai laulella.

ehkä jo ensi viikolla! ruokaa saavat ja ulkonakin ollaan juuri nyt. Kyse onkin siitä, ettei huvittaisi. tekis mieli lähteä ja jättää kaikki muutamaksi päiväksi. olla yhtä itsekäs kuin mies oli. Mutta enhän minä voi. Enhän?

taidan kirjautua jonnekin nettideittipalveluun ja etsiä salaista seuraa itsellenikin.. ehkä siitä saisi virtaa arkeen?

ap

Äkkiä sinä toivuitkin.

Kyllä tunteisiin on oikeus, mutta niin on järkeenkin. Ei mikään ihme että terveydenhoito ja lastensuojelu ylikuormittuu, kun ollaan niin herkkiä ansarikukkasia, että oikein lääkäriin ja sairaalaan pitää päästä kun parisuhde vähän tökkii. Äitiparka kun HÄNEN tunteitaan on loukattu ja HÄNEN luottamuksensa ja koko tulevaisuutensa pilattu. Siinä sitä voi pilata sitten ihan luvan kanssa lastenkin mielenterveyden ja syyttää sitä paskaa isää kun kehtasikin mennä pilaamaan KOKO ELÄMÄN. 

Ärsyttää tuollainen paatos. Ei se nyt koko maailma mullistu tuollaisesta. Virheitä sattuu ja tapahtuu, anna olla. Ei maailma ole niin mustavalkoinen. Ei naiivilla naistenlehtirakkaudella selviydytä arkipäivän tositilanteista, järkeä siinä tarvitaan.

Olen pahoillani. Mun on ihan näin naisena pakko sanoa, että eipä taida olla uskollisia mihiä maailmassa juurikaan. Minua on parin kuukauden sisällä vikitellyt vähintään 5 eri varattua miestä, jotkut kihloissa, eräs naimisissa jne. Tätä tämä on. Enkä todellakaan ole mikään tyrkky vaan erittäin hillitty ja voisi sanoa, että jopa erakkokin. Mutta sen sanon, että enää ei ole mitään vaaleanpunaisia laseja päässä. Olen realisti ja en tiedä miten pystyn mahdollisessa tulevaisuuden parisuhteessa luottamaan yhteenkään kaksilahkeiseen. Voimia sinulle ap, kaikki järjestyy AINA. Oliko teillä seksitöntä elämää ennen pettämistä? Kertoiko mies itse pettämisestä vai tuliko jotenkin muuten ilmi?  Yrittääkö mies tosissaan olla tukenasi nyt kun kaikki tuli ilmi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa vastenmielistä tämä meininki taas täällä. Kuka saa hyvän mielen siitä, että lyö lyötyä?

Ap:lle paljon voimia ja halauksia. Kyllä sinulla on täysi syy ja oikeus olla shokissa, vaikka täällä nämä oman elämänsä sankarit muuta väittävätkin. Tuo vaihe kestää varmasti niin vähän aikaa, ettei se ehdi jättää jälkiä lapsiin, jos vain haet apua nyt heti. Mene neuvolaan, lääkäriin, seurakunnan työntekijälle, ihan mihin tahansa! Tärkeää olisi nyt päästä purkamaan noita tunteita.

Ja älä sinä tunne oloasi huonoksi, mies tässä se paska tyyppi on. Sinulla on oikeus vaatia parempaa! Koeta jaksaa, rakas ihminen. <3

Varhaisestavuorovaikutuksesta koskaan kuullut? Aivojen kehitys on ensinmäisenä vuonna niin hurjaa, että sen aikana koetut kokemukset vaikuttavat jopa koko persoonallisuuden muodostumiseen.

Voi kuule, kun satun opiskelemaan alaa ja tiedän varsin hyvin varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen merkityksen. Tiedän myös sen, että parin viikon huono kausi äidillä ei jätä jälkiä lapseen millään tasolla, jos vain tunteet käsitellään asianmukaisesti. Sen sijaan jos yrittäisi väkisin painaa asian villaisella ja päätyisi vaikkapa masentumaan pidempiaikaisesti, silloin myös lapset kärsisivät varmasti. Kuka edes antaa tällaisia neuvoja? Eikö teillä ole mitään käsitystä psyyken mekanismeista?

Vierailija kirjoitti:

Kauheita epäempaattisia kommentteja, inhottavaa millaisia ihmiset on. :( Tsemppiä aplle.

Mitä muuta voi näin huonoon provoo olettaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nuorin on vasta 7 viikkoinen, ei sitä voi jättää kellekään hoitoon. Mä en pääse irti. Ei voimia.. ei tulevaisuutta. ei tahtoa. Tämä avioliiton irvikuva on oksettaa.

Mies haluaa pitää perheen,jatketaan yhdessä lasten vuoksi kuulemma.

olis varmaan pitäny ajatella aiemmin. 8kk suhde.. Minä raskaana.. haluttiin - hän halusi vielä lapsen! Minulle olis riittänyt jo edelliset.

Jos joku pettäjä linjoilla.. Miksi?

ap

Ei meistä kukaan sun miehen puolesta voi vastata miksi. Mutta oikeasti nyt: lopeta draamailu. Kasvata nyt se itsekunnioitus ja mieti mitä SINÄ oikeasti elämältä haluat, ja tee niin. Ei niin rassukka saa olla, että yksi munan heilautus saa sekoamaan tuolla tavalla.

Meinaatko,että näille tunteille jotain mahda? Luuletko, etten haluaisi pystyä nauttimaan vauvasta ja lasten kanssa touhuamisesta ihan kuin ennenkin?

Pohja suhteelta on pois,ja olen ilmeisesti shokissa vielä. Uskon että aika auttaa tähänkin,kuten muihinkin elämän kuriin tapahtumiin, mutta tällä hetkellä tuntuu tälle. Ei kyse ole munan heilautuksesta vaan valehtelemisesta,arvostamisen ja kunnioittamisen puuttumisesta, minun tarpeiden ja unelmien murskaamisesta.

Tiedän että tästä nousen,mutta helppoa se ei ole. Ja todellakin, luulen, että missä tahansa muussa elämäntilanteessa tämä ei tuntuisi näin pahalle.. mutta vauvan kanssa valvotut yöt, hormonit jne varmasti pahentavat osaltaan tuntemuksia.

Voi kun joku pettäjä vois kokea nämä tunteet edes hetken, lopettaisi tai jättäisi kokonaan väliin,mikäli yhtään toisen asemaan osaisi asettua..

Kun olet noin "tiukka", tahdon kysyä, onko sinua petetty? Vai oletko sinä se, joka pettää?

Kiitos muille ymmärtämisestä.

ap

Silloin ei paljon empatia ja sympatia aikuista ihmistä kohtaa säteile, kun hän lapsensa kustannuksella typistää itsen johonkin lapsen tasolle, kun HÄNEN tunteitaan on loukattu. Äidille tulee lapset aina ensin, jos siihen ei pysty niin haetaan apua!

Mitä neuvolassa sanottiin, kun soitit sinne tilanteestasi?

kysyttiin millaista apua tarvitsen. ja apua on saatu. tunteille en mahda mitään kuitenkaan.

Lapset hoidan, vaikka en ikävä kyllä saa heistä nyt nautintoa.. en jaksa leikkiä tai laulella.

ehkä jo ensi viikolla! ruokaa saavat ja ulkonakin ollaan juuri nyt. Kyse onkin siitä, ettei huvittaisi. tekis mieli lähteä ja jättää kaikki muutamaksi päiväksi. olla yhtä itsekäs kuin mies oli. Mutta enhän minä voi. Enhän?

taidan kirjautua jonnekin nettideittipalveluun ja etsiä salaista seuraa itsellenikin.. ehkä siitä saisi virtaa arkeen?

ap

Äkkiä sinä toivuitkin.

Jep. Päästiin itse asiaan. Kuinka nainen joutuu uhrautumaan lasten eteen miehen tyydyttäessään omia itsekäitä tarpeitaan. Tee se, ap! Tee itsenäisen  rohkean naisen ratkaisu ja  ole itsekäs.