Lue keskustelun säännöt.
Puhutaanpa maalaiselämästä, haluaisin ostaa mökin maalta.
19.09.2016 |
Yksinäinen nainen. Toiveena kana ja kaksi, lampaita. Voi olla vaatimatonkin kunhan sähköt on. Vähän tälläsestä kokemustakin on, paitsi elukoista. Miten laidunmaan saa hommattuu? Entä muu pärjäily, onkohan turhaa höyhötystä haaveilla tällästä?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa on ollut vuosien aikana huomata, miten maalle muuttaminen on aihe, joka saa monet ihmiset hyökkäämään.
Jostain syystä jo pelkkä haaveilu innostaa ihmisiä vähättelemään, kyselemään ja esittämään erilaisia kauhukuvia ja teorioita siitä, miten typerä haave on ja miten haaveilija ei tule pärjäämään syistä x, y ja z.
En ole kohdannut samanlaista vastustusta minkään muun aiheen kohdalla.
Mistä ihmeestä tämä johtuu?
Ehkä on hyvä varoitellaki. Maalle muuttaa ihmisiä jotka ei osaa lämmittää puu uunia eikä rempata mitään jne. Toki oppii tekemällä mutta hyvä tietää niitä vähemmän hohdokkaitakin puolia.
Totta tuokin, mutta silti minusta tuo kohdistuu käsittämättömän paljon juuri maaseudulle muuttamiseen. Sellaista asiaa ei olekaan, josta ei jotain negatiivista löytyisi. Pitäisikö sen perusteella alkaa tenttaamaan jokaista unelmistaan kertovaa ihmistä? Ja ketä se haittaa, vaikka ap muuttaisi täysin ummikkona maalle ja opettelisi kaiken kantapään kautta? Tuskin kukaan näistä vähättelijöistä joutuu sinne ap:n törttöilyjä seuraamaan tai hänen jälkiään korjaamaan?
En ole ikinä kuullut esim. ihmisten tenttaavan kerrostaloon muuttavilta, että miten meinaatte saada lapset pysymään hiljaisina ettei naapurit häiriinny, miten meinaatte selvitä jos naapuriin muuttaa häiriköitä tai narkkareita, mitä jos ette saa autopaikkaa, mitä jos teistä tehdään valituksia, osaatteko siivota parveketta, oletko ikinä ennen ollut tekemisissä isännöitsijän kanssa jne.? Miksi tällaista ryöpytystä annetaan vain niille, jotka tahtovat muuttaa maalle?
Ehkä se johtuu siitä, että kerrostalossa pärjää vähän kädettömämpikin tapaus, ja niihin yleensä jo lähtökohtaisesti kuuluu kaikkien mielikuvissa melu ja kamalat naapurit. Maalla asumisesta monella (erityisesti maalle muuttamisesta haveilevalla) on aika ruusuinen kuva. Ajatellaan vain, kuinka kivaa on maata kesäpäivänä riippumatossa, käydä välillä heittämässä lampaille heinää ja hakea sitten omasta maasta perunat ja salaatit ruokapöytään. Kuvitellaan jotain ihmeen 50-lukua tai lapsuusaikoijen mummolaa. Siinä on ihan hyvä muistuttaa pitkästä pimeydestä, kelirikosta, lumesta, mahdollisesti pitkistä sähkökatkoista, pitkistä välimatkoista jne. Niiden kivojen mielikuvien vastapainoksi kannattaa ihan oikeasti miettiä, miten pärjää jos käy niin että on sähköt pois muutamankin päivän kovilla pakkasilla. Usein niihin kivoihin mielikuviin nimittäin liitetään ajatus, että ei niillä mukavuuksilla niin väliä ole. Ihan varmasti on, kun hiippailet taskulampun valossa paukkupakkasella ulkovessaan, tiskaat ja pyykkäät ja peseydyt kantovedellä jne jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi herran tähden ulkovessa ja puulämmitys, joopa.
Meidän kylällä ei ole yhtään talviasuttavaa puuceella varustettua mökkiä/taloa ollut sitten 60-luvun. No, meiltä onkin vain 30km yliopistolliseen sairaalaan.
Ei ole meidänkään kylällä, kaikissa mummonmökissä on sähköt ja sisävessat. Vesi tulee kraanasta. On astianpesu- ja pyykinpesukoneet.
Ja netti toimii paremmin, kuin kaupungissa, kun on valokuitu.
Meiltä on matkaa sairaalaan 60 km, lentokentälle 70 km ja lähimmälle juna-asemalle vajaa 40km. Muut palvelut 5 km säteellä.
Up, mielenkiintoinen keskustelu :)
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa on ollut vuosien aikana huomata, miten maalle muuttaminen on aihe, joka saa monet ihmiset hyökkäämään.
Jostain syystä jo pelkkä haaveilu innostaa ihmisiä vähättelemään, kyselemään ja esittämään erilaisia kauhukuvia ja teorioita siitä, miten typerä haave on ja miten haaveilija ei tule pärjäämään syistä x, y ja z.
En ole kohdannut samanlaista vastustusta minkään muun aiheen kohdalla.
Mistä ihmeestä tämä johtuu?
Harva tässä ketjussa väittää ettei ap pärjäisi. Kyllä maalla pärjää jos on suurinpiirtein täyspäinen. Tosin se täyspäinen kaupunkilainen voi olla paikallisille hyvän vitsin kohde kun joutuu hakemaan kirjastosta kirjan oppiakseen lämmittämään puu-uunia. Nää täällä kaikki osaa jo syntyessään lämmittää puilla, tulitikutkin on valmiina kädessä. Maalla nyt vaan on tapana naureskella kun täällä on hauskuudet muuten aika vähissä.
Helppoahan maalla ei välttämättä tule olemaan mutta sitten voi muuttaa takaisin kaupunkiin. Ja todeta että tulipa kokeiltua=)
Vierailija kirjoitti:
Vinkkinä ap:lle sanoisin tähän liittyen, että kannattaa ostaa mönkijä, jolla voi itse aurata lunta, niin ei ole täysin naapureiden varassa.
Älä osta mönkijää. Ne ovat kiikkeriä ja onnettomuusalttiita. Kohta olet, ap, jossain ojan pohjalla mönkijän puristamana etkä saa kännyä kaivettua taskusta apua soittaaksesi .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On eri asia asua maalla ja käydä kaupungissa töissä kun se että asut maalla ja kuvittelet pärjääväsi muutamalla eläimellä ja kasvimaalla. Ja muutat työttömäksi maalle.
Kyllä, etenkin jos maalle muuttaa työtön kaupunkilainen, jolla ei mökkielämästä ole tietoa. Jos sinne taas muuttaa esim. oman asuntonsa Helsingissä myyvä freelancer, joka voi elellä säästöillään (ainakin jonkin aikaa), niin ei ole välttämättä kovinkaan rankkaa.
Vähän huvittaa nämä kaupunkilaisten kuvitelmat maaseudun asumisoloista. Asun itse kylällä, joka on syntynyt karjalan evakkojen asutustiloista. Useimmat talot ovat 1940-1950-luvulta, ja kyllä niistä ihan jokaiseen on remontoitu sisävessat ja muut mukavuudet. Meillä on uudempi omakotitalo, eikä siinä asuminen eroa kaupunkiomakotitaloista kuin isomman puutarhan ja puulämmityksen osalta.
Maaseudullakin on niin erilaisia alueita. Me asumme 18 km päässä isommasta kasvukeskuksesta, jossa käymme töissä. Matka taittuu suurimmaksi osaksi valtatietä pitkin. Valotonta soratietaivalta on vain neljä kilometriä ja pääsääntöisesti tämäkin tie on erinomaisessa kunnossa. Vain kelirikkoaikaan tie menee kuopille. Silti asumme ihan rehellisesti pellon reunassa.
Ai niin, mitä lumitöihin tulee, niin naapuri (rahaa vastaan) auraa traktorilla pihatiemme. Miehelläni tosin pysyy kaikki työkalut ja koneet käsissä, itsekin opettelen. Se helpottaa paljon. Mutta onhan sitä remonttihommaa ja pihatöitä kaupunkiomakotitaloissakin.
Joku mukavuuksia vailla oleva mummonmökki jollain kaukaisimmalla perällä on sitten asia erikseen. Sekin sopii joillekin, mutta kyllä maalla voi asua modernistikin. Mitään ekoasumista tämä ei kyllä ole, autoa tarvitaan jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohda ne lampaat, pelkkää ajan ja rahan hukkaa. Syövät kamalan paljon siihen nähden, etteivät tuota juurikaan mitään. Vuokraa vaikka kesälampaat joltain lampurilta, paljon helpompaa ja halvempaa.
Kanat taas ovat kivoja, mutta niiden lämpimänä pitämiseen talvella uppoaa rahaa, mulla ei ainakaan kamala pysy lämpöisenä ilman sähkölämmitystä.
Töitä voi tosiaan tehdä maallakin, vähän toki alasta riippuu, mitä mistäkin löytyy. Itse asun korvessa puulämmitteisessä talossa ja käyn palkkatyössä. Osan työstä teen etänä, muulloin työmatkat ovat 100-150 km/pv.
Lumityöt hoitaa paikallinen koneyrittäjä, polttopuut tulee pilkottuna pihaan.
Ei sen korvessa asumisen tarvitse aina pelkkää kurjuutta ja raatamista olla... Tuo puulämmitys vie kyllä talvella paljon aikaa, mutta on ihan hyvää hyötyliikuntaa istumatyön päätteeksi.
Se tunne kun kaupunkilaiset luulee, että maaseudulla ihmiset käy ulkovessassa... Kannattaa tosiaan käydä katsomassa millaista se elämä siellä on. Ei läheskään niin eksoottista mitä luulisi. Lähinnä vain tylsää, koska mitään ei tapahdu ja kaikki on kaukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mym kirjoitti:
Mä varmaan elän sun unelmaa. On mökki, vesi kulkee hanasta, sisäkuivakäymälä,...
Mut halpaa tää elämä on. Tääl. Meil o kyläkauppa tos 3km pääs. Ja kolme kaupunkii 25km pääs. Ja meri 500metrin pääs
Kannattaa huomata, että noissa kyläkaupoissa on sikahinnat, muutenkin maaseudulla elintarvikkeiden hinnat ovat paljon korkeammat kuin pääkaupunkiseudulla. Aika harva pystyy ihan omavaraisena elämään, Suomessahan kasvaa lähinnä vain rehuviljaa ja perunaa.
Muuten maalla on kyllä halpa elää, ei vuokraa jos on oma mökki, sähköä menee hyvin vähän, jne.
Totta tuokin, mutta silti minusta tuo kohdistuu käsittämättömän paljon juuri maaseudulle muuttamiseen. Sellaista asiaa ei olekaan, josta ei jotain negatiivista löytyisi. Pitäisikö sen perusteella alkaa tenttaamaan jokaista unelmistaan kertovaa ihmistä? Ja ketä se haittaa, vaikka ap muuttaisi täysin ummikkona maalle ja opettelisi kaiken kantapään kautta? Tuskin kukaan näistä vähättelijöistä joutuu sinne ap:n törttöilyjä seuraamaan tai hänen jälkiään korjaamaan?
En ole ikinä kuullut esim. ihmisten tenttaavan kerrostaloon muuttavilta, että miten meinaatte saada lapset pysymään hiljaisina ettei naapurit häiriinny, miten meinaatte selvitä jos naapuriin muuttaa häiriköitä tai narkkareita, mitä jos ette saa autopaikkaa, mitä jos teistä tehdään valituksia, osaatteko siivota parveketta, oletko ikinä ennen ollut tekemisissä isännöitsijän kanssa jne.? Miksi tällaista ryöpytystä annetaan vain niille, jotka tahtovat muuttaa maalle?